Uutiset:

Onko tiedossa hyviä bileitä? Linkitä ne kalenteriimme!

Main Menu

Kutistus/venytys laitteet

Aloittaja Lappi, 30 syyskuu 11, 07:10:43

« edellinen - seuraava »

Lappi

Terve

Olen hankkimassa itselle kutistus/venytys laitetta ja mieleen juolahti kysymys, että kuinka syvä laitteen kidan tulee olla?? Tarkoituksena on alkaa harjoittelemaan lokasuojien ja tankkien tekemistä...ehkäpä silloin tällöin joutuu auton peltejäkin korjaamaan. Englanninpyörä ja nahkasäkki jo löytyvät.

Mobitivella ja toraforssilla on pari vaihtoehtoa, joiden kitasyvyys vaihtelee 25 millistä 205 milliin. Hinnan eroa on, mutta tärkeintä olisi saada kerralla oikeanlainen.

Hessu

Tää on aihe mistä en kyllä paljonkaan tiedä, mutta mulla on tollanen laite jonka kitasyvyys on noin 3".  En kyllä ole vielä keksinyt käyttöä sille syvyydelle. Ulkokautta jos  yrittää maksimisyvyydeltä esim kutistaa, ei tapahdu mitään. Lähinnä näkisin ton kitasyvyyden hyödyn jossain sellasessa tilanteessa, että pellinkappaleen saa "väärinpäin" kidan sisään.
Mut sit sitä syvyyttä saman tien pitäis olla reilusti lisää. Meillä täällä duunin pläkkäriosastolla on vastaavia laitteita joissa kitasyvyys on metrin luokkaa.

Ennemminkin noissa sun esimerkki kauppojen tuotteissa on sellanen ongelma, että ne lyhyemmällä syvyydellä olevat on myös niitä halvempia ja oikeasti huonompia.
Jos valmistaja lupaa 1,2mm mustaan peltiin, niin 1,5 ei sitten tosiaankaan onnaa.
Ne leuat tuntuu olevan aika huonoja. Oon murentanut niitä. Siis näitä halpoja.
Kokeilin muutamaa ja päädyin ratkaisuun tehdä laitteen ite ja varsinkin leut. Ne tein
Arnesta ja karkaisin. Nyt kestää

Samoin hiffasin, että ainakaan prätkän osissa sillä jalkaspedulla ei tee mitään. Palat on niin pieniä että yhdellä kädellä jaksaa pitää kiinni.  Siks toiseks pitää olla melkoinen trapetsitaiteilija jos yrittää sihdata isoa peltiä leukojen väliin etukumarassa yhdellä jalalla seisten. Nää on mun kokemuksia ja mielipide. Enkä ole kovinkaan paljon hommaa tehnyt.

Hemuli

Mulla ollu käytössä just noita pienempiä kaluja, riittää prätkänosiin ihan mainiosti. En kyllä ihan heti keksi sellaista palikkaa jossa tosta isommasta olisi mainittavampaa hyötyä. Noita on sitten useampaa eri laatutasoa, aikoinaan ostin setin jenkkiläiseltä jälleenmyyjältä jolla oli sekä kotimaista valmistetta että kaukoidän tekelettä. Jenkkikapistuksen kanssa oli jotain ongelmia kun se olis pitänyt dropshipata suoraan valmistajalta ja se ei oikein onnistunut kohtuukustannuksilla - myyjä suositteli tilalle tota taiwaallista konetta ja sanoi että hän ei itse ole huomannut kyseisen valmistajan kohdalla juurikaan laatueroa kalliimpiin. Hyvin ne on tähän asti kestäneet satunnaista käyttöä.
Sportsters rule - blowing away big twins since 1957

Jake

Ostin toraforssin halvimman vekottimen ja sain sen särki jo ekana päivänä. Ei se mahdoton ollut korjata, mutta tympeä homma silti. Kyllä se nyt toiminut on. Made in China.

Hemuli

Tuolta oletettavasti vähän laadukkaampia laitteita: www.bifabuk.co.uk
Sportsters rule - blowing away big twins since 1957

Hemuli

Sportsters rule - blowing away big twins since 1957

Motomatti

Edellisessä elämässä lentokonelevyseppänä työskennellessäni oli onni käyttää parhaita vehkeitä ja siitä sai palkkaa. Sittemmin siirryin suurlujuuskomposiitteihin.

Toki hehkutetulle alumiinille ei tarvinnut niin kovin voimaa käyttää. Jos kovin tiukkaa sädettä yrittää niin materiaalin murtolujuus tulee vastaan.

Yleensä nuo vermeet on tarkoitettu, ainakin halvimmat, pehmeisiin materiaaleihin tai niiden pehmeään olomuotoon.
Melto rautapelti, hehkutettu kupari ja alumiini toimivat hyvin. Pintakäsittely pitää toisinaan poistaa ennen kuin on "pitoa".

Uskoisin että noin 25 mm leukasyvyys on kohdallaan moneen hommaan. Paha tietysti toisen puolesta arvioida.

Itse olen enemmän kuulapäävasaramiehiä ja laitan alumiinin  ja teräksen taipumaan lämmöllä tai ilman. Riippuu säteen suuruudesta ja materiaalista.

Toki vasaralla "krymppääminen" ei oikein onnistu. Jossain määrin lämpökäsittelyllä mutta jyrkempään kaareen kutistuspihdit on tarpeellinen.

Törmäsinpä sellaiseenkin vehkeeseen yhdessä pajassa jossa krymppääminen ei perustunut aineen paksuntamiseen vaan taivuttamiseen: varret nivelet kuin voimapihdeissä mutta varsiinsa kiinteät leuat tekivät moninkertaisen V-kirjaimen muotoista kuviota levyyn eli levyn reunasta tuli pientä mutkaa täynnä oleva muoto. Ulkoreunaan syvempi kantti. Kun kahta levyä puristaa yhtä aikaa tällä kalulla niin saa kohdistetun ja suht siistin sauman. Suunnittelin vanhoista, jo leuattomista, voimapihdeistä tekeväni samanlaiset. Kelvannee esimerkiksi peltisien koteloiden tekoon kun halutaan kantatusta osasta kaareva. Kaikkein röpöliäisimmän syrjän voi leikata pois.

Aina olen tykännyt peltihommista vaikka usein se on likaista tyøtä.


Hemuli

Tarkoitat varmaan "tuck shrinking" -menetelmää? Tuossa video:

Tuck Shrinking

Ja vähän samaan perustuva tekniikka - katso myös jatko-osat:

Tuckpuck
Sportsters rule - blowing away big twins since 1957

Motomatti

Mulla oli hieman hidas yhteys tänään. Ekan videon kykenin katsomaan, pätkittäin.

Noissa lentokonehommissa tuohon oli hieman erilainen lähestymistapa. Sitä kutsuttiin piiskaamiseksi. Lyijypiiskalla sivalleltiin siten että yhdeltä kohtaa levy hieman venyi ja toisesta kohtaa taas pyrki rypistymään. Rypistymät pyrittiin "ajamaan" piiskalla reuna-alueelle mistä ne saattoi leikata pois.

Filmistä päätellen ensimmäinen menetelmä ei ole tuttu mulle ennestään.

Viimeksi mainitsemassani pihtihommassa lienee sama periaate mutta toteutus hieman eri. Pihdillä yksinkertaisesti tehdään jo kantattuun kappaleeseen monta reunasta alkaen kapenevaa "vekkiä" ja sen jälkeen hieman vasaroidaan. Ensin kappale taipuu reilusti mutta vasartaessa palautuu osittain. Tuossa videolla vekkejä tehdään yksi kerrallaan. On oltava ilmeisen huolellinen ettei myöhemmin tee samaan kohtaan uutta vekkiä koska aineen murtolujuus voi ylittyä.

Sittenhän on vielä  puhtaasti venytykseen perustuva metodi jossa piiskataan tai vasarretaan materiaalia ohemmaksi keskeltä reunoille päin ilman rypistymistä.
Olen itse tehnyt näytetyönä sotilaskypärän näköisen potan teräksestä pelkästään alasimen ja kuulapäävasaran avulla. Kylmänä. Siihen meni muutama työpäivä. Vaativin vaihe oli saada aikaiseksi reunan uloke. 

Lappi

Kiitoksia vinkeistä...tärkeintä tosiaan olisi, että saisi kerralla kunnollisen romppeen niin sitten tarvi kirota sekundan kanssa.