Lama vai ei?

[Kokkonen]

Toi muille lainaaminen itse lainaamalla on kylla niin jarjenvastasta touhua ettei mitaan... jarkea.
Olis kiva nyt paasta kysymaan paperitiikeri Kataiselta etta mites se juttu menikaan kun se sanoi ekan Kreikan lainan lahtiessa etta taa on suomelle bisnes. Lainataan muualta 2% korolla ja myydaan se eteenpain 4% korolla.
Hyva idea, ainoo pikku probleemi tossa hommassa oli kun kreikka ei vaan maksanutkaan niita takas. Mika ei varmaan monellekkaan tayspaiselle yhteiskunnan jasenelle tullu yllatyksena.

Kyl kai tuo Kreikan laina on edelleen voimassa ja sikäli vielä tulon puolella. Tappiolle se menee vasta sitten jos, ja todennäköisesti kun, EU päättää leikata Kreikan lainoista 50 - 60 % pois. Sen leikatun osan joutuu sitten sijoittajat ja veronmaksajat kuittaamaan takataskuistaan.

Suomi lainaa kuten mutkin ja totuus on, vaikka ollaan vielä AAA luokassa, niin valtion lainan korot ovat nousussa. Siis uusien lainojen, vanhoihin tuo ei vaikuta, joten kannattaa olla tarkkana, kun uutislähteet esittää omia näkemyksiään.

Ei myöskään median esittämä "psykologinen 7 %" korkoraja ole muuta kun median oma kehittämä raja, missään muualla sellaista ei ole määritetty. Italia ja Saksakin ovat aikanaan maksaneet korkeampaikin korkoja valtion lainoistaan ja selvinneet. Edellytys siitä selviämiselle on maan talouden kasvu tai ainakin sen potentiaali.

Valtion lainojen korkoja nostaa luottamuksen puute ja sen palatuttaminen onkin nyt EU:n suurimpia tehtäviä.

Vilastaan taas  Saksan vuotta  2011:

Trotz der abflauenden Konjunktur blickt Deutschland auf ein Rekordjahr zurück: Die Arbeitslosenzahl sinkt auf den niedrigsten Stand seit 1991. Die Autoindustrie verbucht einen Exportrekord.

Saksalle kulunut vuosi 2011 oli siis ennätyshyvä: työttömyys laski alimmaksi sitten vuoden 1991 ja autoteollisuus teki ennätysviennit.
Saksa hyötyy "eurokriisistä" siten että kun luottamus muihin jäsenvaltoihin horjuu, Saksaan se kasvaa ja se saa lainansa tällä hetkellä edullisesti.

Tämä on siis postiviinen uutinen koska Saksaa referoidaan Euroopan talousveturiksi. 

[mirka]

Eikös autokauppa esimerkiksi mennyt vielä 1,5 kk sitten ennätystahtiin ja muutenkin suamalaisten ostoskäyttäytyminen. Sitten kun uutisoitiin isosti tästä kreikan tukemisesta ja muusta, niin rupes sakkaamaan tuo talous. Pyöräpuolella on kait ollut hiljaisempaa jo kesäst, niin kuin venepuolella. Ne alat on ne joihin tuo lompakon kiinnilaittaminen ekana tuntuu.. .

[ma^ko]

Vaikka Härmälandia on lainaa innokkaasti haalinut jo vuosia, niin oma talous on ollut ylijäämäinen 1991-2010, vaan ei ole 2011. Alijäämäisellä taloudella lainamäärän pinennys on aikast vaikeaa.

[Smokie]

Mulla on kyllä mennyt usko noihin höpötyksiin jo ajat sitten..

[Tuusulan T-Bone]

Toi muille lainaaminen itse lainaamalla on kylla niin jarjenvastasta touhua ettei mitaan... jarkea.
Olis kiva nyt paasta kysymaan paperitiikeri Kataiselta etta mites se juttu menikaan kun se sanoi ekan Kreikan lainan lahtiessa etta taa on suomelle bisnes. Lainataan muualta 2% korolla ja myydaan se eteenpain 4% korolla.

No mitäs tossa nyt on, Katainen vaan keksi perustaa Suomi-nimisen pankin... kutosen matikalla...

Toi J. Cash on kyllä aika hyvä kontraindikaattori. Kun se sanoo, että tulee tapahtumaan näin ja noin, niin todellisuudessa tapahtuu täsmälleen päinvastoin.

[ma^ko]

/quote]

No älä nyt, onhan herra ministeri sentään merkonomi...

[Natking]

Vaikka Härmälandia on lainaa innokkaasti haalinut jo vuosia, niin oma talous on ollut ylijäämäinen 1991-2010, vaan ei ole 2011. Alijäämäisellä taloudella lainamäärän pinennys on aikast vaikeaa.

Sa tuijotat aika ykssilmaisesti vaan tota yli/alijaamaa, ja sen perusteella olet sita mielta etta hyvin menee?
Mutta mihin ne ylijaama hillot sitten mennyt on jos se kerran on ollut ylijaamainen viimiset 20v, jona aikana valtionvelka on kasvanut 14sta miljardista 75een miljardiin??

Tossa on mun mielesta joku pikku ristiriita 

Jos seuraavan vuoden budjetti tehdaan lainan paalle, ja ''ns.'' tuloksena on ylijaamaa (vaikka lainanmaara kasvaa), niin en sanoisi sita kovinkaan kestavaksi/jarkevaksi kehitykseksi.
Eikos tavoite pitaisi olla pikemminkin saada tota lainan maaraa pienenemaan?
Mielestani jos velka kasvaa vuosittain niin silloin ei hyvin mene, on sitten kyse yksityisesta ihmisesta tai valtiosta.

[Tuusulan T-Bone]

Velalla on kyllä vipuvaikutus, joka ainakin teoriassa vauhdittaa talouskasvua ja velanhoitokustannukset pois lukien lopputulema on silti plussalla. Mutta tällä on rajansa, joista ekonomistit tapansa mukaan kiistelevät. Yleisesti on arvioitu, että sopiva raja on 60 prosenttia BKT:sta, minkä EU:kin siihen vakaussopimukseensa aikaanaan lykkäsi. Ongelmana vaan on ollut, että sitä sopimusta ei ole noudattanut juuri muut kuin Suomi ja Luxembourg...

[Kokkonen]

Koitan olla taas positiivinen.
Nuo Smokien postaamat kuvat selityksineen ovat tarkoitushakuisia, etenkin jälkimmäinen, joka uhkakuva tuskin toteutuu. Ettei vaan olisi kansan pelottelu kyseeessä  

Ja lisää positiivisia uutisia:

Ja lopulta - tässä ehkä tärkein selitys sille, miksi sijoittajat maailmalla luottavat Suomeen kykyyn selviytyä veloistaan paremmin kuin useimmissa muissa maissa. The Economist-lehden grafiikka kertoo, että Suomen velka on suhteellisen alhainen, talouskasvu kelvollista ja budjetti tasapainossa. Paremminkin voisi aina olla - mutta voisi olla paljon huonomminkin.

Tuohon artikkeliin liittyvä Economist lehden grafiikka, vuodelta 2011:



Ei olla ihan Norjan tasoa, mutta hyvin pyyhkii....    eli mikä lama?

[ma^ko]

Sa tuijotat aika ykssilmaisesti vaan tota yli/alijaamaa, ja sen perusteella olet sita mielta etta hyvin menee?

Noup, kaks silmää ja ikänäkö. Ei ole mennyt muitenkään erityisen vahvasti, rakkailta päättäjiltämme voinee tiedustella miks näin. En ole ollut sitä mieltä että hyvin menee, mutta olen sitä mieltä ettei alijäämällä ainakaan mene erityisen vahvasti.

Mutta mihin ne ylijaama hillot sitten mennyt on jos se kerran on ollut ylijaamainen viimiset 20v, jona aikana valtionvelka on kasvanut 14sta miljardista 75een miljardiin??

Se ylijäämä on ollut riittämätön siihen nähden miten tämä(kin) valtiontalous on kuluttanut, eli kulutukseen nähden juttu on ollut alijäämäinen koko ajan eli velka kasvanut. Kuitenkin jos valtion ulkomaankauppa on jo alijäämäinen niin siitä on kovasti positiivisen yhtälön kehittäminen kohtuu vaikeaa ja nyt se on alijäämäinen ekaa kertaa kahteenkymmeneen vuoteen, ei hyvä.

Jos ostat oman talouden ulkopuolelta enemmän kuin mitä sinne saat myytyä ni jäät väkisin velkaa. Vaikka saisit myytyä enemmän ulos kuin mitä ostat sisään, niin jos käytät omaan elämiseen enemmän kuin ylijäämän, joudut ottaan velkaa. Kuitenkin jos ostat ulkoa enemmän kuin myyt, eli on alijäämä niin vaikket käyttäis mitään ni jäät velkaa. Eli alijäämällä ei todellakaan mene vahvasti, ylijäämällä voi mennä.

[Kokkonen]

Mutta mihin ne ylijaama hillot sitten mennyt on jos se kerran on ollut ylijaamainen viimiset 20v, jona aikana valtionvelka on kasvanut 14sta miljardista 75een miljardiin??

Se ylijäämä on ollut riittämätön siihen nähden miten tämä(kin) valtiontalous on kuluttanut, eli kulutukseen nähden juttu on ollut alijäämäinen koko ajan eli velka kasvanut.

Pilkuttamista tai ei, valtion velan jatkuva kasvu on ilmeisesti värään tulkintaan perustuvaa tietoa, liekö peräisin mediasta?  
Ei kuitenkaan ihan paikkaansa pitävää, joten oikastakoon.
Suomen valtion velka oli laskusunnassa 99-08, joten noita ylijäämiä lie siihenkin käytetty.

Oheisesta linkistä Tilastokeskukseen, (jonne ma^ko Natking jo aiemminkin viittasi) löytyy tieto valtion ja julkisyhteisöjen velan kehityksestä vuosilta 1990 - 2010, bruttokansantuoteesta ja em. suhteet.

http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_valtiontalous.html#velka

Ilmeisesti tuo kasvussa oleva Julkisyhteisöjen velka on tulkittu valtion velaksi. Siinä on mukana näet myös paikallishallintojen velat valtion velkojen lisäksi.

Tätäkin topiikkia tarkastellessa näyttää siltä että (suomalainen) ihminen haluaa mieluummin negatiivisen uutisen kuin positiivisen. Jos tästä on vedettävä laajempi johtopäätös, se selittänee myös median nagatiivis- ja pelottelusävyisen uutisoinnin. Siis ilmeisestikkin postitiivinen uutinen myy negatiivista huonommin, josta edelleen: meillä on "lama" koska media ja ihmiset sellaisen haluavat. Ehkä politikotkin puhuvat mieluummin EU:sta kuin oman maan sisäistä ongelmista.
Ja miksi negatiivinen aihe on sitten halutumpaa? Siksi että silloin on joku jota siitä syyttää. Ja sitähän me tarvitaan. Syyllisiä enemmän kuin sankareita.

Olen päättänyt olla olematta lamassa  

Edit: korjattu, viittaus tilastoihin oli siis Natkingin.

[ma^ko]

En mäkään ole lamassa, ainakaan jollei muo lamauteta. Mut persaukisena sitä ei kyl kulutustottumuksist hirveesti huomaa. No, alijäämän kunniaksi Brasililaist filettä piffeinä, eiku syömään.

[Natking]

Niin siis postasin ton saman linkin jo edellisella sivulla etta ei mun ''tietoni'' ollut ainakaan mediasta perasin. Tosi on etta valilla valtiovelka laski mutta edelleen se on noussut koko aikana 14->75Mrd.

Negatiivista? Todellakin.  Kivaa olla negatiivinen? Ei todellakaan.
Mutta halus tai ei, velka on kasvanut ihan helvetisti.
Ja varsinkin toi 3 viimisen vuoden nousu, 10mrd /vuosi on aika rajua settia.

Aikasemmin jo lueskelin noita taulukoita ja en oikeen huomannut tuosta budjetista etta olisi ollut eriteltyna EUn jasenmaksut ja muut maksut sinneppain 

[Timppa62]

Yleensäottaen koko julkisen puolen velkaantuminen on rajua nykysuomessa. Menokuria ja investointien priorisointia ei esitetä lääkkeeksi, vaan veronkorotuksia. Ja tää tulee ajamaan entistä enemmän firmoja veks Suomesta. Kallis työvoima, kalliit elinkustannukset, kireä verotus.

Esim. Vantaalla on kohta 1 miljardi euroa velkaa. Vuonna 2015 pelkästään lainankorkokulut on 40 miljoonaa euroa vuodessa eli yli 100 000 euroa pelkkiin korkoihin vuoden jokaisena päivänä. Silti investoidaan kaikkeen hömppään niinkuin ennenkin.

Samaan aikaa julkissektorin ikkunattomissa kopeissa kynän työntäjien määrä kasvaa. Eli yksityissektorin on jostain tuotettava lisää massia, että tämän kasvavan julkissektorin liksat saadaan maksettua.

Veronmaksajien määrä vähenee. Ennen oli häpeällistä jäädä yhteiskunnan tukien varaan, nykyisin se on tavoite.

Palkkaas sitten Suomessa joku töihin. Sen työntekijän on tuotettava abt. 2 kertaa oma bruttoliksansa n. 150 päivässä vuodessa. Muuten menee hyväntekeväisyydeksi.

Ja samaan aikaan oleellista on lisätä energiaveroja, puuhata guggenheimeja, kohista homoista ja lisätä luku- ja kirjoitustaidottomien eduntavoittelijoiden maahanmuuttoa.

Onko tämä vaan pahaa unta?