Rautapään kansien muokkausta

[Raimo-Raato]

Jeps. Pääsin nyt mittailemaan itsekkin tuon kannen palotilan koon. Sain tulokseksi 132 cc. Vanhan Taiwanin männän domen suuruudeksi sain itse vain 44cc. Mistä Kokkonen sulla on toi kannentiivisteen paksuus 0,032" peräisin? Jamesilla näkyy olevan 73-81 rautiksella kuparitiivisteen asennuspaksuus 0,016" ja sitä uudempien tiiviste 0,044" (-83 lähtien puristukset olleet 8.8:1). Laskeskelin että noilla koneessa olleilla männillä puristussuhde on ollut huimat 7.8 

[Kokkonen]

Laitoin kaksi 0.016 tuuman kuparitiivistettä. Oli vähän niinkuin varotoimi, kun en kuitenkaan ihan 100% voinut kaikkeen mittaamaani/ laskemaani luottaa. Dynaaminen puristus oli tarkoitus saada tuonne 9,5 korville.... yhdellä 0.016 tiivisteelllä se olisi teoriassa pitänyt olla lähellä 10:1. Käytäntöhän sitten näytti, etteivät laskelmani ihan metsassä olleetkaan, todellisen dynaamisen ollessa jossain 9 -9,5 välissä. Kone pelitti kuitenkin niin hyvin, että samalla kansipahvivahvuudelle jatketaan ja kitit jäänevät edelleen kanaviin.

[Blower1]

Noista ohjureista vielä . Aikoinaan rautapäätä remontoidessa laitatin pronssiohjurit kansiin .
Kolmannen kiinnileikanneen ja katkenneen imuventtiilin jälkeen asennettiin valurautaiset ohjurit .
Sen jälkeen kesti . Koneistaja sanoi silloin ( 2000 vuonna ) muutamien autonvalmistajien siirtyneen pronssiohjureista valurautaisiin . Nykybensa ei toimi pronssiohjureiden kanssa .

[Smokie]

Työmaan HD aktivisti kertoi huhupuhetta notta koneistamolla olisi ollut huru mycket ohjuri / venttiilihommia männä kesänä. Mine en tiije, omasta rautiksesta vingutin ohjurit ihan minimin minimiin ja koneistamolla holkit jätettiin pari-kolme milliä vajaaksi No, eipä tuo haitannut meikäläisen ajomäärillä..

[Kokkonen]

Onhan tuossa jotain tapahtunut. Vielä viime talvena käyttämäni koneistaja ehdotti pronssiohjureita. Nyt kun vein risat kannet takaisin, ja pyysin vaihtamaan kuluneet imuohjurit, tuli heti ehdotus että pako myös. Hänellekin oli käynyt vuoden aikana selväksi, että pronssiset pako-ohjurit eivät toimi Rautiksessa, Shovelissa kyllä, kuulemma. Sanoi ongelman lievimmillään tumppaavan konneen ja parin minuutin tauon jälkeen moottori on taas käyntivalmis. Lämpeneekö nuo Rautuksen valukannet enemmän kuin alumiiniset?
Tuo viimekesän Rautista vaivannut käyntingema suurilla kierroksilla pitempään ajaessa, lienee lopulta johtunut pakoventtiilien kangertelusta. Ongema ilmeni juuri tuolla selvittämälläni tavalla. Kuvittelin sen johtuvan bensan saannista, yskimistä, vauhti uupuu ja lopulta kone sammuu. Onneksi venttilinvarret eivät leikanneet totaalisesti kiinni.

[Raimo-Raato]

Mulla oli viime kesänä kanssa sama ongelma eli hyyty hetkeksi kun kovempaa ajeli. Pronssiohjurit ja männän sulamisen jälkeen kun huomas pakovenojen olevan jumissa niin vasaralla joutu nakuttelemaan molemmista kansista venat irti. No ajokausihan jatkui nopeesti sillä että sain Affelta varakannet. Se on muuten veikee ääni kun mäntä nakkasee venan takaisin kiinni...

[Thomas]

Lämpeneekö nuo Rautuksen valukannet enemmän kuin alumiiniset?

Jep, valukansissa voi käyttää korkeampaa puristusta juuri siitä syystä että se luovuttaa lämpö paremmin, eli siis ei kuumene yhtä paljoa kuin rautakannet. Esimerkiksi 45lättäpään puristukset ovat (ulkomuistista) 4.5 rautakansilla ja 6 alukansilla, ilman mitään muita nokka tms. muutoksia..

Rautapää-sporteille on (ainakin ollut) tarjolla myös alukansia.. Sputhella oli aikoinaan listoillaan XR-malliset alukannet, ja viittauksia 'Thunder Head' merkkisiin kansiin on myös tullut vastaan (nimenomaan pre-EVO sportyihin)..

-t-

[Kokkonen]

Laitetaas väliin kuvaa kunnossakin olevista kansista. Pakoseetit on vaihdettu sekä pronssiohjurit valurautaisiin. Toisessa kuvassa näkyy miten (vähän) JB-Weld kittaus irtosi kun imuventtiilin ohjuri on vaihdettu. Laitan sinne uutta tilalle ja tarkastelen vanhat vielä suurennuslasin kannssa.
Kolmannessa kuvassa näkyy keinuvipuakselin shimmaus. Siellähän on jouset alunperin. Viime kausi meni 0.5 mm välyksillä  , arvatkaa rallattiko? Nyt on pilkun jälkeen yksi nolla lisää eli max 0,05 mm tai vielä sitäkin vähemmän.

[Hemuli]

Joutaisikohan Hessu kirjoittelemaan jotain noista ohjurimateriaaleista, hänellä oli viime kesänä myös murheita oman knucklensa kanssa?

[Smokie]

Mun pitäis ottaa kans kannet pois ja kitata kanavat entistä pienemmiksi, tiedä vaikka tulisi entistä enemmän tehoa

Mitä tuon venttiilien takertelun suhteen tulisi tehdä, mulla on ollut mystistä vaivaa että lujempaa ajaessa alkaa ensin puutumaan ja sitten supsuttaa, ampuu välillä kaasariin, välillä putkiin ja meno hyytyy ellei itse tajua löysäillä. Oon yrittänyt jo kaikki niksi mitä tiedän / oon keksinyt ja varmaan vahvin veikkaus olisi tuo venttiilien takertelu. Ohjurit on tehnyt V. Välimäki, pako-ohjurit jäi vanhat ja imuihin laitettiin uudet holkit. Taisivat olla pronssiset molemmat.. Valurautaako tilalle?

Ei voi 150 taulussa ajaa kuin kilometrin-pari

[Kokkonen]

Mitä tuon venttiilien takertelun suhteen tulisi tehdä, mulla on ollut mystistä vaivaa että lujempaa ajaessa alkaa ensin puutumaan ja sitten supsuttaa, ampuu välillä kaasariin, välillä putkiin ja meno hyytyy ellei itse tajua löysäillä. Oon yrittänyt jo kaikki niksi mitä tiedän / oon keksinyt ja varmaan vahvin veikkaus olisi tuo venttiilien takertelu.

Valurautaako tilalle?

Kyllä tuo ongelmankuvaus sopii hyvin venttiilin takelteluun. Ihan vastaavaa teki meitinkin Rautis.
Valurautaa tilalle.
Vaikka katalookit sanookin "Ampco 45 Bronze - for high performance applications"

[Smokie]

High performance

Noista ahdinkeskusteluista tuli vähän tuo performance mieleen, 895cc rautis revitti 45 hevoista max ja 945cc tohatsu 260hp, vaikkei edes ole kovin erikoinen. Prööööööööööö

[Hessu]

Joo sain vinkin tästä aiheesta.
Joo mulla tosiaan on ollu nyt pari kesää ongelmia pako-ohjureiden jumittamisen ja sitä kautta irtoamisen kanssa. Siis rystyssä.
Ensiksikin tuolla luki eri kansimateriaalien ja puristussuhteiden eroista. Smokey Yunick (legendaarinen Letukan virittäjä)siitä on tainnu kertoa, että valurautakansi vastaan alsakansi toimii samoin n. yhden yksikön matalammalla puristussuhteella.

Tämä mun ohjuriongelmat ei ollu kiinnileikkautumisia ja epäilen ettei teillä muillakaan? Kiinnileikkaaminenhan on sitä että metalliosat ottavat lämpöä niin (eri syistä)että materiaali sulaa ja tarraa toisiinsa kiinni. Mä oon käyttänyt rystyssä jo toista kymmentä vuotta tinapronssiohjureita (omatekemiä) ja kovakromattuja venanvarsia. Ne on toiminut todella hyvin, paitsi nyt pari vuotta. Välykset oon pitänyt aina samoina.

Viime kesänä vaihdoin pako-ohjurit kolme kertaa. Sama ongelma pronssilla ja valuraudalla. Valurauta ei mun mielestä missään tapauksessa ole parempi, vaan ennemminkin huonompi tohon hommaan.

Ongelma oli/on pakoventtiilin varteen ja ohjurin reikään kerääntyvä pikimäinen aine, joka jumittaa venan todella lujaa. Ongelma uusiutui noin 3000 km välein. Kun putsasin venan varren ja ohjurin reiän, molemmat olivat alkuperäisissä asennuksen aikaisissa mitoissa. Venoja ei siis tarvinnu vaihtaa kertaakaan. No, kovakromi nyt ei käytännössä leikkaa mihinkään kiinni.

Mä oon sitä mieltä että mun tapauksessa näillä ohjurimateriaaleilla ei ole mitään tekemistä ongelman kanssa vaan joko bensassa tai öljyssä. Tällänen samanlainen vika ilmeni yhdellä lättäpääkuskilla, paitsi että ohjurit ei irronnu kun ovat niin pitkältä matkaltaan kiinni pytyssä.
Mä oon käyttänyt sitä paljon kehumaani Redlineä ja tää toinen jotain nykyaikaista öljynlisäainetta.

Olen nyt vetänyt sanojani takas ja laittanut rystyyn mineraaliöljyt. Ens kesä näyttää...

Tota Amco 45 en oo ikinä kokeillu, mutta veikkaan että ei ole toiminnaltaan sen kummempaa kuin muutkaan ohjurimateriaalit. Ehkä vähän pitkäikäisempää, mutta se ei vaikuta näihin kiinnileikkaus tai jumitusongelmiin mitään.

[Hessu]

Jatkuu... tutulla oli kans rystyssä muutama vuosi sitten pakovenan jumittamista. Se teki sen samantien kun löi motin tulille ja lähti ajaa vähänkään kovempaa. Se muistaakseni loppupelissä korjaantu sillä että vaihto nokan. Ongelma alko, kun se laitto sellasen todella äärimmäisen nenäkepin. Avasi pakovenan erittäin aikaisin. Päästi palon kai liian kuumana pakokanavaan.
Siellä muistaakseni kokeiltiin jo 0,2mm välystä venanvarteen.

Vaikka kyllä muistaakseni vanhojen opusten mukaan knucklen venan asennusvälys on 0,1-0,2mm.
On kyllä minusta liikaa. Ite oon käyttänyt paossa 0,07mm ja imussa 0,03-0,04mm.

Oli muuten jännän näkönen nokka. Perusympyrä oli pienempi kuin leveys nokan ramppialueella.
Muistaakseni FHP:n stg.3.

[Kokkonen]

Meidän Rautapäässä venttiilinvarsissa ei ollut mitään tatinaa, imun Black Diamondista oli pinnoitus hankautunut paikoin pois ja pakossa näkyi myös hankausjälkiä. Imun ohjuri oli hyvin väljä, pako tiukempi kuin asennuksen jälkeen vuosi sitten. Pako-ohjurin reikää ei tullut stekattua, oliko siellä ylimääräistä kertymää. Harmi.

Alkoi tämä pronssiohjuriongelma kiinnostamaan vaan enemmän. Maallikkometallurgina piti tietoa etsiä netistä kun omassa nupissa oli musta aukko tuossa(kin) kohtaa . Laitan tähän nyt joitain onkimiani tiedonjyväsiä.

Rautapään ohjeellinen venttiilivarren välys ohjurissa pako 0,0025 â€" 0,0045 tuumaa (0,0635 â€" 0,1143 mm), imu 0,0015 â€" 0,0035 tuumaa (0,0381 â€" 0,0889 mm)

Ampco 45 on alumiini (10%)-nikkeli(5%)-pronssiseos
Lämpölaajeneminen 0,000009 in/in/F (0,0000162 in/in/C)
Valuraudan lämpölaajeneminen  0,0000047 in/in/F (0,0000085 in/in/C)

Ampco 45:llä se näyttäisi olevan lähes tupla verrattuna valurautaan.

Jos pakokaasu lämmittää ohjurinalueen 700 asteeseen C, laajenee 0,55 tuuman ohjuri 0,006237 in (0,1593 mm), samassa lämmössä valurautainen ohjurin aukko suurenisi 0,003273 tuumaa (0,0831 mm), Todellisuudessa kansi ei lämpene niin paljon kuin ohjuri, joten ero tulee vieläkin suuremmaksi. Ohjuri joutuu ahtaalle lämmetessään. Jonnekin laajentuneen pronssin on mentävä, valurauta ei ole kovinkaan joustavaa, joten se suuressa paineessa puristunee kasaan noin 0,08 mm ja silloin tulee vuorostaan venttiilinvarrelle ahdasta. Tilanne pahenee, kun hanaa annetaan enemmän. Pronssiseos lienee niin joustavaa, että se palautuu muotoonsa kun lämmöt laskevat. Rikas seos auttaa jäähdyttämään ohjuria, laiha aiheuttaa esitetyn tilanteen aikaisemmin. Imupuolella ongelmaa ei esiinny, koska tuleva polttoaineseos jäähdyttää ohjuria kuin kanttakin.

Nämä ajatukset ovat peräisin tästä MGB auton kantta koskevasta artikkelista, lämpölaajenemiskertoimet olen etsinyt uusiksi netistä, ja pääsin suurempiin eroihin.

Ampco 45 tekninen tieto

Minun oletukseni on, että ohjurit jätetään yleensäkin liian tiukoiksi, joka tietty vielä pahentaa tilannetta. Saksalainen ainaskin teki hyvin jämptiä työtä paikassa, missä venäläinen toleranssi olisi ollut enempi paikallaan.