Stroukkauksen vaikutus koneen ominaisuuksiin ja osavalintoihin

[maick]

OT: Jos on taipumusta, tämänkaltaisia asioita kannatta myös kokeilla vatvoa numeerisesti Octavella.

http://www.gnu.org/software/octave/

T-luulle tiedoksi että futaa macissäkin...

[Tuusulan T-Bone]

...Teoriassa samaan dynaamiseen puristussuhteeseen pääsee yhtäältä pienemmällä staattisella puristussuhteella ja miedommalla nokalla sekä toisaalta korkeammalla staattisella puristussuhteella ja kireemmällä nokalla. Mutta tuottaako kumpikin yhtälö "hyvin käyttäytyvän" koneen myös, sanotaanko, alueelle 2000-3000 rpm?...

Periaatteessa matalilla kierroksilla noi vois toimia samalla tavalla - korkeampi puristus kompensoi pitkään auki olevaa venttiiliä. Suurin ero tuleekin korkeammilla runtuilla kun seosmassan inertia pääsee oikeuksiinsa jyrkemmällä nokalla, alakierroksilla mäntänopeus ei riitä massan kiihdyttämiseksi riittävän kovaan vauhtiin että se jaksaisi taistella jo ylöspäin matkalla olevaa mäntää vastaan. Eli alakierroksilla täyttö lienee jokseenkin sama nokasta riippumatta, puristussuhde vaan määrää käytöksen.

Tän verran mä osasin myös pähkäillä. Jotenkin vaan sellainen olo, että välttämättä asia ei ole ihan noin yksinkertainen...

Ehkäpä yksi järkevä kysymys olisi myös se, millaiseen dynaamiseen kanttiin olisi syytä pyrkiä stroukatussa katukoneessa. Liippaa tota Lyytisen puristuspainekysymystä, mutta koetan lähestyä asiaa vähän toista kautta.

Noi laskento-ohjelmat näyttää siltä, että ne ylittää huikeasti mun ymmärryksen. Pitää jossain välissä tutkia, kuinka huikeasti.