Moottoripyörien syntyjä syviä

[Erppa]

Hyvä teema ja mainioita esityksiä, kiitos.

Oma löytö joskus alkuaikoina oli Daniel Statnekovin koosteet mielenkiintoista pyörämerkeistä kilparintamalla kuin Indian, HD, Excelsior, Cyclone jne. Pyörät ovat muistaakseni vaatimattoman hepun omista kokoelmista. Toinen artikkelipalsta purkaa kilpalajeja kuten Boardtrack racing ja Hillclimbing. Aikajakso jota hän artikkeleissa ja pyöräesittelyissä avaa on 1900-1933. Pyörien tekniikasta on tarkkoja huomioita, sikäli lukemisen arvoista.

Pääsivu on:

http://www.statnekov.com/motorcycles/index.html

Voin lämpimästi suositella!

-Erppa

[twinspeed]

Mietiskelin niitä näitä (koneita) ja ketselin seinälläni olevaa Cyclonen moottorin kuvaa. Ajattelin vähän nettiä selata tuollaisen vanhan koneen rakentamisesta, josko jotain mielenkiintoista taas löytyisi, ja löytyihän sitä.... Tarinaa ja kuvia siitä, kun mies rakentaa OHC Excelsiorin uudestaan omassa pajassaan.



http://www.bikernet.com/pages/story_detail.aspx?id=8685

[Kokkonen]

Aina joku voi sanoa, että mikäs saavutus toi nyt on kun se on onnistuttu rakentamaan ensimmäisen kerran jo sata vuotta sitten....    Joten siitä vaan tekemään 
Kerrassaan upeeta työtä!!

[Soikkeli]

Toi kohta jossa tehdään kannet niin monelta ei varmaan olisi onnistunut 
Hauskaa katseltavaa toi bolt on and drive touhu.

[Kokkonen]

Flat Track historiaa, osa 1

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, Flat Track, Dirt Track, Speedway, joista jälkimmäistä voidaan tänä päivänä pitää eri lajina, mutta niin ei välttämättä ollut alussa.
Yhdistävä tekijä on kuitenkin se, että kisat ajettiin maapohjaisella, ruohikolla, hiekalla tai hiilimurskalla päällystetyllä ovaaliradalla.

Kissanhännän veto siitä, järjestettiinkö ensimmäiset flat track kisat Australiassa, Britanniassa, Irlannissa vai USA:ssa, jatkunee edelleen alan foorumeissa.
Ausseista löytyy dokumenttia, jonka mukaan paikalliset maajussit ajoivat ovaaliradalla kisaa 1920 luvun alussa, tarkemmin 15.12.1923, liekö sitten ollut ensimmäinen siinä maanosassa.
Briteiltä tietoa löytyy vuodelta 1927.
Irlannista löytyy kutsu moottoripyöräkilpailuun Dubliniin 18.10.1902,  mutta näyttäisi olevan ”pisaralla pisimmälle” l. taloudellisuusajokisa.

Vähäisellä tutkimuksella asia aukenee siten, että homma lähti USA:sta, levisi sieltä Australiaan, josta edelleen Britanniaan,  ja sieltä sitten muualle Eurooppaan.

Löytämäni infon mukaan USA:ssa ajettiin ensimmäinen maaratakisa 7.5. 1901, Los Angelesin Agricultural Parkissa. Kisassa oli neljä osanottajaa, voittaja Ralph Hamlin, Orient pyörällä jossa 2,5 hv Aster-moottori (loogisesti kuva 4.), käyttänen 10 mailin matkaan 18 min 32 sekuntia, vastaa 32,4 mph (52,1 kmh) keskinopeutta. Tuo mailin mittainen ovaalirata oli alunperin tarkoitettu, hevos-, koira-, kameli- ja polkyöräkilpailuille, mikä oli ajalle tyypillistä myös muille moottorisirkus areenoiksi muutuville, kuten Minnesotan Fair Speedway, jossa ajettiin 1902 â€" 39, puolen mailin Cowley County Fairgrounds, Winfield, Kansas, josta löytyy tuloksia vuodelta 1910 alkaen.
1912 siellä voitti aikansa legenda, tuolloin 21 vuotias Wells Bennett (Kuva 1. alla) luokkansa yksisylinterisellä Thorilla. Samoissa kapinoissa olivat mukana tietty Indian ja H-D:kin. Bennett siirtyi 1914 Excelsiorin leipiin ajaen flat trackin lisäksi myös board track ja hill climbing kisoja menestyksekkäästi.

Wichita Speedway parkissa ajettiin eka kisa 14.10.1915.

Alkuajan pyörillä ei tehon puutteen vuoksi mutkiin menty sladissa, mutta ainakin jo vuoden 1915 kuvissa santa lentää siihen malliin, että takapään luistoa voitiin käyttää hyväksi. Kilpapyörät olivat koko lailla vastaavia kuin board track:ssä käytetyt, jarruttomia ja kaasuttimet ilman luistia. Vauhtipyörä oli ainaskin kahdeksanvettiilisessä flat tarck Indianissa kevyempi kuin lautaradalle tarkoitetun. Sen koneessa käytettiin kevyempää F-koneen (IOE) kampiakselia, jolloin kiihtyvyys mutkista saatiin paremmaksi ja myös sladi helpommin aikaiseksi.

Flat track kilpailut eivät keränneet alkuaan aivan niin paljon yleisöä kuin board track, mutta vakiinnuttivat paikkansa paremmin ajan myötä.

Kuva 2, H-D 1000cc 8v flat track racer, 1923

Kuva 3. Albert "Shrimp" Burns ja H-D, jostain ennen 1920, hän ajoi myös lautaradoilla

Osa 2. huomenna....ehkä.

[filtteri]

ton kolmannen kuvan harley davidson kuskin katseessa on havaittavissa orastavaa hulluutta..

[eeko]

ton kolmannen kuvan harley davidson kuskin katseessa on havaittavissa orastavaa hulluutta..

Ihan normi-ilme näyttäisi olevan, noitahan näkee rallien
nuotioilla n. viiden aikaan aamulla. 
-eeko

[Kokkonen]

Flat Track historiaa, osa 2

Vaihdetaan alkuun manteretta. 1904 brittiläinen Douglas oli esitellyt oman erikoisen konstruktion, 200cc boxer koneen joka oli asennettu pitkittäin runkoon. 1907 iskutilavuus nousi 350cc. Maarataan masiina vaikutti viimeistään 1923, malli oli 350cc RA levyjarrulla. Lukija huomaa että Aussit alkoivat saman vuonna järjestää maaratakisoja ja siihen RA soveltui erinomaisesti mm. matalan painopisteensä ansiosta (Kuva 1), Ennen vuosikymmenen loppua Douglas rakensi vielä 500 ja 600cc kuutioiset dirt track raaserinsa, tyypeiltään DT5 ja DT6 (Kuva 2, Aussi Elder Sprouts sladittaa vuonna 1928)

Nyt pitää hypätä takaisin USA:n mantereelle. Siellä marataa oli ajettu rinnan lautaratakisojen, lähes samoilla pyörillä aina vuoteen 1926 asti. Tuolloin AMA, sattuneiden vakavien onnettomuuksien ja myös osin Indianin painostuksesta, toi voimaan nopeuksien rajoittamiseksi säännön, että puolen mailin radoilla koneiden maksimi tilavuus saisi olla 21 cui (350cc). Pidemmillä radolla isommat koneet olivat edelleen sallitut, luokkina olivat em. lisäksi 500cc, 750cc ja (1000cc?).

Vuodesta 1925 Indianilla oli sivuventtiili 21 cui Prince, josta se kehitti OHV kisaversion (kuva 3, joskin board track pyörä)  ja Harleyllä samana vuonna -26 AA-malli, sv 21 cui koneella, josta MoCo myös teki BA- OHV koneen ja vielä siitä viilatumman S-kisakoneen, joka on parhaiten tunnettu ”Peashooter” nimellä (kuva 4, Frogley Roger, huomaa vas saappaan vahvistukset). H-D:n sv koneen tehot olivat 8 hv ja OHV:n vastaavasti huimat 12. Painoa kisapyörällä oli vain 106 kg. Sekä Inkkari että Peashooter saavuttivat lähes 90 mph huippunopeuden. Vuonna -26 molemmat olivat täydessä äksönissä ja vuosi oli kummallekin menestyksekäs. Kuitenkin Peashooter eli pidempään, -30 luvun puoliväliin. Siihen oli saatavana tehtaan sarja, joka nosti tilavuuden 500cc:n.
(Pitää muistaa että 1929 tapahtui suuri Wall Streetin pörssiromahdus ja suuri lama jatkui pitkälle â€"30 lukua, eikä ihmisillä ollut varaa ostaa mottoripyöriä).

Takaisin Eurooppaan, Britanniaan, jossa maarata oli saavuttamassa heti rantautumisesta asti suurta suosiota. Peashootterit olivat sielläkin menestyksekkäitä, kuten myös Australiassa. Oikeastaan se oli -20 luvun loppupuolella ainoa joka laittoi päihin Douglasille (Kuva 5, jossa molemmat saaren santaa pöllyttämässä). Olihan siellä muitakin yrittämässä, BSA, AJS, Sunbeam, Rudge..... ja JAP, joka sitten -30 luvun puolella laittoi myös Peashootterin eläkkeelle. Kaikilla mantereilla. Joskin ensimmäinen Brittipyörä oli Velocette joka voitti USAssa flat track kisan, tapahtui vuonna 1933,  JAP 1934, Norton 1939.

1934 Joe Petrali valmisti H-D:n nimeä kantavan, JAP:n kopiota muistuttavan 500cc CAC mallin maaradalle, mutta ”kloonaus” ei aivan onnistunut eikä pyörä tyättänyt odotuksia. Vain 12 kpl valmistettiin. (Kuva seuraavassa vastuksessa)
Joe ”Smoking Joe” Petrali oli varmastikkin USA:n menestyksekkäin moottoripyöräkuski 20-luvun puolivälistä 30-luvun puoliväliin. Hän voitti mestaruuksia niin flat track, hill climbing kuin board track radoilla.

USA:ssa ajettiin vuoteen 1937 asti luokassa A, joka salli tehtaan käyttää prototyyppejään. Vuodesta -37 luokka olikin sitten C, jolloin kisan sai osallistua vain tuotantopyöriin perustuvilla malleilla. Säännön tarkoitus oli tehdä kustannukset siedettävimmiksi tavallisille kilpailijoille.

Toisen maailmansodan kovapanosammunnat keskeyttivät myös flat track kilpailut, Engelsmannit ja aussit jatkoivat hommaa hyvin pian rauhan tultua ja siitä kehittyi se mitä me tänä päivänä kutsumme speedwayksi. Normaali rata on 280 â€" 425 m, pitkät radat 1000 â€" 1200 m. Ensimmäinen maailmamestaruus FIM alaisuudessa ajettiin vuonna 1936. USA oli mukana vuoteen 1964 asti normaaliradoilla.

USA:ssa Flat Track/Dirt Track kansallisesta mestaruudesta kilpailtiin uudelleen sarjamuodossa vasta 1954 AMA:n kaitsemana  ja kilpakalusto erosi silloin jo suuresti speedwaypyöristä. Kisat ajetaan mailin, puolen mailin ja nejännesosamailin mittaisilla ovaaliradoilla. Välivuosinakin, -46 alkaen,  kisoja kyllä järjesettii, mutta mestaruudet jaettiin yhden kisan perusteella. Brittimerkeistä JAP, BSA ja Triumph mainitaan voittajina.  Indian voitti viimeisen flat track kisansa vuonna 1953.

(Laitan seuraavaan vastukseen lisää kuvia)

[Kokkonen]

Muutama kuvaa lisää:

1. Joe Petralin H-D:lle kehittelemä 500cc CAC

2. Douglas, kuvasta käy hyvin selville pyörän mataluus

3. Velocette vuodelta 1929

4. Sunbeam vuodelta 1930

5. JAP, Wal Phillipsin käskemänä

[shoveltimppa]

Kiitos Kokkoselle näistä kuvista ja tarinoista! Nuo oikeesti vanhat kilpapyörät on niin perkeleen hienon näkösiä ja meno kuvissa varsin viileetä. 

[Don Quijote]

Joo, hienoja kuvia ja historiikkia.

Kiinnitti huomiota tuossa Sunbeam 1930 -kuvatekstissä mainitun testipilotin varsin osuva nimi: Tommy Deadman 
Lieneekö oikea- vai taitelijanimi....

[Juvakka]

Kiinnitti huomiota tuossa Sunbeam 1930 -kuvatekstissä mainitun testipilotin varsin osuva nimi: Tommy Deadman 
Lieneekö oikea- vai taitelijanimi....

Mr. Deadmanista löytyy tietoa tuolta: http://www.localhistory.scit.wlv.ac.uk/articles/MotorcycleAce/Tommy.htm

Nythän herra on jo nimensä mukaisessa kuosissaan.

[Don Quijote]

Kiinnitti huomiota tuossa Sunbeam 1930 -kuvatekstissä mainitun testipilotin varsin osuva nimi: Tommy Deadman 
Lieneekö oikea- vai taitelijanimi....

Mr. Deadmanista löytyy tietoa tuolta: http://www.localhistory.scit.wlv.ac.uk/articles/MotorcycleAce/Tommy.htm

Nythän herra on jo nimensä mukaisessa kuosissaan.

Taisi olla ihan oikea nimi, ja varsin arvostettu kuski aikanaan noissa piireissä

[Pande]

Ensin Excelsiorista, jonka historiaa hämää jonkin verran se, että samannimistä pyörää valmistettiin sekä Britanniassa että USA:ssa, mutta nyt kyse on tuosta amerikkalaisesta, jonka tarina alkaa 1905 Chigacosta jatkuen vuoteen 1931, josta 1917 alkaen Excelsior Hendersonin brandillä.

Pistän tähän topiciin nämä pari kuvaa. Ehkä jo vanhaa tietoa monelle, mutta itseltäni oli mennyt ohi että Brandtin museossa on nähtävissä Excelsior Super X.





Brandtin museo on Vantaan Tuupakassa heidän toimistonsa yhteydessä ja siellä voi vapaasti käydä toimistoaikana, infoa tuossa. Ja muutama lisäkuva tuossa.