Evoluution pysäytyspommi Frutti Di Mare (ahdettu rautis)

[Make]

PS. Kuka kaivaa mulle tiedon millä kiekoilla Q-nokilla varustettu rautis on ottanut tehohuippunsa?

http://www.bikez.com/motorcycles/harley-davidson_xlh_1000_sportster_1980.php

[seppo]

45 astetta tossa nyt pitäis maksimiennakkoa olla mutta kun ei oo ajoituslampulla katottu niin voi olla mitä vaan. Saa nähdä miten saan ens kesänä toimimaan ollenkaan kun ahdot tuplataan...

Tuo 45 astetta kuulostaa aika suurelta ennakolta. Omaan olen suunnitellut imusarjaan painekytkintä josta sitten menee signaali tuolle sytkäboksille. Kun signaali on 'päällä' (ahtopainetta imusarjassa) niin sytkä automaattisesti rajoittaa ennakon max. 25 asteeseen (normiennakko vaparilla olisi tällöin tuolla 30 - 35:n hujakoilla). Kohta missä tuo max 25 asteen ennakko astuu voimaan valitaan tuolla painekytkimellä. Ameriikoista sellaisia ainakin löytyy, esimerkiksi http://content.honeywell.com/sensing/hss/hobbscorp/P3_6.pdf Kyllä noita varmaan suomestakin saa mutta en tiedä mistä.

Omassa Ultiman sytkässä voi tuon VOES kytkimen valita joko ahdinkäyttöön (jolloin toiminta on kuten yllä) tai sitten VOES käyttöön ilman ahdinta. Mikä sytkä sulla on käytössä?

[Raimo-Raato]

45 astetta tossa nyt pitäis maksimiennakkoa olla mutta kun ei oo ajoituslampulla katottu niin voi olla mitä vaan. Saa nähdä miten saan ens kesänä toimimaan ollenkaan kun ahdot tuplataan...

Tuo 45 astetta kuulostaa aika suurelta ennakolta. Omaan olen suunnitellut imusarjaan painekytkintä josta sitten menee signaali tuolle sytkäboksille.

Joo se tuli jo tien päällä sekä dynossa huomattua että ei todellakaan noin paljoa kestä ennakkoa ahtimen kanssa. (45 on muuten vapari-rautiksen vakioennakko.) En mä tuollaisia painekytkimiä taida kumminkaan tarvita koska remmiahtimella ahtopaine on aina suorassa suhteessa moottorin kierroksiin. Pitää vaan jatkossakin ohjelmoida sytkään kullakin kierroalueella parhaiten toimiva ennakko.

[Raimo-Raato]

Nyt sit gurut veikkauksia miksi tehot romahtaa jo heti 5500 rpm jälkeen noin jyrkästi ja käyrä alkaa heittelemään?  Nokissa liian vähän nostoa (imu Q, pako P)? Painekotelo liian pieni (n. 1,6 x koneen tilavuus)? Sytkässä ei riitä potku riittävän ärhäkkään kipinään? Joku muu mikä? Näin amatöörinä tuntuis vaan että kyllähän yhä kasvavan ahtopaineen pitäis pitää tehot ylhäällä tuolla lopussakin. Tossa 5500 kiekan paikkeilla ahdot on jotain 0,4 bar ja 7000 kieppeillää ollaan jo lähemmäs 0,6 kilon ahdoissa.



Moottori ei kyllä ole enää parhaassa iskussaan. Pakovenojen tönäreitä saa olla löystyttämässä viime kesäiseen malliin vähän väliä eli venttiilit uppoavat seeteihinsä joten oletettavasti ohivuotoa tapahtuu. Nostajapesät on myös todella kuluneet. Nostajat heiluvat pesissään sivuttaissuunnassa melko reippahasti. Lisäksi vaikuttaisi siltä että ykkösen kannentiivisteen välistä puhaltaa hieman paineita pihalle 

[Smokie]

Se mikä mua oikeasti kiinnostais tietää on että mitähän alkaa tapahtumaan kun imuvenat alkaa leijumaan, sitä minä kyllä syyttäisin. Vissiin... Mulla on vähän omakin lehmä ojassa, mun Rautiksesta tuli saman näköisiä käppyröitä ja alkaa loppua ideat kesken mitä kokeilisi.

[flhx]

Niin mä en noista ahtimista(kaan) ymmärrä hevon vittua, mutta muistan jo kasarilta sellaista tarinaa noiden kanssa puuhanneilta hahmoilta(taisi olla R-koneistus joka oli aikoinaan alan pioneereja Suomessa?)että sytkälaitteisiin kannattaa kiinnittää huomiota. Olivat joissain asennuksissa havainneet että liian heikko kipinä (orgislaitteilla tuotettu)laski tehoja huomattavasti kun alettiin palotapahtumaan iskeä ahtoa, paine oli niin kova että ikäänkuin "puhalsi" sytytystulpan kipinän tehottomammaksi. Että yksi millä voinee varmistaa kattilan totaalituhon on se että tsekkaat sytkälaitteiden riittävyyden tuolle ahdolle. Ja miten sen selvität niin se aihe sitten kuuluukin niille jotka asiasta jotain oikeasti tietää eli ei ainakaan mulle...Mutta ei kai sekään hyvää tehoille tee jos kansipahvit lykkää ahtoa ulkoilmaan että kai pikku mekaaninen fiksaaminenkin alkaa tuottaa lisätehoa...

No juu, jatkakaa ruuvaamista, tätä(kin) on mielenkiintoista seurata.

[Kokkonen]

Toi pakoventtiiliien kantaminen on hyvä tehorajoitin lukurajoitin, meidän Rautiksessa se vaivasi viime kesän ja ei todellakaan kierrtanyt kauaa yli 4000 edes säätöjen jälkeen, (edes vaparina). Nyt on uudet seetit ja kone kiekuu ihan eri lailla.
Mites sitten tuo overlap? Kun paineet kasvaa, niin meneekö mehut suoraan läpi...?  Smokien teoria kuulostaa myös loogiselta > jäykempää jousta?
Sytkäpuoleta olis tietty kiva päästä kokeilemaan tuota boosteria (joka löytyy tuolta sytkäosostolta http://finnbikers.fi/foorumi/index.php?topic=861.0) ja miten se vaikuttaisi yläkierroksiin.

[Raimo-Raato]

Toi pakoventtiiliien kantaminen on hyvä tehorajoitin lukurajoitin, meidän Rautiksessa se vaivasi viime kesän ja ei todellakaan kierrtanyt kauaa yli 4000 edes säätöjen jälkeen, (edes vaparina). Nyt on uudet seetit ja kone kiekuu ihan eri lailla.

Toi musta ekan vedon käppyrä on muuten ajettu kantavalla pakovenalla. Tönäreitten säätämisen jälkeen ei tapahtunut kylläkään juuri mitään muutosta tehokäyrässä. Vasta sytkän myöhästyttäminen tuotti tuon punaisen ennätyskäyrän. Mutta sitä myötä kun vena uppoaa seetiinsä, huononee myös tiiveys sekä virtaus. No tulipahan testattua että ei alkuperäiseen kansivaluun koneistetut seetipinnat todellakaan kestä kunnon rääkkäystä. Ensi talvena koneistettava sinne uudet istukat ja toivoa että ne pysyvät paikoillaan.

Mites sitten tuo overlap? Kun paineet kasvaa, niin meneekö mehut suoraan läpi...?

Overlap on 30 astetta joten en susko että siitä olisi kiinni.

[Smokie]

Sytkäongelmat muuten aiheuttaa justiin tuollaista sahaamista mitä sulla tuli tuohon punaiseen käppyrään. Ne huijaa lambdaakin tosi ikävästi, tiedä vaikka oltais säädelty päin helvettiä Saako rautikseen sopivia ohutkärkisiä tulppia? Denson iridiumtulpista on hyviä kokemuksia ja näköjään NGK:n EG sarjakin on ihan OK.

Ei tietty pysty vertaamaan oikein mitenkään mutta toi mun turbopärrä tykkäs pitkästä overlapista tosi hyvää. Saattaapi johtua pikkuruisesta ahtimesta..

Olisko kellään heittää hatusta arviota mitä jousipaineen pitäis olla rautiksen kansissa? Mulla on vielä(kin) kone auki, voisin mitata millaiset lukemat siitä tulee.

[Kokkonen]

Olisko kellään heittää hatusta arviota mitä jousipaineen pitäis olla rautiksen kansissa? Mulla on vielä(kin) kone auki, voisin mitata millaiset lukemat siitä tulee.

1000 cc manuaalista irtoaa tuollaisia arvoja:
- Ulompi jousi
  50-66 lbs at 1-9/32 in (valve closed)
 152-168 lbs at 15/16 in (valve open)

- Sisempi jousi
 30-36 lbs at 1-3/32 in (valve closed)
 76-88 lbs at 3/4 in (valve open)

Jousien pituudet vapaana
- ulompi 1-1/2 in
- sisempii 1-23/64 in

(Arvot tehtaan 1970-78 XL/XLH/XLCH/XLT-1000 manuaalista. Laitan nämä myös tuonne Rautapään teknisiin tietoihin http://finnbikers.fi/foorumi/index.php?topic=66.0 )

Edit: 1 lbs = 0.453592 kg

[Smokie]

No olipa stydit jouset. Yritin mittailla perinteiseen tapaan henkilövaa'alla mutta 40kg kohdalla alkoi loppumaan ruis ranteesta. Pitänee katella jos ehtisi keksimään luotettavamman mittarin..

[Raimo-Raato]

Tein hieman laskelmia tuolla 5500 kiekan tehohuipulla ja Rotrexin omia kaavoja käyttäen huomioiden ahtimen pyörimisnopeuden, niin maksimissaan kone olisi tuottanut tuolloin 70 hepan kampiakselitehon (ahtimen pyörittämiseen vaadittava teho on tuosta jo otettu pois). Ja tuo oli optimistisesti laskettu. Realistisemmilla kaavoilla (vapariteho 57 hp) saa 65 heppaa koneelta. Jos oletetaan voimansiirron tehohäviön olevan 15% niin teoriassa takanakilta tuli "oikeesti" 55 heppaa. 

[Raimo-Raato]

No nih. Just ku pääsin Hesaan niin rautis sano sopimuksensa irti.  Nyt pääseekin kivasti purkamaan sen atomeiksi ja tutkimaan että mitä on syönyt. Rapiat 2000 kilsaa tuolla kerkes ajelemaan (ekat 800 vaparina).

[Smokie]

Mikäs luovutti?

[Raimo-Raato]

Mikäs luovutti?

Niinkin kauhiast hajos että Hesan taajama-alueelle päästyäni meni vaihdevivusto veltoksi ja syyksi osottautui että vaihdeaskin sisältä tuleva siirtäjätanko oli mennyt vaihdeaskin sisäpuolisesta kohdasta poikki.   Kiva lähtee liikennevaloista kolmosella... No tarkoitus toi oli tällä reissulla muutenkin jo purkaa että ei isompaa harmia.

Kilsat tuli vissiin täyteen kun hetki ennen tuota katkes etujarrusatulan toinen kiinnikepultti. Luulin alkuun että vaijeri napsahti poikki mutta sit hiffasin että sehän on levyjarru