Kampuran balance factor virikäyttöön

[Kiiski]

Ja onhan tuota itselläkin hyllyssä Red Shiftin hirmunostoiset nokat sekä Andrewsin R5 nokat (Street/Drags: Modified 900/1000 motors and strokers. Big boost in torque over stock cams (2000-7500 RPM).)). Ei tartteis tossa remmiahdin käytössä vaan olla älyttömästi overlappia ettei liikaa bensaa lentäis pakoputkesta pihalle. 

Juu ei! Tollaset 2000-7500rpm tisunaama nokat ei oikein sovellu. Vähintään 3500- ja se remmiahdin turboks kato ku remmihommista ei ole kun haittaa jos vingutetaan koko ajan ylärekisterissä kun taas turbo tykkää kun sitä pyöritetään.
Junissa on/oli remmiahtimia.

[Raimo-Raato]

Juu ei! Tollaset 2000-7500rpm tisunaama nokat ei oikein sovellu. Vähintään 3500- ja se remmiahdin turboks kato ku remmihommista ei ole kun haittaa jos vingutetaan koko ajan ylärekisterissä kun taas turbo tykkää kun sitä pyöritetään.

Toi onkin Rotrex eli turbon pesää pyöritetään mekaanisesti. Taitaa pelottaa sua ens syksyn Kiikala vaan 

[Tuusulan T-Bone]

Koska kun prossalukua nostaa, myös se alaalueella oleva tärinä loppuu vasta korkeammalla kierrosluvulla.
Mulla on Rystyssä ja Shovelissa 56-57%. Noin 2000 1/min tärinä on voimakasta ja sitten rauhottuu kokonaan.
Kunnes alkaa uudestaan kasvaa pikkuhiljaa siellä 4500 hujakoilla.

Prossaluvun muutos 2-3% isommaksi vaikutti, että toi alempi kierrosluku muuttu 500 rundilla.

Tarkentava kyssäri wanhaan aiheeseen. Ymmärsinkö oikein: muutit prossalukua öpaut 57 -> 60, mistä seurasi, että tärinättömän (?!) kierrosalueen alku muuttui 2000 -> 2500? Ja sitte muutit takas sinne 57:ään?

[Hessu]

muutit prossalukua öpaut 57 -> 60, mistä seurasi, että tärinättömän (?!) kierrosalueen alku muuttui 2000 -> 2500? Ja sitte muutit takas sinne 57:ään?

Eiku 55:stä 57:ään. 60:llä se nousi vielä korkeammalle.
Puntitin viime talvena ton T&O mörkövääntölimput 60%. Funtsin vaikuttaako painavammat limput asiaan. Uskottava se on. Kun seuraavan kerran puran motin, lasken suhdetta muutamalla prossalla. Rundaria ei oo, mutta 80-95 km/h välillä on sellanen vatkaus, että meinaa pleksi haljeta. Ja se olis kauheeta! Hunttiin kun nostaa vauhdin, menee kuin höyhenpatjalla. Kahdeksaakymppiä ajaa mieluummin kolmosella.

Ton ikäset (80 lukuset) shovelit on punnattu 60 prossaan tehtaalla. Kai? Mutta niissä on tehtaan jäljiltä niin tiuha välitys, että se alatärinä jää matalille vauhdeille. Ja ylätärinästä ei taida olla väliä, kun ei ne muutenkaan kulje mihinkään.

Ylätärinästä ei mullakaan oo väliä shovelilla. Siinä vaiheessa on "maanteiden kuninkaassa" alkanu niin kova voplaus jo paljon aikaisemmin, että ajamisesta ei tuu mitään.

Evothan taitaa kans olla 60%:ssa. Olis kiva tietää millasissa vauhdeissa niissä tulee se fiilis, että stongasta tulee tuplasti paksumpi.

Nää kampurantärinät on mielenkiintoinen asia. Käytännössä niitä tärinäalueita on kaksi. Aina. Toinen tulee matalilla rundeilla ja toinen "korkeilla".  HD:n mottia voi ajatella ykspyttyisenä, kun veivit on samalla kaulalla. Vastapainolla yritetään kumota edestakaisin liikkuvien osien (veivit, männät,ym) vatkausta. Jotka liikkuu siis pystysuoraan ylös-alas. Mutta siitä on seurauksena että vastapaino, joka pyörii ympyrää, alkaa vatkata mottia edes-takas vaakasuoraan. Sen takia vastapaino ei voi olla 100% yhtä painava kun edestakaisin liikkuvat osat. Vaan aina joku huono kompromissi.
Kumpi epätasapaino vaikuttaa matalilla rundeilla ja kumpi korkeilla, ei oo mulle selvinnyt.
Mutta ainakin jääspeedway:ssä (taitaa olla myös maaradassa) käännettiin muutama vuosi sitten motit makaaviksi ja ilmeisesti ajettavuus parani huomattavasti kun tärinä vaihtui pystysuuntasesta vaakaan.

Tärinöiden kannalta optimaalisin motti on 90 asteen V-moottori jossa veivit ei ole samalla kaulalla. Ducati, autojen v-motit...

[Tuusulan T-Bone]

Evothan taitaa kans olla 60%:ssa. Olis kiva tietää millasissa vauhdeissa niissä tulee se fiilis, että stongasta tulee tuplasti paksumpi.

Joo 60 prossaan ne pitäis olla tehtaan jäljiltä puntitettu. Mut ei ainakaan mun evo tärissy missään kohtaa yhtä paljon kuin shoveli. Ja ajoin sillä myös niin kovaa kuin se vehje suostu kulkemaan. Kierroksista se kone kyllä tykkäsi, voi olla että tärinä väheni kun rundit ylitti sen 3000-3500. Ei siihen tärinään evolla juuri tullu huomiota kiinnitettyä.

Siihen vatkaamiseen löytyy ilmeisesti muitakin syitä, esimerkiksi runkomatsku ja -rakenne. Jollain taajuudella runko resonoi joka tapauksessa, chopperin kevyemmässä rungossa amplitudi voi olla isompi.

Mut takaisin aiheeseen.

Eli 55 -> 57 prossaa merkitsi "tasaisen" käyntialueen alkamisen siirtymistä 2000 -> 2500 rpm? Ja 60 prossalla "tasainen" käynti alkaa vasta jossain 3000 rpm?

Tässä on (taas) jotain mitä mä en tajuu. Eikös pienempiä prossalukuja käytetä nimenomaan kisameiningissä, joissa ajetaan kovilla rundeilla? Mutta silti pienemmillä prossaluvuilla se tasainen käyntialue alkaa jo pienemmillä rundeilla?

En väitä vastaan, kunhan tässä vaan mietin ja yritän tajuta.

[Hessu]

Eli 55 -> 57 prossaa merkitsi "tasaisen" käyntialueen alkamisen siirtymistä 2000 -> 2500 rpm? Ja 60 prossalla "tasainen" käynti alkaa vasta jossain 3000 rpm?

Just näin.
Kisa hommista mä en tiedä mitään, mutta käytetäänkö? Se että kampuraa ja pyöriviä massoja kevennetään ympäriinsä kehältä, on ihan eri asia.

Kiihdytyspyörissä taitaa olla ihan sama mikä prossaluku on. Joka tapauksessa tärisee ja suoritus on aika lyhyt.

Mulla on molemmissa tsykissä sama isku, mutta toisessa kampura painaa varmaan 6-7 kiloa vähemmän. Kyllä molemmat pystyy painottamaan samaan epätasapainoon.

On ne pitsasiivun mallisetkin kampurat jossain halutussa epätasapainossa, vaikka ne ei paina juuri mitään.

[Tuusulan T-Bone]

Kisa hommista mä en tiedä mitään, mutta käytetäänkö? Se että kampuraa ja pyöriviä massoja kevennetään ympäriinsä kehältä, on ihan eri asia.

Joo, ymmärrän kyllä kampuran keventämisen idean. Kisahommista puolestaan en ymmärrä juuri mitään, mutta alle 57 prossaa suosittelee vain alueelle yli 5000 rpm esimerkiksi Des Hammill yhessä kirjassa, jonka oon joskus ostanu. Katukäyttöön siinä kirjassa sanotaan, että 57-60 prossaa. S&S suosittaa myös 60 prossaa.

Tästä kaikesta vois päätellä, että normisetti on 60 prossaa ja että prossaluvun pienentäminen 60:sta on race-meininkiä, josta on jotain hyötyä vasta kovilla rundeilla. Miten prossaluvun pienentämisen (60 -> 57) seurauksena sitä vähiten tärisevää kierrosaluetta on esimerkiks sun moteissa saatu alemmas, sitä mä en tässä oikeen tajuu. Ilmeisesti siinä muuttuvat myös amplitudi ja suunta. Mikä merkitsee, että en mä tätä koko yhtälöä tuu ikinä tajuamaankaan...

[jyrggä]

Osaako Hessu sanoa onko iskulla mitään tekemistä tuon tasapainotuksen kans, jos haetaan miellyttävää käyttistä esim alueelle 2500rpm? Vrt. vaikka FL pannun 3-31/31" vs. 4-1/2 strokeri? Ehkä vähän huonosti selitetty, mutta ehkä aukeaa mitä ajoin takaa?

[Hop Up]

Fiskis kirjoitti muinoin (vuonna 89 tai ?) että pannu alkup. kerroin on luokkaa 50% ja uudempien harrikoiden kohonneiden kierroslukujen myötä luokkaa 60%. Hän valitsi omaansa kertoimen 57%.
Aika hämärää hommaa kaikkiaan (minulle). Kärjistäen on kai niin että jokin kone A tasapainotetaan esim. 60% kertoimella, tai jätetään tasapainottamatta , niin se on yhtälailla tasapainossa mutta nyt 55% kertoimen mukaisesti. Valkeni se minullekin että vähemmän tärisevän kierrosluvun alue muuttu näitten arvojen myötä.

[Raimo-Raato]

Mulla noi pannun limput tuli nyt sit 58% painoon. Helvetisti se on parempi kuin aiemmin. Matalilla kierroksilla en mitään selkeetä vatkauskohtaa ole huomannut. Kovaa ajettaessa tärinä esim. tangossa kasvaa toki kierrosten noustessa kuten myös räminää riittää jos vapaalla kierrättää mutta selkeästi vähemmän kuin aiemmin. Ja mikä tärkeintä, niin osat tuntuvat pysyvän kovassa vauhdissa paljon paremmin kiinni. Tosin sekin on mahdollista että kaikki murtuva on jo tärissyt pois

Rautis ei näytä tälle kaudelle jaksaa valmistua joten siitä ei oo vielä kokemuksia. Enkä kyllä edes muistakkaan millaiset puntitukset siihen tuli.

[Hessu]

Iskunpituus ei vaikuta tärinöihin, paitsi tietysti että pidempi iskusesta sopivilla nokilla ja kanteilla saa matalimmilla rundeilla paremmin vääntöä. Eli siihen normiajoon. Tietysti välitykset pitää olla kans sopivat. Eli mun mielestä vois ajatella että pidempi iskuisessa vois käyttää pienempää kerrointa.

Des Hammillsta en tiedä mitään, paitsi että pikaisella kuukletuksella täyttää olevan kirjailija.
Mutta jos se menis noin suoraviivaisesti ja tohon suuntaan, tarkottais se että vanhemmanpään pannut ja varmaan rystyt kans olisi rajuimpia raasereita (joo tiedän, niinhän ne onkin!). Kun muistelen että niissä vanhimmissa käytettiin jopa alle 50 pinnaa. Kyllä mä oon Fiskiksen kanssa samoilla linjoilla. Korkeammilla kierroksilla isompi kerroin.

Mutta ei kai tähän mitään faktaa oo olemassa. Perustuu ihan fiilikseen. Voit T-bone lähteä siitä, että jos hyvän haluut ja meinaat fillarin pitää, teet ton homman useampaan kertaan


Kuukausi sitten yksissä pileissä oli tätä normi moottoripaskanjauhantaa yhden Pirkanmaalaisen pitkänlinja inkkarirakentajan kanssa. Mikäli muistan vielä alkuillan höpinät oikein, Scoutissa iskua muistaakseni yli 5" ja tasapainotus prossa jossain 63-65. Kuulosti mun mielestä oudolta, mutta kaveri tuntien, uskon että on hyvä vetää. Ja tienny mitä tehny. Ota tästä sitten selvää?

Joka tapauksessa aina se on huono kompromissi.

Vielä sellanen muistikuva vuosien takaa. Rystyn ekassa versiossa (4,5 iskulla) limput oli 53-54 prossaa. Rundaria ei sillon ollut, mutta kun vauhti nousi 150 km/h motarilla, tärinä oli sellasta että ympärillä olevista autoista ei saanu enää selvää. Värin pysty sanoo, mutta ei merkkiä.
Ja koko tsykä tuntu kuin runko olisi ollu kumia. Nyt vaan tuntuu kuin tupit alkais turvota.
Voihan olla että se johtu huonosta skyndestä. Loppu verenkierto päästä? Onkohan se alkanu uudestaan...

[Tuusulan T-Bone]

Mutta ei kai tähän mitään faktaa oo olemassa. Perustuu ihan fiilikseen. Voit T-bone lähteä siitä, että jos hyvän haluut ja meinaat fillarin pitää, teet ton homman useampaan kertaan

Jostain syystä mä oon jo henkisesti asennoitunu tähän...

No, jostain pitää lähteä kokeilemaan. Nykyisen vähäisen tietämyksen tasolla lähtisin 57 prossasta. Kokeilemalla ne muutkin on noihin lukuihin päätyny. Ehkäpä vois tutkia, mihin ruåtsalaiset on ton nykysen puntittanu, vai onko mihinkään...

[tyg]

Tälläistä olen kirjoista lukenut, että kiertokangen pituuden suhde iskuun merkkaa.
Eli jos pitkä k-kanki niin vähemmän herkkä tärisemään eikä niin nuuka tosta prosenttiluvusta..
Samoin em. syystä jos k-kangen kulma suuri (=strokerit) niin isommat balance factor prossat
olis käytökelposimmat. Kuitenkin siis 50 ja 60% välillä pyöritään HD BT koneissa.

[-mikko-]

Tärinöiden kannalta optimaalisin motti on 90 asteen V-moottori jossa veivit ei ole samalla kaulalla. Ducati...

Tää nyt ei tähän varsinaisesti kuulu, mutta kun kerrankin tiedän jotain, minäkin, niin pakko korjata
Ducatissa kyllä veivit samalla kaulalla, tosin vierekkäin, ei "sisäkkäin" kuten HD:ssä.

[Hessu]

Tälläistä olen kirjoista lukenut, että kiertokangen pituuden suhde iskuun merkkaa.
Eli jos pitkä k-kanki niin vähemmän herkkä tärisemään eikä niin nuuka tosta prosenttiluvusta..
Samoin em. syystä jos k-kangen kulma suuri (=strokerit) niin isommat balance factor prossat
olis käytökelposimmat. Kuitenkin siis 50 ja 60% välillä pyöritään HD BT koneissa.

Ei Ducatin motit kyllä tuttuja olekaan. Ok.

Pitkästä kangesta on hyötyä moneen asiaan, mutta miten ihmeessä se tärinöihin jeesaa?
Selitettiinkö sitä siinä kirjassa mitenkään. Muistatko mikä kirja se oli?