Pimp my Satan's Curse to Darwin's Plane

[Make]

Miten muuten noin yleensä, että eikö luulisi, että jos tankomateriaali (tai siis mikä hyvänsä rauta) on huonoa/liian ohutta, niin ei se mun käsittääkseni ainakaan napsahda poikki? Vääntyy ainakin ensiksi. Murtumistahan voisi tapahtua, jos vaikka ohkonen putki olisi vaikka yhden senttimetrin paksumman sisällä ja siihen sitten kohdistuisi rasitus. Tässä tapauksessa niin ei ole. Mä nyt koeta puolustella tätä mun asiaa, vaikka saatan, en tosi usko, että olen väärässä. Kiinnostaa tuo ylläoleva joka tapauksessa.

Materiaalin huonous voi olla myös hitsattavuudessa, mitä tässä tapauksessa epäilen, onhan noita tankoja lienee leikelty ja liimailtu onnistuneesti.

[Jensen]

Katoppa tuosta VN 1500 rungon hiushalkeamia.. On haluttu tehdä kevyeksi=ohut ja halvalla.. Poikki tämä ois mennyt jos kone ei alkanut kilkattaa..

[frosteus]

Juu. On liimailtu ja leikelty onnistuneesti. Pahannäköinen tuo VN runko. Mikähän tuossa oli seinämäpaksuus? Onko tuo siis originaalirunko?

[Jensen]

Orkkis raami. Ei tämä ole minusta paljoa milliä paksumpaa. Ehkä 1.2mm. En tiedä onko näitä katkennut? Mie hitsasin halkeamat ja boxasin lattaraudalla .

[Tuomo]

Miten muuten noin yleensä, että eikö luulisi, että jos tankomateriaali (tai siis mikä hyvänsä rauta) on huonoa/liian ohutta, niin ei se mun käsittääkseni ainakaan napsahda poikki? Vääntyy ainakin ensiksi.

Kyllä. Jos terästä kuormitetaan muttei liikaa, niin se antaa periksi mutta kun kuormitus poistuu niin palautuu ennalleen. Tätä kutsutaan materiaalin kimmoisuudeksi. Jos kuormitusta on liikaa,  niin antaa periksi ja jää periksiantaneeseen muotoon. Jos kuormitusta on selkeästi liikaa, murtuu.

Käytännön esimerkki ylläolevasta vois olla että kaltevalla parkkipaikalla pyörä jää sivutuen varassa liian pystyyn; ei tarvita kuin pientä sähellystä ja pyörä rojahtaa asfalttiin. Todennäköisin seuraus että stonga vääntyy muttei katkea.

Mutta en suosittele kriittisten rakenteellisten osien suunnittelua periaatteella "saa se taipua kunhan ei katkea", koska:
- jo pelkällä taipumisella voi olla seuraamuksia; jos tapahtuu tiukassa mutkassa et saa pidettyä pyörää tiellä tms.
- mistä tiedät että taipumisen aiheuttama kuormitus jää yksittäistapaukseksi eikä toistu esim. 10 m päässä uudestaan. Taipunut rakenne ole enää yhtä luja kuin alkuperäinen ja lisätaivutukseen ei tarvita enää yhtä suurta voimaa kuin ensimmäiseen.
- jos jokin runkoputki vääntyy eikä pysty enää kannattelemaan kuormaa, niin eihän lähde ketjureaktio käyntiin. Eli jaksaako naapuriputki vielä kantaa oman kuormansa.


Varmuuskerroin. Pyritään hahmottamaan rasitukset niin hyvin kuin osataan. Sit yritetään laskea mitä ajateltu rakenne / materiaali kestää. Lasketun keston / lasketun rasituksen välistä suhdetta sanotaan varmuuskertoimeksi. Yleisesti koneenrakennuksessa se lienee luokkaa 3-5, riippuu tapauksesta. Siis rakenteet tehdään vähintään kolme kertaa tukevimmiksi kuin mikä olisi nippanappa riittävää.  Ts. vaikka olis laskutikkumiehiä niin kannattaa laittaa rautaa niin paljo että varmasti kestää.

[Jensen]

Oma lukunsa on hitsisaumat ja varsinkin se sauman vierusta.. Karkaistuu kovaksi ja ei enää taivu vaan rapsahtaa. Sitten vielä kun materiaalia lähtee kun saumat smirglataan. Jokainen on katkaissut poranteriä ja ne on kovia.. Siististi vaan rapsahtavat poikki.

[frosteus]

Mä ymmärrän hyvin, että kannattaa tehdä asioita mahdollisimman vahvaksi, mutta liioittelu on ainakin musta turhaa. Ei karvahattuakaan pidetä kesällä, sen varalta, että jos nyt saattuisi tulemaan talvi. Ja kyllä kaikella on murtumispisteensä tai saattaa se 3mm putkikin mennä huonoksi, jos olosuhteet sattuvat huonoksi. Tai vaikka tekisi umpiraudasta kaiken. Ja kuten jo edellä oli puhetta, niin jos yleensä brittirungot ovat 1,6mm ja tämä on YHDESTÄ (selitän myöhemmin) (vahvistetusta) kohdasta 1,75mm, niin miten 1,75 on huonompi, kuin 1,6? Ja miksi ei kestäisi, jos niitä ihan tehtaallakin tehdään tuosta paksuudesta? Tai miksi brittipyörien suunnittelussa on näin suuri virhe? Jensenin VN:n runkoa ihmettelen sikäli, että jos se kerta on (oli?) 1,2mm putkea, niin miten sillä uskaltaa ajaa ollenkaan? Vahvistit sitä? Juu. Eikö loppurunko jäänyt 1,2mm paksuuteen? Vai laitoitko lattaa koko runkoon? Eikö luulisi, että maailma on täynnä katkenneita VN runkoja? Mulla siis takarunko, joka on 2mm hydrauliikkaputkea, on kestänyt hyvin. Toistan edelleen myös sitä HD:n runkoa, joka on sen 2,41. Ja ne ovat aika paljo massiivisempia laitteita. Mä en voi millään uskoa, että tässä tapauksessa tuo 1,75 on liian vähän, etekin kun (nyt tulee selitys):

Tuo alempi 22mm (seinämä 2mm) putki, menee 25,5mm (seinämä 1,75mm) putken sisään n. 20cm matkalta. (VAROITUS!! Tulee laskuhölmöilyä) Eikö teoriassa putkien seinämäpaksuus ole 3,75mm!?




Tuollaisia vahvistuksia tein. En tiedä auttavatko mitään. Yläkohta on siis se yksi 1,75mm kohta.



EDIT: Kirjoitusvirheitä.

[PVonJerf]

Tuossahan on kokeneilta rakentelijoilta tullut jo aika kovia kommentteja. T-Bone  Hemuli ja Jensen. ite en lähtis runko putkea tuossa tapauksessa tekemään muusta kuin saumattomasta hydrauliikka putkesta. Syyt koska et tiedä mistä materiaalista tanko on tehty. Miten se käyttäytyy hitsatessa. Hitsareita on maailma pullollaan hitsaajia on vähempi. Vaikka rauta sulaa ei se ole tae sen kestävyydestä. Ohuissa runkoputkissa on mahdollisuus että ne on valmistettu esim cromo putkesta jota ei kyllä kannata lähtä migillä eli magilla hitsailemaan bilteman langalla. Syventävissä vastauksissa voitaisiin perehtyä martensiittis ferriittisiin vyöhykkeisiin ja raeraja karkenemisiin, mutta ohjaustangosta löytämääni putkea en runkooni sotkisi koska en voi olla varma että olen tuotteen loppukäyttäjä....

[Tuusulan T-Bone]

Ja kuten jo edellä oli puhetta, niin jos yleensä brittirungot ovat 1,6mm ja tämä on YHDESTÄ (selitän myöhemmin) (vahvistetusta) kohdasta 1,75mm, niin miten 1,75 on huonompi, kuin 1,6? Ja miksi ei kestäisi, jos niitä ihan tehtaallakin tehdään tuosta paksuudesta? Tai miksi brittipyörien suunnittelussa on näin suuri virhe?

Brittipyörien "suunnittelu" on oma lukunsa. Toisinaan valmistusmenetelmät olivat varsin oivallisia, mutta matskut sitten... liian köykäisiä ja muutenkin paskoja. Yksi kamalimpia ajokokemuksia oli muistaakseni Trident orggisrungolla. Kun väänsi tupin nurin (Tridentissä on ihan kivasti woimaa), vaihtui myös kaista.

H-D:n runkoja on olemassa erilaisilla materiaalivahvuuksilla. Yleistäen, porsterin runko on ohuempaa, noin 2 mm, big twinin puolestaan paksumpaa. Evoluutioaikakaudella myös matsku on lujempaa kuin joku 37 hydrauliputki, suurin piirtein 52 lujuutta. Vedetytettiin joskus softailin runkoputki poikki.

Tossa sun virityksessä ongelma numero yksi on, että sä et tiedä, mitä kamaa se stonga on. Jos se sattuisi olemaan jotain A-luokan kamaa, seinämävahvuus todennäköisesti riittäisi. Vastaavasti tommonen vehje on kevyempi kuin H-D, jolloin siihen lähtökohtaisesti riittää kevyempi materiaalikin. Mutta kun matsku on tuntematonta, ei seinämävahvuuden riittävyydestä voi sanoa yhtään mitään järkevää. En minä eikä kukaan muukaan.

Tuntemattomaan materiaaliin liittyy myös ongelma numero kaksi: hitsaaminen. Todennäköisesti se stonga on ihan seostamatonta terästä. Todennäköisesti... mutta ei siitä sen enempää, asiaa käsiteltiin jo yllä.

Rakennemielessä tossa taas on ongelma numero kolme: epäjatkuvuuskohta. Joo: siltä matkalta kun putket menevät päällekkäin, tuskin katkeaa. Mutta se liitoskohta. Ei välttämättä hajoa huomenna, ei välttämättä viikon päästä, eikä vielä ensi kesänäkään. Mutta sitten seuraavana. Tai sitä seuraavana. Tai sitten ekassa routapatissa, kun vedät kauniina kesäpäivänä tunteella kohti auringonlaskua sataaviittäkymppiä.

[frosteus]

T-Bonella kyllä hyvin perusteltu kanta! Itseänikin alkaa jo huolettamaan. Enmänyt taas tiedä. Saattaa olla tai saattaa olla olematta, että uuden takarungon tekeminen alkaa ensiviikolla. 6 metriä saumatonta rosteriputkea mallia 25*3 tilattu jo päivällä... Mitähän niistä tekisi? Jos joku muuten luulee, että nuo osat (paitsi vahvikkeet) on hitsattu toisiinsa tuolla taustalla näkyvällä MIGillä, niin on väärässä! Ja kyllä. Se on Biltemasta. Miksi ei olisi? Aletaanko keskustelemaan hitsauslaitteista? Voin kyllä sanoa, että en niistäkään mitään tajua, mutta voisi sitä pari sivua niistäkin vääntää.

[tyg]

Vaikka tuossa aiemmin kerroin mitattua faktaa vanhan brittirungon ainevahvuuksista, ei se tarkoita sitä, että ne olisivat suositeltavia omarakennelmiin.

Nuo vanhat brittiputkirakenteet ovat kasattu juottamalla valuukappaleisiin ja muhveihin.
Mitään ei ole hitsattu.

Ruotsissa tehtiin 80-luvulla joku omarakennelmien ohjekirja kun siellä rakentelu vapautui
vapaan länsimaisen yhteiskunnan periaatteiden hengessä.
Siinä muistaakseni suositeltiin 3mm seinämää tuuman putkiin.

Vapaat rakentelulait ovat edellen siellä voimassa ja kuningaskunnassa kaikilla hyvä olla.

[Spöke]

Kukin tekee siitä matskusta kuin lystää. Mut mä oon itsekäs. Sittenku jollain raami pettää ja aamun eka kulkija löytää rungon ja kuskin kallionleikkauksesta , loppuu tai hankaloituu tää rakentelu entisestään. Et laikkaa sarvet pois perseestä ja tuhdimpaa tankoa tilalle
-Spöke-

[Make]

Rosteriputkea?

[frosteus]

Mustaa tai rosteria kysyttiin, niin rosteria otin. Onko huono?

[Spöke]

Ei. Siitä saa viidet nätit stongat. Ja on kolmekertaa kalliimpaa kuin musta putki. Mut runkoon mustaa.
-Spöke-