Jatkovarren vaikutus kiristysmomenttiin

[Lyytinen]

Kylläpä meni junkaamiseksi taas. Laskeskelin tässä nyt mitenkä se on, ja täten ilmoitan, että tuo mitä aiemmin kirjoitin, siinä ei ole järjen häivääkään. Se siitä tulee, kun yrittää laskematta mitään sanoa Sen sijaan voin laskelmilla vahvistaa, että jos momenttiavaimen jatkona oleva jatkopala on 90 asteen kulmassa momenttiavaimeen, ja momenttiavaimeen kohdistuu vaan "tangentiaalinen voima" eli ei avaimen suuntaista voimaa ollenkaan, silloin kaavasta häviää savuna ilmaan sen jatkopalan pituus ja pulttiin kohdistuva momentti on presiis sama mitä ilman mitään jatkopalojakin. Mutta jos ei ole 90 astetta tuo kulma, niin silloin on eri asia. Yritän jossain vaiheessa piirtää kuvan asiasta.

[-Teme-]

En osaa tähän mitään kaavoja laittaa tms, mutta (maalais)järjellä ajateltuna jos jatkovarsi on 90 asteen kulmassa niin käytännössä mitenkään ei voi vääntökulma olla vaikuttamatta lopulliseen pultiin/mutteriin kohdistuvaan vääntömomenttiin.
upeaan paintilla tehtyyn (cad) kuvatukseen on vihreällä merkattu suoran varren vääntökulma ilman 90asteen vaikutusta, mutta jos mukaan lisätään tuo 90asteen kulma, niin vääntökulma onkin jotain aivan muuta. Vääntö tapahtukin "tukipisteen" kautta mikä tässä tapauksessa on jatkon ja momenttiavaimen 90asteen liitos.
Teoreettisesti laskiessa kulma voitaisiin varmaan saada hävitettyä, mutta käytännössä on mahdotonta saada väännettyä momenttiavainta siten, että kääntökulma seuraisi tarkasti vihreällä kuvattua kaarta, vaan pakostakin tulee myös painettua momenttiavainta pinkin nuolen suuntaan, jolloin momenttiavaimen momentilla ei ole enää mitään tekemistä kiristyksen kanssa, kun pultille/mutterille kohdistuu lisävääntöä suoraan jatkovarteen.
Siinä lienee syy miksi tulokset vaihtelee käytännön testeissä.
Miten vääntövoimat vaikuttavatkaan muutteriin jos momenttiavainta vedetään huonossa asennossa ja voima kohdistuu sinisen nuolen suuntaan, silloinhan mutteriin/pulttiin ei kohdistu vääntövoimaa juuri lainkaan vaan jatkovarren suuntaista vetoa?

[ma^ko]

Käytännön "tieteelliset" tarkkuuslaboratoriotestit osoittaa kuitenkin että jos se jatkokappale on about saman suuntainen momenttiavaimen kanssa, niin tarkkuus on riittävä ja todellisen momenti kasvu on kokoluokassa prosentteina jota jatkovarren pituus on sentteinä.

[ma^ko]

Aamukaffen jälkeen asia jopa kirkastuupi.

1) Tottakai momenttiavaimeen kohdistuva voima on vakio koska tietyllä voimalla karaan kohdentuu tietty momentti(svitun vaikeit perusasiat välillä).

2) Naksahtavassa putkivarrellisessa momenttiavaimessa ei otekohta vaikuta momentin toteutumiseen(ainakaan noissa mun kolmessa kokeilemassani).

3) Jatkettaessa momenttiavainta jollakin, niin kun vääntökulma on kohtuuden rajoissa jatkokappaleen kanssa saman suuntainen (~+/-45°), niin jatkokappaleen pituus kasvattaa momenttia yhtämonta prosenttia kuin sillä senteissä pituutta, sentrit helppo koska yksi käytetty asteikko on kg/m ja sentti on prosentti metristä.

4) kulman kasvaessa jokin osa väännöstä jonka momenttia momenttiavain mittaa, kohdentuu johonkin ihan muualle kuin kääntämään jatkokappaletta pultin kehällä eli pulttiin kohdentuva momentti on ihan mitä sattuu.

5) 90° kulma tarjoaa momenttisuunnan jo täysi ulos jatkopalan kehältä tai kohti kehän keskipistettä suunnasta riippuen, muttei kehän suuntaan.

6) yli 90° tarjoaa jo käännetyn suunnan kohdekappaleelle ilman ylimääräistä ukipistettä ja tukipiste poistaa momenttiavaimen käytöstä.

Tämä siis tilanne jos normaalia momenttiavainta jatkaa esmes lenkkiavaimella tai vastaavalla vääntimellä.

[Hessu]

Makon pähkäilyihin sen verran. Mitäs jos se jatko on sata kymmenen senttiä? Eli muutos 110%.
Käännetäänkö sillon avainta toiseen suuntaan?

Kokeilla ja funtsia voi vaikka kuinka, mutta tosiasia on, että toi mun laittama yhtälö pitää paikkansa.
Jos ei usko, suosittelen pitäytymään maapinnalla liikkuvassa kalustossa.

Kieltämättä vaikea ymmärtää, mutta kun laittaa jatkon "naksahduspäähän", asiaan vaikuttaa myös etäisyys josta avainta kädellä vetää.
Menee korkeelta mun ymmärryksen yli.
Asiaan vaikuttaa jotenkin naksahduspisteeseen vaikuttava vastavoima. Mutta hyvä aivopähkinä Makolle ja Lyytiselle. Kysymys ja vastaus on tiedossa. Pitää vaan keksiä miten ne yhdistää...

[tyg]

Itse kun tarkistin pyttyjen kiinnityksen lohkoihin ajossa olevassa pelissä, ei muttereihin enää
päässytkään käsiksi niinkuin motti olleessa työpöydällä.

Muutamalla mutkalla väännetyllä lenkkiavainjatkolla pääsi homman hoitamaan.

Momentit tarkastin teorioita tukeakseni ihan ruustukissa vääntämällä pelkällä momenttiavaimella muutaman testikiristyksen samankierteisellä pultilla ja mutterilla (tussilla merkki mutterin loppuasennosta)

Kun testit toistivat toisiaan lisäsin avaimeen tarvittavan mutkajatko-avaimen ja säädin momentin niin, että 1. testin merkinnät osui taas kohdilleen toistuvasti.

Syy tähän ylimääräiseen jumppaan oli alapään stressilevyllä poratut pytyt, jotka ajattelin vetää
lohkoihin samalla momentilla kuin aikanaan stressilevyihin.

[ma^ko]

Kieltämättä vaikea ymmärtää, mutta kun laittaa jatkon "naksahduspäähän", asiaan vaikuttaa myös etäisyys josta avainta kädellä vetää.

Ei vaikuta. Ei ainakaan yhdelläkään mun momenttiavaimista. Samalla momentilla ne naksahtaa otekohdasta riippumatta. Taipuvavartisella wanhalla viisarimomentilla tottakai vaikuttaisi koska taipuvan varren pituus ja sitä myöten vääntöjäykkyys muuttisi, muttei noilla mekaanisilla putkivartisilla kyllä muutu mihinkään.

110cm jatkolla tietenkin lisäät momenttiarviin 110%, yksinkertaista.

[Hessu]

Niin naksahtaa, mutta kiristettävä ruuvi menee eri momenttiin.
Mutta älä usko jos ei huvita.

Täällä meillä toi momenttiin ja oikeaan sellaiseen vetäminen on välillä lähes neuroottista.
Mutta tässä ketjun aiheessa, se on ihan sama. HD:n kansi ei välitä paskan vertaa onks sen pultit
oikeassa tai edes ihan samassa momentissa. Kunhan ne on riittävän kiinni. Siis ennen evoa.

[ma^ko]

Niin naksahtaa, mutta kiristettävä ruuvi menee eri momenttiin.
Mutta älä usko jos ei huvita.

Ei se huvittamisesta ole kiinni, mutta jos väännän momernttijuorua sillä momenttiavaimella tai sillä + lenkillä niin juoru näyttää siihen kohdistuvan momentin. Jos jatko on about sen momenttiavaimen suuntainen niin mittatarkuuden rajoissa(juorussa 0-15kg asteikko) mennään ihan säännöllisille ja oikeille momenteille. Sitten jos kulma jatkolla on yli 45° tulee ihan mitä sattuu tuloksia. Mutta siis otekohta ei vaikuta niin kauan kun yhtälö muutenkin toimii. Kulmalla yli 45° vaikuttaa varmaan käsipyyhkeiden järjestys kulppärin naulakossakin, koska sit tulee ihan mitä sattuu hajontaa vaikka pyrkii kuinka samallakin otteella saman suuntaiseen vääntöön. Naksu 5kg/m asetuksella saattaa juoruun tulla vajaa kolme tai kuusi tai jotain niiden väliltä. Juoruna on Bahcon valmistama hylsysarjan jatkovartena toimiva ilman omaa vääntövartta oleva momenttiavain, joten kun sitä väännän "pulttina" niin se kyllä näyttää sinne kohdentuneen momentin.

HD:n kansi ei välitä paskan vertaa onks sen pultit
oikeassa tai edes ihan samassa momentissa. Kunhan ne on riittävän kiinni. Siis ennen evoa.

Tästä ollaan kyllä samaa mieltä.

[Kokkonen]

3) Jatkettaessa momenttiavainta jollakin, niin kun vääntökulma on kohtuuden rajoissa jatkokappaleen kanssa saman suuntainen (~+/-45°), niin jatkokappaleen pituus kasvattaa momenttia yhtämonta prosenttia kuin sillä senteissä pituutta, sentrit helppo koska yksi käytetty asteikko on kg/m ja sentti on prosentti metristä. momenttiavainta jatkaa esmes lenkkiavaimella tai vastaavalla vääntimellä.

Tuota en purematta niele. (Vai enkö ole vaan ymmärtänyt..?) Vaikka unohdetaan nyt kulmat (jotka kyllä pitää ottaa huomioon) ja puhutaan vain suorasta jatkosta. Esimerkkinä käytän tuota omaa 45 sentin momenttiavainta ja siinä 16 sentin lenkkiä jatkona.

Laitan säädön 100 ft-lbs  (tai Nm) ja kiristän pultin. Se menee 135,5 ft-lbs (tai Nm) kireyteen. Momentti on kasvanut enemmän kuin 16 prosenttia, vaikka jatko oli 16 cm. Kireys on yli tuplat.
(Eli jos haluan pultin 100 ft-lbs kireyteen, säätö on laitettava 65 ft-lbs)

Toinen esim. Sama avain, säätö 50 ja sama jatko, kireys pultissa 67,7. Momentti on kasvanut taas 35  prosenttia.

Hessun postaama kaava on hyvä, joskaan ei ainoa tapa.

Minustakin tuntuu uskomattomalta, että „naksu“ tietää onko momenttiavaimessa lisävartta tai mistä kohtaa vartta kiristys suoritetaan. Mutta maailmassa on paljon ihmeellisä asioita, joita ei pidä suoralta kädeltä tyrmätä. Mut eppäillä soppii.

[Jonev]

Huudetaan täältä takarivistä vaikken asiasta mitään ymmärräkään. Minusta tuo momenttiavaimen momenttiin vaikuttaa tuon jatkona olevan avaimen ja momenttiavaimen pituuksien suhde. Eli yhdyn tuohon Hessun väitteeseen, että sillä momenttiavaimen otekohdalla on väliä. Kaavoja voi pohtia viisaammat.

[Hemuli]

Kyllä sillä on väliä, tuskin muuten noi isot ja vanhat momenttivalmistajat siitä kovaan ääneen huutelisi. On tietysti olemassa avaimia joissa otekohdalla ei ole merkitystä kuten Gedore (Rahsol) Dremotec mutta ne painii ihan eri (hinta)luokassa kuin tavalliset autotalliavaimet.

[Tuusulan T-Bone]

Pitäisköhän mun antaa itseni olla osallistumatta tähän keskusteluun...

Momenttiyhtälö on muotoa M = F*r, eli momentti on yhtä kuin voima kertaa vipuvarsi.

[Kiiski]

HD:n kansi ei välitä paskan vertaa onks sen pultit
oikeassa tai edes ihan samassa momentissa. Kunhan ne on riittävän kiinni. Siis ennen evoa.

Tästä ollaan kyllä samaa mieltä.

Näin on! Kansipahvia voi vaan vähän vituttaa.

[ma^ko]

Otekohdalla ei kyllä tunnu olevan mainittavaa merkitystä kohtuuden rajoissa, jos ottaa ihan lyhyenä kiinni ni kiristyy yli momentin ennen naksahdusta, miksiköhän svitussa?

T-luu, sinällään momentin kaava ei ole hukassa vaan yhtälö kun meilla on avain joka mittaa sitä monenttia ihan yhtä sujuvasti jalkanauluina kuin kilogrammametreinä vaikkei momenttivarsi ole sen paremmin jalan kuin metrin mittainen.

Momenttiavainhan voi siis myös olla ilman omaa vartta, sitä mä tässä olen apuna käyttänyt, muistais viel ottaa siit kuvan ni "testilaboratorion" koostumus selkiintyisi.

Valitettavasti juoruavana kohteena käytetyn mittavälineen tarkkuus o mikä on, siis näytön tarkan luettavuuden kannalta. Käyttäjän tarkkuuskin näemmä ajoittain mitä sattuu, koska jatkeena käyttämäni lenkki on silmän keskeltä silmän keskelle vain 16,7cm 19cm o kokonaispituus.

Kuitenkin kun väännän naksahtavalla momenttiavaimella tuota Bahcoa niin 2, 3 ja 5kg/m asetuksilla ollaan hyvin liki arvoja, ehkä aavistus alle eli juoruviisari on pikemminkin merkkiviivan alla kuin päällä. Lisään yhtälöön lenkin ja jos se on about momenttiavaimen suuntainen, pieni kulma ei muuta mitään, niin 2kg/m asetuksella tulos on nafti 2½kg, 3kg asetuksella vajaa 4kg ja 5kg asetuksella hieman reilu 6kg muttei 6½. Jos lisään kulman lähelle 90° tai edes sinnepäin ni tulos on ihan mitä sattuu.

Toi on ainakin mitä tapahtuu.