Uutiset:

Onko tiedossa hyviä bileitä? Linkitä ne kalenteriimme!

Main Menu

Moottoriöljyistä

Aloittaja Kokkonen, 31 tammikuu 09, 15:15:13

« edellinen - seuraava »

ma^ko

Valvolinen VR1 20W-50 on mineraaliöljy ja 5W-50 ja 10W-60 on kummatkin synteettesiä, mikä on mun mielestä hieman erikoista että samalla tuotenimellä myydään täysin toisistaan poikkeavia öljyjä. Mul on muistaakseni tuota nyt mun EVOssa.
Lähes kaiken mitä insinööri on ryssinyt, voi ihminen korjata.

Rautahauli

Kysytään vielä että mitä tarkoittaa "synteettispohjainen", puolisyntisenäkin sitä jossain myytiin. Tarkoitan Valvolinen DuraBlendia. Sitä oon laittanut soveliin muutamassa vaihdossa ja mielestäni se toimii. Ei vaahtoa ja mekaaniset äänet hiljeni jos vertaa Kendallin 20w-50:een. Tätäkään öljyä ei kone syö.
FXEF-81

ma^ko

Öljy voi olla puhtaasti Dinosauruksista maatuneesta liemestä tai enempi tahi vähempi synteettisesti tehtyä. Jos se sisältää kumpaakin lähdemateriaalia niin se on semisyntistä, osasyntistä, synthblendiä tai mitä markkinointimies milloinkin on keksinyt nimikkeeksi. Wikis on ihan suomeks ihan hyvä artikkeli noista: Syntinenöljy Wikissä
Lähes kaiken mitä insinööri on ryssinyt, voi ihminen korjata.

Make

#48
Muutama vuosi sitten taisi olla asiat niin, että voidakseen myydä öljyä osasynteettisenä, oli sen sisällettävä 10-90% synteettisiä ainesosia, tahi mineraalisia. Mutta yhteensä 100% sitä oli oltava. (  ;D )
IMO käytännössä mikään öljy ei ole niin kallista, että rahan takia on pakko juuri siitä pihistää.

EDIT: siis pointti on se, että tuo osasynteettinenhän voi olla käytännössä ihan mitä vaan, että tuskin kannattaa maksaa hintaeroa mineraaliöljyyn.
Greatest enemy of freedom is satisfied slave

Rautahauli

Tässä tapauksessa hintaeroa on noin 1â,¬/litra 20w-50 mineraali-Valvolineen. Mutta ehkä keväällä sitten täys-syntistä, joku perversio varmaan kun sitä pitää saada. :D Nyt on öljytankki kuivillaan joten ehtii kevääksi miettiä jos laittaisin jotain muuta.
FXEF-81

Motomatti

Italian ilmajäähyissä olen käyttänyt menestyksellisesti tuota Valvolinen 20W50 mineraaliöljyä. Tonnisessa OHC neliventtiili-koneessa (125 hv) on toiminut yli 100000 km ja uudemmassakin ilmajäähdytteisessä (88 hv) 2V/ työntötanko 1100:ssa 70000 km. Mitään voitelusta, tai sen puutteesta, johtuvia vikoja en ole havainnut.
Vaihteistossa Red Line punainen "marjapuuro" tuossa tehokkaammassa. Ei häiriöitä.
Myöskään vuotoja ei ole ilmennyt. Kylmällä kelillä Valvoline muodostaa venttiilikoppiin herkästi kylmälimaa keväisin ja syksyisin mikäli konetta ei aja aina kuumaksi saakka.


Motomatti

Jatkoa edelliseen: Kun olen käyttänyt alkoholia tuossa kokeiluprojektissani polttoaineena ja olen ollut yhteydessä ko polttoaineen tuottajaan niin sieltä kehotettiin tarkkailemaan öljyn tilaa ja mahdollisesti tihentää vaihtoväliä. Vakiovaihtoväli on 10000 km. Suodatin joka toisella kertaa.

Kysymys: Mitä käytännön yksinkertaisia diy-keinoja on öljyn tilan tarkkailuun?

Ainakin yhden tiedän. Sillä tarkastetaan silmämääräisesti öljyn hiukkaspitoisuus ja sen perusteella päätellään muista mahdollisista muuttuneista arvoista. Epäilen vain että nykyisillä pesevillä moottoriöljyillä menetelmä antaa erilaista tietoa kuin silloin kun sitä kolmekymmentä vuotta sitten dieselasentajana käytin.
Menetelmässä käytetään imupaperia ja kelloa. Tärkeää on vertailukelpoisuuden varmistamiseksi että eri testikerroilla käytetään samaa materiaalia ja metodia.

Lämpimäksi käytetystä koneesta otetaan yksi pisara (pisaran koolla ei ole väliä) moottoriöljyä ja tipautetaan se imupaperille. Imupaperi ei saa koskettaa pintoihin eli se pitää olla jonkinlaisen raamin varassa  vaakasuorana. Tipan pudottamisen jälkeen annetaan öljyn levitä paperille, ensimmäisessä vaiheessa, esimerkiksi 5 minuutin ajan. Toinen mittaus voidaan tehdä vaikka tunnin päästä ja katsoa kuinka on käynyt. Musta alue tuskin on paljoa levinnyt mutta värittömämpi osa on levinnyt merkittävästi. Tämä on öljytyyppikohtaista kuinka hyvin öljy leviää. Loppujen lopuksi se kyllästää koko imupaperin. Siksi ajankohdan samana pitäminen eri kerroilla on oleellista. Aikajaolla ei ole merkitystä, kuhan löytyy sopivat mittauskohdat jolloin mittaus voidaan suorittaa niin että saa varmahkoja tuloksia.

Mitataan öljytahran halkaisija paperilta. Yleensä tulee kaksivärinen tahra. Keskelle jää irtoaine ja ns voiteleva osuus leviää värittömämpänä laajemmalle. Näiden tahran osien halkaisijoiden suhde kertoo irtoaineen määrän suhteessa öljyn kokonaismäärään esim murtolukuna. Voi laskea tietysti prossiakin.
Menetelmästä saa hyödyn vasta sitten kun on jatkanut sitä säännöllisesti useamman kerran samalla öljyllä kilometrien kertyessä kohti valmistajan ilmoittamaa öljynvaihtoaikaa.
Näin voi vertailla, samassa moottorissa, saman öljyn uuden erän tai eri tyyppisen öljyn käyttäytymistä keskenään. Kunhan on tilastoinut tiedot edellisistä mittauksista.  Mukaan on hyvä liittää tieto käyttöolosuhteista ja tietenkin mittausajankohta ja kilometrimäärä ja öljynsuodattimen merkki. Riippuu siitä mitä haluaa mitata.  Muutoinhan vertailu olisi turhaa.

Likatahrasta voi mikroskoopilla ja magneetilla etsiä metallijätöksiä. Musta osa on hiiltä, kumia ja muuta töhnää.

Vertailevan tiedon kannalta on tärkeää että mittaukset on tehty aina samalla aikavälillä ja imupaperi säilytetään mahdollisimman vakioissa olosuhteissa. Minigrip-pussissa aina samassa paikassa vakiolämpöisessä tilassa.

Tällä metodilla on siis mahdollista saada, mittauksen jatkuessa usean öljynvaihtovälin yli, vertailutietoa oman moottorin osalta sen toiminnasta.
Lisäksi:
öljyn likaisuuden kehittymisestä (likaisuus heikentää voitelukykyä)
eri suodatinmerkkien vaikutuksesta likaantumiseen
eri öljytyyppien likaantumisen kehityksestä
voi vertailla kaverin samanlaisen koneen suhteen öljyn likaantumista (tai miksei erilaisenkin koneen)
olosuhteiden ja ajotavan vaikutuksista öljyn likaisuuteen
polttoaineen laadun vaikutuksista öljyyn
moottorin säätöjen vaikutuksesta öljyyn

Varmaan muutakin...

Hyvät puolet:
halpa ja yksinkertainen menetelmä
jos useampi käyttää menetelmää niin voi vertailla. (laatia keskinäisen "standardin")
antaa spekulaatiovaraa

Huonot puolet:
riippuvainen imumateriaalin mahdollisista kosteuden vaihteluista (virhe on lievä)
vaatii pitkää sitoutumista että tuloksia voi vertailla (alussa pitää päättää mitä asioita ensisijaisesti seuraa)
jättää spekulaatiovaraa

öljyssä on monia tekijöitä joita olisi kiva seurata kuten kiehumispiste, höyrystyminen (haihtuminen ja mikä haihtuu) kiintoainepitoisuus (em menetelmä kertoo vain osatotuuden), leikkauskestävyys ym. Rupeaa vain olemaan aikamoinen laboratorio tallin perällä ja vaarassa on oppimattomana tehdä vääriä tulkintoja. Eiköhän nuo ö-yhtiöt jotain kokeita ole tehneet?

Toistan kysymyksen: Onko helppoja menetelmiä (diy tai kaupallisia) tutkia öljyn happamuutta, vesipitoisuutta, viskositeettimuutosta, ym tärkeellistä?

Make

Ainakin V.A.G.-konsernin pitkän huoltovälin autoissa on jotain antureita nuuhkimassa öljynlaatua, en tarkemmin muista mitä sieltä öljystä mitataan. Jahka olen yhteydessä seuraavan kerran konsernin jälkimarkkinoinnin edustajiin, voin kysellä tarkemmin.

EDIT: kaipa tuota itsekin voit kysellä
Greatest enemy of freedom is satisfied slave

Motomatti

Voinpa kysellä. Mulla on linja avoinna tuone St1:n suuntaan. Siellä ollaan kiinnostuneita mun projektista ja siinä myöskin tulee öljyllä ja sen kestolla olemaan osansa.

Sinänsä vekkulia että kyselivät jo alkuunsa mikä koulutus mulla on moottoritekniikkaan. Kun ilmoitin ettei sitä levysepällä juurikaan ole mutta olen aina ollut kiinnostunut konetekniikasta. Mitä se niille kuuluu mitä kouluja olen käynyt. Vai onko kysymys siitä että epäilevät etten edes ymmärrä mitä olen tekemässä ja heidän kalliit neuvonsa menevät hukkaan? 

Psycholasse

Mitäs  brittimiehet on laitellut noihin vanhoihin trumppii?

ma^ko

Lainaus käyttäjältä: Psycholasse - 01 lokakuu 11, 23:06:00
Mitäs  brittimiehet on laitellut noihin vanhoihin trumppii?


Tuttavapiirissä valtaosa käyttöö Valvoline VR1 20W-50 vanhois Trumpissa.
Lähes kaiken mitä insinööri on ryssinyt, voi ihminen korjata.

Motomatti

http://fi.wikipedia.org/wiki/Moottori%C3%B6ljy

Eräällä toisella keskustelupalstalla oli homma hukassa kun vänkääjillä ei ollut tietoa edes terminologiasta. En väitä että täällä olisi niin mutta tuon yllä olevan linkin asiasisällön sisäistämien tai ulkoa oppiminen voi muuttaa keskustelun luonnetta.

Make

Tuli nyt mieleen siltä pohjalta kun en mistään mitään tiedä, että mitkä keittiöolosuhteissa mitattavissa olevat ominaisuudet öljyssä muuttuvat? Lämmönjohtavuus? Juoksevuus? Johtaako moottoriöljyt sähköä, jos kerron jotkut öljyt eristävät? Älkää tuomitko tyhmyyttäni, kolmas sairaslomaviikko alkoi ja toimettomuus surisee päässä  :P
Greatest enemy of freedom is satisfied slave

Motomatti

No ei ollut ihan normikysymyksiä öljystä. Pitäydytään kumminkin tavan moottoriöljyssä.
Moottoriöljy ei puhtaana eikä ilmoitetun vaihtovälin aikana saa ryhtyä johtamaan sähköä. Pääasiallisesti toimii eristeenä. Monissa moottoreissahan on lataus ja sytkälaitteet jäähdytetty moottoriöljyllä.
Keittiössä viskositeetti, juoksevuus, muuttuu kun öljyä lämmitetään vaikka kattilassa hellalla. Mikrossa se ei kuumene. Tai ei ainakaan pitäisi kuumeta. Pakastettu öljy ei juokse niin hyvin kuin hellalla 100 asteeseen lämmitetty.  Yksiasteisella öljyllä tämä ero on suurin, moniasteöljyllä sitä pienempi ero kylmän ja kuuman välillä juoksevuudessa mitä laajempi ero kylmän ja kuuman pään luvuilla on. Esim yksiaste viiskymppinen ei tule purkista kunnolla ulos kun lämpötila menee alle nollan ja vastaavasti muuttuu luiruksi kun lämpötila on yli 100 astetta Celsiusta. Moniaste 0W-60 on koko ajan luirua eli voitelee paremmin kuin ei-luiru eikä juuri muutu luirumaisemmaksi vaikka lämpötila kuinka nousee.

Lämmönjohtavuus lienee (nyt kyllä oletan) on öljyllä melko vakio öljyn lämpötilasta riippuen. Toki kylmä öljy ei johda sitäkään vähää jos sitä ei lämmitetä...
Öljyn tehtävänä on sitoa lämpöä itseensä ja siten siirtää sitä pois rakenteista mennäkseen jäähtymään (luovuttamaan lämpöä) kylmempään paikkaan välillä. Siksi öljyä kierrätetään: säiliö-pumppu-käyttökohde-pumppu-mahdollinen jäähdytin-öljysäiliö. Suodatinkin siellä jossain välissä on. Toisissa koneissa yksinkertaisemmin: öljypohja-pumppu-jäähdytin-käyttökohde-öljypohja.

Keittiössä olisi kuitenkin tehokkainta käyttää extraneitsytöljyä eikä miettiä sen viskositeettiä tai pumppausominaisuuksia.

Katsoisin myös jääkaappiin onko siellä öljyn sukulaista ööliä. Sen tehtävä on melko sama kuin öljylläkin: jäähdyttää. Siinä koneellisesti kylmennetty aine siirtyy orgaaniseen välivarastoon jossa se sitoo itseensä lämpöä. Cool!
On huomioitava että jotkin öölilaadut voivat olla melko voimakkaasti lisäaineistettuja ja saattavat aiheuttaa tunneperäistä kuohuntaa.
Ööli on sähköä johtava aine poiketen siten selkeästi öljystä.
Toinen merkittävä ero on myös: öljyä ei saisi kulua käytössä kovin paljoa. Kun taasen öölinkulutuksesta käydään varsin voimakastakin debattia ja sen lisäaineistusta harkitaan rajoitettavaksi sillä perusteella että se aiheuttaa huonoa elämää.

Vai kolmatta viikkoa ja jo surisee? Mulla menossa viides kuukausi ja olen päässyt jo pörinäasteelle.

Pikaista ennalleentulemista meille molemmille!


Make

#59
 ;D ;D ;D

Mitä siitä öljyn tilasta kehotettiin tarkkailemaan?
Vanhan öjyn iskositeetti voi olla vaikea sinänsä mitata, mutta voihan sitä vaikka verrata uuteen valuttamalla x määrän öljyä lämpötilassa x x:n kokoisesta reiästä. Aikaa ottain.

EDIT: itseasiassa tuo aiemmin mainitsemani V.A.G:N öljylaadun nuuhkija-anturikin mittaili muistaakseni jotain perinjuurin omituisilta kuulostavia asioita. Tietysti kuluttajalle on ennenkin myyty "mullistavia" keksintöjä, joiden hyötysuhde on ollut 100/0 - myyjä/kuluttaja.
Greatest enemy of freedom is satisfied slave