Stroukkaus vakioporauksella

[Lyytinen]

Hemuli - no problems. Kuten sanoin (ja näkyy), olen suhteellisen kujalla tässä asiassa eikä mitenkään voinut välttyä luulemasta, että minulle auotte päätä. Kun ekaa kertaa tässä just ollaan shovelia pajoittamassa Kyllä tuota mainitsemaasi nokka-asiaa ja männän nopeutta on tullut mietittyä aiemminkin kun täällä on strokereista ollut juttua, mutta aina on mennyt ajatukset sekaisin.

Itse asiassa muisteleisin lukeneeni (ja laskemalla saa saman tuloksen), että iskunpituutta kasvatettaessa muun säilyessä ennallaan, mäntä viettäisi enemmän aikaa alakuolokohdassa ja vähemmän yläkuolokohdassa. Pikaiset laskelmat 4-1/4" ja 4-3/4" iskuilla, että iskunpituuteen suhteutettuna strokerissa männän nopeus alakuolokohdan läheisyydessä noin 6 % pienempi, yläkuolokohdassa noin 2 % suurempi ja 100 astetta akk:n jälkeen tasoissa. Tietysti absoluuttinen arvo strokerissa on aina isompi. Mitenkä tätä nyt sitten vaan pitäisi tulkita?

Toinen semmoinen knoppitieto löytyi kun äsken laskeskelin, että alapään laakereihin männän ja kangen painosta johtuva rasitus kasvaa nopeuden neliössä. Eli itse asiassa jos kaikki muu pysyy ennallaan, 3000 kierroksella ajettaessa kangen alapäähän kohdistuu 125 % suurempi rasitus 50 % kertaa useammin verrattuna 2000 kierrokseen. Tietty siinä vaiheessa kun tuosta pienemmillä kierroksilla meno muuttuu väkisin junkaamiseksi niin siinä astuu kuvioon jokin toinen ilmiö, jolle en nyt tähän hätään keksi selitystä.

Käytännön tasolla kasasin noita roippeita sen verran, että nyt kun kantta rocker bokseineen köhelöi paikalleen, siihen jää 3 mm rako. Sitten kun se on paikallaan niin jää 6 mm rako. No eipä se S&S:n jonkin iskunpituuden kanssa käytettävä stroker plate kovin paksu ollut onneksi.

Sitten lopuksi kuva-aineistoa siitä limpusta:





Kuten näkyy, kehän päässä tuo halkeama yltää 2 - 3 mm syvyyteen. Ainut mitä itse keksisin tuolle tehdä on koneistaa tuosta tuo röpelö pois ja leikkiä lämmityksen ja tunkeumanesteen kanssa, että onko se syvemmällekin. On vaan niin lähellä tuota keskitapin reikää, että...

[Lyytinen]

Katsokaapa muuten tuota keskimmäistä kuvaa. Nuo kuvat on otettu suurennuslasin läpi pokkarilla ja voivottelin, että kun ei oikein hyviä kuvia tule. Mutta mutta... tuota limppua käsissä pyöritellessä ajattelin, että mielikuvituskohan laukkaa kun aivan kuin olisin näkevinäni tuo kehällä menevän juovan pitempänä. Nyt kun katsookin tuota kameran ottamaa kuvaa, siinä se näkyy aivan selvästi, kaartuu hieman oikealle. Eipä tässä ehkä taida tarvita litkujen kanssa enää pelleillä...

Aluksi mietin olisinko voinut särkeä tuon purkaessani, oli keskitappi todella tiukassa. Toisaalta kuitenkaan tuossa ei näy missään sellaista tuoretta murtojälkeä vaikka miten suurennuslasilla katselisi.

[ma^ko]

Todennäköisesti tuo ei aikaansaisi mitään ja limppu eläisi halkioineen päivineen ihan kuin ennenkin, mutta tuollaisen kun on huomannut niin eihän ole vaihtoehtoa kuin vaihtaa limput joka taoauksessa koska en mä ainakaan kykenis luottaan koneeseen jos mä tietäisin siel olevan tuollaisen halkion.

Jos limput vaihtuu stroukki-limpuiksi ja nokaksi on ajatuksena Andrews niin B tai C, mä joskus yritin tota J-nokkaa PanShovelis jos oli 4½ * 3 5/8 ja liian vähän puristuksia ja kun tuon nenän piti jeesiä siihen. Sil ei päässyt edes Hämeentiellä HKL dösäst ohi ku lento loppu ennenkuin se edes alkoi. Vaihdoin siihen sitten nokan joka ei ollut Andrews mutta jota kuvailtiin "improved B" ja sillä se toimi jo sentään ajettavasti. Nykyisin tosin löytynee huomattavasti kehittyneempääkin nokkaprofiilia.

[Hessu]

Vaikka matikka on mageeta suosittelen mäkin jättämään sen vähemmälle näissä hommissa.
Testaaminen on paras tapa. Shoveliin nokan vaihto ei kumminkaan oo tuntia pidempi homma.
Kaasarin säätäminen sit vähän pidempi.

Pitäis kehittää sellanen pooli, mistä sais nokkia lainaksi kun antaa vanhan vaihdossa.
Samaan tapaan kun joskus sai vaihtaa kaasarinsuuttimia. Mullakin on hyllyssä neljä erilaista.
Voisin antaa testattavaksi vaikka ton Woodin. Mä en siitä digannu, mutta veikkaan, että se vois olla just sitä mitä haet. Vai kävisköhän siinä niin, että lopuksi siellä olisi vain hylly tolkulla H:ta, J:tä ja A:ta. Ja sit tietysti toi hammaspyörän vaihtuminen vähän sekottaa pakkaa.


Toi ei muuten taida olla varsinainen halkeama. Siis käytössä tullut, vaan huokonen.
S&S:n limpustahan toi tais olla. Ne on muottiin taottuja taoksia. Siinä menetelmässä kun materiaalia pakataan hakkaamalla tiiviimmäksi, tollasia kohtia varmaan jää helposti jos matskun lämpötila pääsee laskemaan vähän liikaa. Mun mielestä tollasia näkyy noissa aina.
Kieltämättä vähän kurjassa paikassa toi. En olis kovin huolestunut.

[Hemuli]

Samaa mieltä Hessun kanssa, jos toi olis varsinainen murtuma niin reunat olis paljon terävämmät - nythän se materiaalin struktuuri jatkuu sinne "murtuman" sisään. Eli todennäköisesti tehtaan virhetoleransseihin mahtuva tuotantotekninen jälki.

[Kiiski]

 ^ Täh ! Jumalauta pojat te osaatte tehdä sellasia kysymyksiä tai lausahduksia, että niitä lukiessa aivo nyrjähtää.

[rodchop]

Mä noista kaavoista mitään tiedä, mutta mulla siis 4.3/4 isku 1200cc männät +40 ylikoossa
Andrews A nokka Morris M5 mankku pitkät välitykset & alle 200kg pyörä.
Niin voin sanoa että kulkee kyllä ihan pirun hyvin, vääntää alhaalta todella hyvin & kiihtyy todella hyvin.
Puristuksista ei ole tietoa, mutta S&S 2700 stroukki männät 0,5-1mm stroukki platet.
Eli ainakin tuollainen kombinaatio mielestäni erittäin hyvä & mahtuu ainakin vm 79 Shovelin runkoon.

Edit: Tais vielä olla kanavia hieman portattu jos oikein muistan.
kaasarina tällä hetkellä HSR 42 mutta toimi ihan hyvin myös B & E,llä
Virtaavat putket & KN pikku filsu.

[Lyytinen]

Joo ymmärtäisin tuon terästaoksessa olevana. Mutta mitäs mieltä jos kerron, että tuo limppu ei ole teräksinen S&S vaan armon vuodelta 1980 oleva valurautainen? Hemuli olet oikeassa, että tuossa valussa on mitä todennäköisimmin ollut tuo röpelö jo alunpitäen, mutta tihrustamalla näyttäisi, että kyseessä ei ole vain kuoppa vaan sen kuopan pohjalla olisi ihan teräväreunainen halkeama.

Tuossa hätäiseen laskeskelin, että jos tekee tiptop niin T&O limput, Jims sivuakselit (en taaskaan muista oliko S&S:lla omat kartionsa), S&S männät, veivit, nokka ja jouset plus kaiken maailman pikkusälät tyyliin venttiilit kipuaa lähemmäs kahta tonnia...

Tuossa on kuvaaja siitä männännopeudesta 4-1/4" ja 4-3/4" iskuilla, asteet on akk:n jälkeen ja nopeus m/s.



Tavallaan suurimmaksi osaksi olen Hessun linjalla. Kyllä näistä laskuista selvästi tulee esille, miten se mäntä liikkuu, mutta en oikein tiedä voiko niistä sitten vetää kovin paljon johtopäätöksiä. Oikeastaan yhden asian tiedän varmaksi ja se on se, että mitä enemmän painetta sylinterissä, sitä enemmän vääntöä ja tehoa. Ja siitä päästäänkin siihen, missä minusta matematiikalla on tilauksensa. Nimittäin juurikin tuo kantti. Ymmärrän kyllä, ettei sitä voi tarkasti laskea, eikä minulla ole vielä käsitystä paljonko niistä kansista pitää ottaa nousseitten inserttien takia. Periaatteessa ei juuri yhtään, mutta tiedä sitten. Mutta että oltaisiin edes samalla hehtaarilla, että voisi tiivisteillä kikkailemalla hakea kohdilleen.

Siinä myös sutii tyhjää, mitenkä nuo S&S suositukset speksaa jotain 9 kantin ja silti nokka menee 43 asteessa jo kiinni. Eikä se isompi nosto ainakaan auta, luulisi että sitä varmemmin sylinteri on täynnä ja enemmän mitä puristaa. Puhumattakaan sitten 4-3/4" iskusta jossa staattinen kantti on jotain 10 - 11 välissä, parin millin stroker levyillä sen saisi lähemmäs yhdeksää. Sen kanssa suositellaan tuplatulppia mutta noissa 4-1/2" ja 4-5/8" iskuissa ei. En epäile etteikö ne S&S:llä tietäisi mitä tekevät, mutta se ihmetyttää miksi muilla osilla samalla paineella tulee ongelmia.

rodchop, tattis spekseistä.

[ma^ko]

Puhumattakaan sitten 4-3/4" iskusta jossa staattinen kantti on jotain 10 - 11 välissä, parin millin stroker levyillä sen saisi lähemmäs yhdeksää. Sen kanssa suositellaan tuplatulppia mutta noissa 4-1/2" ja 4-5/8" iskuissa ei. En epäile etteikö ne S&S:llä tietäisi mitä tekevät, mutta se ihmetyttää miksi muilla osilla samalla paineella tulee ongelmia.

Kyse ei ole paineesta vaan kun isku on tarpeeks pitkä niin täyden puristuksen aika jää lyhyeksi, eli tehokas palaminen taytyy saada nopaksi = tuplatulppakannet. Lyhyemmällä iskulla, samoilla kierroksilla on palotapahtumalla enemmän "hyötyaikaa" edetä palotilassa. Nopea palotapahtuma on aina etu, mutta jossain on aina se männän liikenopeuden raja suhteessa palotilaan missä palotapahtumaa on nopeutettava ettei osa poltosta mene niinsanotusti jo harakoille.

[Lyytinen]

Itse olen ollut siinä kuvitelmassa, että kahdella tulpalla liekkirintama saadaan etenemään tasaisemmin, sanoisiko hallitummin ja sen takia vältytään siltä, ettei se seos paukahtele omia aikojaan. Varsinkin kun noissa lyhyemmän iskun korkeapuristemännissä kun on se "männän pimeä puoli". Pystyisin kyllä itsekin tekemään mestat toiselle tulpalle, mutta ei jotenkin viitsisi.

[rodchop]

Mullakin haaveena kytkeä noi mun tuplatulpat käyttöön & single fire (kun sellaiset kansissa on)
Ei vaan oo raaskinu ostaa kun toimii ilmankin niin pirun hyvin Morrisilta sais singlefire piuhat tuohon mankkuun, kun niitä laittais kahdet niin saisin noi tuplat toimimaan.
http://www.shop.morrismagneto.com/product.sc?productId=15&categoryId=4

[ma^ko]

Itse olen ollut siinä kuvitelmassa, että kahdella tulpalla liekkirintama saadaan etenemään tasaisemmin, sanoisiko hallitummin ja sen takia vältytään siltä, ettei se seos paukahtele omia aikojaan. Varsinkin kun noissa lyhyemmän iskun korkeapuristemännissä kun on se "männän pimeä puoli". Pystyisin kyllä itsekin tekemään mestat toiselle tulpalle, mutta ei jotenkin viitsisi.

Tasaisemmin ja hallitummin kyllä, mutta samalla nopeammin. Ennenkaikkea se palotapahtuman nopeus on syynä siihen että että iskua lisättäessä suositellaan tuplatulppia.

[Raimo-Raato]

Mul muuten pyörii aarteiden seassa Siftonin 109 nokka (vissiin -78 up rattaalla). Oisko ihan paras tommoseen vaiko sitten pasha.

[Lyytinen]

Täytyy sanoa, että en ymmärrä näitä S&S kataloogin jorinoita mitkä T-bone pisti tässä. Miten tuossa alemmassa taulukossa männän tyyppi voi vaihtua vaikka sama mäntä olevinaan kaikissa? Mitä ihmettä nämä puristussuhteet tässä tarkoittaa?

Eli se mitä yritän saada selville, minkälainen kantti suurinpiirtein näillä männillä tulee ilman levyjä sylintereitten alla tai ilman sylintereitten lyhentämistä sun muuta kikkailua.

Josta pääsenkin näppärästi toiseen askarruttaneeseen aiheeseen. Nimittäin paljealue. Shovelin kanteen ei kovin leveää semmoista saa, mutta eteenpäin se on vaikka nokalleen kaatuisi. Tuli vaan mieleen, että jos puristussuhdetta laskee laittamalla sylintereitten alle levyt, koko paljealueen idea menee? Sekin varmaan omalta osaltaan detonaatiomarginaalia kasvattaisi?

Edit: laskin uusiksi:

Sain kehiteltyä kaavan, johonka kun syöttää tuon ylemmän taulukon 4-1/2" ja 8.4:1 niin saa staattisen puristuksen ulos iskunpituuden ja stroker levyjen paksuuden suhteen. Laittamalla jälkimmäisen nollaksi sain nuo 9.4 ja 10.8 ulos.

Sen takia noilla osilla 4-3/4" iskulla tulisi 10.8:1 staattinen puristus ja siksi pitää olla tuollainen nokka joka 60 astetta akk:n jälkeen sulkeutuu. Silti puristuspaine nousee yli 180 psi:n. Jos taas pyttyä nostaa 2.5 mm, staattiseksi tulee 9.2 ja tuolla 4-5/8" kitille ja tässäkin ketjussa suositellulle S&S 514:lle tulisi hieman alle 170 psi puristuspaine.

Erityisesti askarruttaa, että noista tulee noin kovat paineet ja monet tässä säikeessä on sanoneet, että noilla asteilla oikeampi puristus olisi kahdeksan pinnassa.

[Kokkonen]

Koitin jakaa parhaan kykyni mukaan toivotun teoreettisen osuuden omaksi aiheekseen.
Osassa vastauksissa on käsitelty aihetta siten, että selva jako ei ole mahdollista.

Uusi aihe Stroukkauksen vaikutus koneen ominaisuuksiin