Venttiilit ja nokka for dummies

[Tuusulan T-Bone]

Juusaatana, se vippasuhdehan vaikuttaa ilmoitettuun aukioloonkin, kun aukiolo ilmoitetaan määrätystä nostosta laskettuna. Monimutkaista.

[Tuukka]

No mä meinasin tossa jo aikaisemminkin mainita, että eikö se muka vaikuta noihin aukioloihin.
En kuitenkaan viitsinyt jotta säilyy "kasvot" jos olisin ollut väärässä. Eikös toi nyt vaikuta dynaamiseen puristukseen ja kierrosalueeseen yms?

[Tuusulan T-Bone]

No mä meinasin tossa jo aikaisemminkin mainita, että eikö se muka vaikuta noihin aukioloihin.
En kuitenkaan viitsinyt jotta säilyy "kasvot" jos olisin ollut väärässä. Eikös toi nyt vaikuta dynaamiseen puristukseen ja kierrosalueeseen yms?

Vaikuttaa se, tosin ei välttämättä kovin paljoa. Riippuu rampin profiilista.

[Lyytinen]

En kuitenkaan viitsinyt jotta säilyy "kasvot" jos olisin ollut väärässä.

No silllä perusteella eihän tänne uskaltaisi sitten mitään kirjoittaa Kerran itsekin luulin olevani väärässä, mutta sitten huomasin erehtyneeni.

No asiaan, eikös se kuitenkin mitata just nostajalta, että siinä lapussa olevat lukemat ei muutu vaikka olisi mikä vipusuhde? Sitä paperissa olevaa eikös sillä aukiololla tarkoiteta. Se mikä enemmän kiinnostaa, eli miten raollaan se venttiili sitten on niin se toki muuttuu.

[Tuusulan T-Bone]

Eikun venttiililtä. Millä venttiilin aukeamisella, on tietty sopimuksenvarainen asia. Lähinnä kai tässä on se idea, että venttiilin pitää olla auki niin paljon, että siellä selvästi jo virtaa jokin. Siitä kai yleinen käytäntö, jonka mukaan aukiolo lasketaan siitä, kun vena on .050 auki. Ja isommalla vippasuhteella tämä tietysti tapahtuu muutaman asteen aikaisemmin ja myöhemmin...

[ma^ko]

No mä meinasin tossa jo aikaisemminkin mainita, että eikö se muka vaikuta noihin aukioloihin.
En kuitenkaan viitsinyt jotta säilyy "kasvot" jos olisin ollut väärässä. Eikös toi nyt vaikuta dynaamiseen puristukseen ja kierrosalueeseen yms?

Mitkä ihmeen kasvot. Tokihan se vaikuttaa aina kun nokkapuolta käpältää.

No asiaan, eikös se kuitenkin mitata just nostajalta, että siinä lapussa olevat lukemat ei muutu vaikka olisi mikä vipusuhde? Sitä paperissa olevaa eikös sillä aukiololla tarkoiteta. Se mikä enemmän kiinnostaa, eli miten raollaan se venttiili sitten on niin se toki muuttuu.

Vaan mistä se oikeastaan mitataan, annetaan toleranssi, nokan ja nostajan välillä ei ole välystä, venttiilikoneistossa yleensä hieman on... oli nokka minkä tahansa mallinen niin ennenkuin venttiili liikkuu meillä ei ole valve liftiä. Ainakin samalla profiililla hiottu VP-nokka omaa eri arvot ihan ilmotuksessa riippuen onko tappikoneen vai OHC:n ja nokalta mitaten ovat identtiset. Eli viittaisi ilmon noudattavan toteutuvaa valve liftiä ainakin ruottalaismallisissa vene koneissa.

[Kokkonen]

No asiaan, eikös se kuitenkin mitata just nostajalta, että siinä lapussa olevat lukemat ei muutu vaikka olisi mikä vipusuhde? Sitä paperissa olevaa eikös sillä aukiololla tarkoiteta. Se mikä enemmän kiinnostaa, eli miten raollaan se venttiili sitten on niin se toki muuttuu.

Samaa mieltä. Esim. Andrews ilmoitaa nokkiensa arvot "0.053 cam lift" eli yksiselitteisesti ajoitus mitataan (ja tarkistetaan) nostajalta.
(Yläpuoliset nokat taas yleensä venttiililtä suoraan.)
Arvot antaa nokan valmistaja ja missä tilanteessa ne pätevät.
Se miten venttiili sitten todellisuudessa avautuu, riippuu sitten muistakin tekijöistä, kuten on tullut esille, välyksistä, vipusuhteista.... ja sehän tietysti on se mikä loppupelissä ratkaisee.

Niinkuin aiemmin totesin, autopuolella puhutaan pääasiassa venttiilien avautumisesta, kun taas näissä Harrikkakuvioissa yleensä vain nokan nostoista ja ajoituksista. Venttiilien todellinen ajoitus pitäs siis mitata itse.

[Tuusulan T-Bone]

No niin joo, niin näyttää tosiaan olevan. Ilmoitetaan poikkeamana perusympyrältä. Autoissa taas venttiililtä. Sekavaa. Mutta...

Jos nokka on kohdassa .053", niin 1.43 vippasuhteella vena on auki .078". Vippasuhteella 1.625 vena taas on auki .086". Eli vaikuttaa se vippasuhde silti efektiiviseen aukioloonkin.

Jotta puhuttaisiin samaa kieltä, aukiolo pitäisi ilmoittaa autojen tapaan.

[Tuukka]

No mä meinasin tossa jo aikaisemminkin mainita, että eikö se muka vaikuta noihin aukioloihin.
En kuitenkaan viitsinyt jotta säilyy "kasvot" jos olisin ollut väärässä. Eikös toi nyt vaikuta dynaamiseen puristukseen ja kierrosalueeseen yms?

Mitkä ihmeen kasvot. Tokihan se vaikuttaa aina kun nokkapuolta käpältää.

No just ne. Mä en viitsi selittää mitään jos en ole varma asiastani. Kaikestahan voi esittää teorioita, spekulaatioita ja tyhmiä kysymyksiä mutta...

Sitä mä olen tässä pähkäillyt koko keskustelun ajan, että jos joku nokka on suunniteltu tietylle nostolle ja tietysti vipusuhteelle, niin toimiiko se enää vipusuhteen muutoksen jälkeen niin kuin nokka guruu on miettinyt? Ja eikös se venttiili aukea suuremmalla vauhdilla täyteen nostoon silloin kun on isompi vipusuhde? Ainakin Leineweberin nokissa on aika rajut rampit, eli vena aukeaa ja menee kiinni erittäin nopeasti. Onkos tälläsessä tilanteessa järkevää kestävyyden kannalta (ajattelen nyt tissiposkivirittäjämoodilla) nopeuttaa aukeamista/kiinnimenoa entisestään?  

[Hemuli]

Ei kai noiden nopearamppisten nokkien kanssa juuri kannata isompia vippoja käyttää, itse laittaisin sellaiset lähinnä mietojen nokkien kanssa joille halutaan lisää aukeamaa. Säästyis ne nostajat sivuttaiskuormalta.

[Tuukka]

Ei munkaan mielestä, mutta eiks toi t-bööni jotain Leinestä horissut?

[Tuusulan T-Bone]

Horisi. Niinkuin paljon muustakin. Mutta sen koommin vippoja kuin nokkaakaan ei ole vielä hankittuna, joten mulla on vielä aikaa horista. Jonkun nokan mä hommaan, mutta en vielä tiedä, minkä.

Leineweber vaikutti ihan hyvältä idealta siihen asti, kun hogasin, että vippasuhdehan vaikuttaa myös siihen efektiiviseen aukioloon. Niitä ramppeja ei vissiin oikein muuten ilmoiteta kuin että "fast ramps". Notta sitä puolta asiasta on niinku vaikeaa arvioida pelkästään tuijottamalla nokista ilmoitettuja numeroita.

Ja kyllä: nokkagurut suunnittelee nokat tietylle vippasuhteelle. Jos vippasuhde muuttuu, ei nokka toimi enää suunnitellulla tavalla. Onko se sitten parempi vai huonompi, no, Stetson ja Harrison sen tietävät.

Muuten, se vippasuhteen muutos tehdään lyhentämällä vipan tönärin puolta. Mikä merkitsee, että se vaikuttaa myös tönärin kulmaan. Tosin se lyhennys on suuruusluokkaa 1,5 mm...

[ma^ko]

(Yläpuoliset nokat taas yleensä venttiililtä suoraan.)

OHC-koneessa usein vipat, DOHC-koneessa pääsääntöisesti suoraan. OHC ja suora venttiilikäyttö nokalt = ei läpihengittävä vaan venttulat jonossa.

[Hemuli]

...Niitä ramppeja ei vissiin oikein muuten ilmoiteta kuin että "fast ramps". Notta sitä puolta asiasta on niinku vaikeaa arvioida pelkästään tuijottamalla nokista ilmoitettuja numeroita...

Ei oikeastaan. Jos nokassa yhdistyy raju nosto lyheen aukioloaikaan niin sehän tarkoittaa että rampin täytyy olla varsin nopea. Korkeat nokat normi rampeilla on sitten niitä isojen poikien juttuja, asteita on niin että piisaa ...

[Tuusulan T-Bone]

Nokissa on se hyvä puoli, että ne ei oo ihan sikamaisen kalliita. Eikä hirveän työläitä vaihtaa, kunhan on huolellinen. Joten jos ensin valittu nokka tuntuu huonolta, sen voi myydä jollekin uunolle ja ostaa itte paremman...

Miten Hemuli päädyit johtopäätökseen, että korkea nosto + lyhyt aukiolo = nopea ramppi? Profiilihan voi muistuttaa esimerkiksi U-kirjainta tai V-kirjainta ilmoitetun aukiolon ollessa ihan sama? Jälkimmäisessä tapauksessa se vena vaan on siellä äärinostossaan lyhyemmän aikaa.