Rautapää ja lataus

[piese]

Eli kuuluuko A ja F napojen välillä olla "yhteys" vaan onko nyt niin et sieltä onkin laturista jotain poks.

Mutta tuskin maajohtoa akkuun kytkiessä sentään monen millin kipinää tarvis tulla.

Eli tarviiko noi elektroniset lataussäätimet myös erillisen maajohdon, mekaaniseenhan se sen tarvii.

Viime syksynä kyrvähti toi mekaaninen, eli tärinästä suuttuneena irtos sisuskalut.

Ja se että kuinka noitakaan mittailee, elektronistahan ei pahemmin irtaallaan voi mitata onko se ehjä mutta kuin on toi laturi.

Siis akku, kaikki johdot, säädin uusia ja laturi 600km ajettu, eli noista voi varnuudella sanoa et johdot on ehjät.

[Kokkonen]

Kyllä niiden välillä on yhteys. Elektroniset säätimet eivät yleensä tarvitse maajohtoa, maadoittavat kotelonsa kautta. Maajohdollisiakin tosin on.

DC laturin testauksesta.
Ota johdot irti A- ja F-navoista. Mittari DC-jännitteelle 10V skaala, + mittajohto A-napaan ja - mittajohto pyörän runkoon, eli johonkin maapisteeseen. Kone tulille, 2000 r/min ja mittarin tulisi näyttää 2 - 2,5 VDC. Jos ei, polarisoi generaattori. (Jarpin laittama ohje tässä samassa Sähköt aiheissa).
Jatkuu...mittari 50VDC alueelle, mittauspiste on sama. Kone edelleen käynnissä 2000 r/min, maadoita F-napa HETKELLISESTI, eli max muutama sekunti. Mittarin tulisi näyttää 25 - 30 VDC. Jos tämäkin ok, laturi on kunnossa.

Jatkomittauksia varten pitää hiilet ottaa irti tai eristää roottorista. Vastusmittaus molemmista navoista laturin runkoa vasten.  Mittarin tulisi näyttää äärentöntä, eli ei saa olla yhteyttä runkoon. Jos on, kenttäkäämit menee vaihtoon.

A- ja F-napojen välillä pitäisi olla 5 -6,5 Ohmia vastusta. Jos ei ole mitään, kenttäkäämi on poikki.

Roottorin testin voi suorittaa, kun se on irti laturista. Kontaktipintojen segmenteistä ei saa olla yhteyttä roottorin runkoon. Jos on niin käämi maissa ja roottori vaihtoon.
Kontaktipintojen jokaisen segmentien välillä tulisi olla nolla ohmia vastusmittauksella. Jos ei, niin roottorin käämi on poikki ja taas tulee romukoppaan tavaraa.

Jos noilla eväillä pääsis vähän etiäppäin.

[piese]

Noitten ohjeitten mukaan olis sitten suosiolla ostettava uus laturi, mutta jos heittäs noi 6v vermeet takaisin niillä ainakin toimii, vaikkei valoja pahemmin sitten olekaan.

[Springveli]

Ite en Pannus kovin herkästi 6 volttisesta luovu,
ei tarvi kovin kummoista patteria niin pääsee aina ajamalla kotia...
Päivällä sama minkälainen valo palaa,
no jos harrastaa syksyllä yöajoja niin sitte ainakin on jännitystä.

[Raimo-Raato]

LYYYTINEEEEEN... (tai joku muu sähköguru) kerroppas mitä teoriassa tapahtuisi silloin jos tasavirtalaturin pyöriessä staattorin käämien keskellä olevat metallialueet pääsisivät ottamaan kiinni jomman kumman kenttäkäämin keskellä sijaitsemaan magnetisoituun teräkseen? Mulla on ongelma että laturi hukkaa polarisointinsa aina kun sitä pyörittää kovemmilla kierroksilla. Eli jos vaikka testaa laturia irtaallaan ja pyörittää sitä porakoneella F-napa kytkettynä laturin runkoon niin matalammilla kierroksilla lataa varsin hyvin (helposti 17v). Sitten kun porakoneessa käyttää korkeampia kierroksia niin lataus romahtaa millivolttien tasolle eikä lataa enää matalallakaan. Uuden polarisoinnin jälkeen lataa jälleen aivan normaalisti. Sama ongelma toistuu myös jos polarisoi laturin sen ollessa pyörässä kiinni. Aluksi lataa hyvin mutta sen jälkeen kun antaa hanaa niin lataus häviää. Laturin käämien ohmit ja muut osat on tarkastettu ja läpikäyty moneen kertaan ja kaiken pitäisi olla kunnossa.

[Lyytinen]

Kyllä siitä ainakin paha ääni pääsisi, jos ei sälötkin lentäisi. Kyllä se näissä sähkökoneissa järkiään on se ilmaväli vain siksi, ettei kuuluisi sitä rutinaa. Ilmaväliin kuluu suurin osa magnetomotorisesta voimasta ja sen parempi mitä pienemmäksi sen saa. Ja jotta ei menisi puurot ja vellit sekaisin, niin siis kenttä (field) on se staattori eli se ulkokehällä oleva käämitys napoineen ja ankkuri (armature) on roottori. Jotenkin minusta nyt tuntuu, että kytkennöissä tai polarisoinnissa on jokin vialla. Onko se viritys ollut aiemmin pyörässä kiinni? Jos on niin tuliko nämä ongelmat ennenkuin koskit siihen? Pitäisi melkein tietää, kumpaako tyyppiä se laturi näistä on http://www.vernco.com/sparks/id573.htm. Elikkä jos mittaat sen F-navan ja maan välisen sekä F-navan ja A-navan välisen vastuksen ja kirjoitat tänne niin voitaisiin paremmin miettiä.

[Raimo-Raato]

Joopajoo, kokeilin ruuvipenkissä jännitteensäätäjän kanssa ja toimi buenosti. Laturi-säädin paketti kiinni pyörään ja kokeilu --> ei latausta...  :-\

[Lyytinen]

No nythän sinä vandalisoit tämän keskustelun kun muokkasit tuosta viestistäsi pois joitain relevantteja asioita. Nimittäin sanoit, että laakerin vaihdoit. Tuli siitä mieleen, että entäs jos hiilet kanittaa irti kommutaattorista, joko laakerien välyksen tai soikean kommutaattorin takia? Sitten polarisoidessa sen verran tärähtäisi, että ottaisi taas kiinni. Kaukaa haettua, mutta jostainhan se vika pitää löytää. Voisi talven aikana hiilenpidin hapettuakin sen verran, että nihkeesti liikkuu.

Tuo ankkurin ja kentän kosketuksessa edellytys latauksen tipahdukselle olisi se, että ankkurikäämitys olisi oikosulkeutunut ankkurirautaan. En nyt äkkiä mietittynä keksi, mitenkä sekään voisi aiheuttaa moista, mutta vähimmäisedellytys tuo oikosulku olisi. Kuten sanoin, ilmavälit on myrkkyä magnetismiin perustuvissa koneissa eivätkä toimintaedellytys.

[Raimo-Raato]

No nythän sinä vandalisoit tämän keskustelun kun muokkasit tuosta viestistäsi pois joitain relevantteja

Hetki piti miettiä mitä tarkoitit kunnes hiffasin että tosiaankin oon tuon viestini kokonaan hukkaan vaikka piti vaan lisätä uutena postauksena toi tätä edeltävä kommentti. Savolainen supersankari vituiksmän iski siis jälleen. No pitää huomenna jatkaa ihmettelyä ja koittaa muistella että mitä mä tuossa aiemmin kertoilin...

[Webmaster]

Täysin OT:

[Jack]

Joo, aikoinaan pannun laurin kanssa oli myös aikamoista jumppaa, kun latas ja ei ladannu....

Hiilet kanitti pahasti pesiinsä. Kun niitä räpläs, ne laskeutu ja otti kontaktin, kunnes pinta kului, eikä kontaktia enää ollut. Monta kertaa piti niitä ihmetellä, ennenkuin ymmärsin hioa hiilet senkokoisiksi, että liikkuivat jouhevasti pesissään. Toinen vaihtoehto on tietysti laittaa sinne pesään sen verran tymäkkä jousi, että varmasti painaa hiilen ulos pesästä. (hiomalla ei tarvii etsiä uusia jousia)

HTH
Jack

[Kokkonen]

Meilläkin esiintyi tuota Jackin maitsemaa ongelmaa, joka on todella pahasta pidemmällä juoksulla, jos hiili hyppii ja kipinöitsee eikä tee kunnon kontaktia....latausjännite seilaa myös ja aikanaan säätäjä on moro.
Myös tuota roottorin kiinniottamista staattoriin on tapahtunut, laakeri oli sökö. Poltti roottorin käämit.

[Lyytinen]

Tuo Jarpin laittama kuva on hyvinkin tuttu. Tuo vasemmanpuoleisessa puhekuplassa oleva onkin aika ahkerassa käytössä. Täällä pitäisi olla noissa hymiöiden joukossa semmonen nappi, että jos osoittautuu, että jostain jutusta ei veivaamallakaan tule lasta eikä paskaa niin sais tuon kuvan siihen yhdellä napin painalluksella ikäänkuin eräänlainen "conclusion".

No se kuitenkin piti sanomani, että normaalia pienempi ilmarako voi epäsuorasti kyllä aiheuttaa  ankkurikäämien palamisen. Kun näet ilmaväli pienenee, magneettipiirin magneettivastus pienenee eli permeabiliteetti kasvaa jolloinka samalla magnetomotorisella voimalla kehkeytyy suurempi vuontiheys ja siitä edelleen seuraa suurempi ankkuriin indusoituva jännite ja jos virtaregulaattori on säätäjästä kaputt tai sitä ei ole ensinnäkään niin mikään ei estä ankkuria polttamasta itseään. Ei siis johdu suoranaisesti siitä, että ne navat koskettavat toisiaan. Analogisesti eihän ne punavalkoset magneetitkaan paskaksi mene vaikkei niillä toisiaan hivelee.

[Raimo-Raato]

Joopa joo. Taistelu on taas tänään jatkunut ja kyllä meinaa välillä syödä miesti... Mut en pirkule luovuta...

Laturia on jälleen ahkerasti pyöritetty porakoneella ruuvipenkissä ja seuraavaa havaittu:
Ei se tosiaan polarisointiansa hukkaa vaan polarisointi auttaa just siinä että jokin tärähtää kohdilleen. Pyöritin tuota laturia ruuvipenkissä F kytkettynä laturin runkoon ja samaan pisteeseen jännitemittarin miinus johto. A-navassa jännitemittarin plussa johto. Laturi pyörimään porakoneella sopivaa vauhtia. Jos mittari näytti vaikka nollaa niin koputtelua vasaralla laturin runkoon ja kappas jonkun iskun jälkeen pyörimiseen tuli vastusta ja jännitemittariin pomppas oikeet jännitteet (riippuen tietysti kierrosnopeudesta). Porakoneen pyöriessä samaa vauhtia sai jännitteen vasaran iskuilla tippumaan nollaan ja uusilla iskuilla taas nousemaan sinne 13 volttiin. Erityisesti akselin suuntainen isku laturin hiilien puoleiseen päähän aiheutti juurikin helposti tämän lataa/ei lataa efektin.

Yksi huomio muuten että jos jännite yllättäen tipahtaa tuosta 13 voltiin kieppeiltä sinne nollaan (tai ehkä ihan muutama millivoltti) niin jos samoilla kierroksilla vapauttaa f-navan maadoituksen niin silloin jännitemittari näyttää enemmän (esim. 0,5 v) kuin mitä f-napa maadoitettuna. Taisi olla niin että jos silloin kun laturi lataa ja vapauttaa f-navan maadoituksen, niin noin tulee hieman enemmän voltteja A-navasta (esim. 0,8 v). Noita Kokkosen threadin alussa mainitsemaa 2-2,5 voltin lukemia en ole kyllä F-napa maadoittamattomana missään vaiheessa saanut. Porakoneella kun antaa kaikki kiekat mitä siitä lähtee niin päässyt jonnekin 1,5v lukemiin.

Hiilien kontakteissa ja liikkumisessa ei näyttäisi olevan asiaan vaikutusta koska pääsen niitä tuossa ruuvipenkissä painamaan meisselillä ja sillä ei ole vaikutusta latauksen toimintaan.

Tuossa tumpeloimassani eilisessä vastauksessahan luki että ongelmat alkoi siitä lataamattomuuden jälkeen paljastui että A-navalta hiilelle menevä johto oli kuoriutunut paljaaksi pitkältä matkaa. Joko palamisen tahi mekaanisen hankaamisen takia. Sinällään en siis ihmettelis jos joko ankkuri tahi kenttäkäämi olisi kärähtänyt mutta miks välillä sit saa laturista ihan kunnon voltteja pihalle.

Luulin muuten juuri äsken ratkaisseeni tämän kun huomasin että tuo uusimani johto oli toisesta päästä enää muutaman säikeen varassa. Uusin johdon, laturi kasaan ja vitut. Alkuun ei ladannut mitään, annoin laturin pyöriä hetken porakoneella ja simpsalapim, lataus alkoi taas toimia hetkeksi kunnes taas kohta kierrättämisen seurauksena loppui.

Näiden ongelmien alkamisen jälkeen lataus on toiminut tällä laturilla pannussa eri säätimellä ihan normaalisti siihen asti kunnes kävin ajamassa pikkulenkin antaen kovemmin hanaa.

[Kokkonen]

Oletkos mittaillut noita roottorin(ankkurin) segmenttien välisiä vastuksia silloin kun vika on päällä? Jos siellä olisi katkos tai maayhteys joka olisi kierroksista kiinni ja keskipakovoima toisi sen sitten esille...? Ehkä hiukan kaukaa haettua mutta vois mitata kun muutakin on jo tehty. :-\