Evoluution pysäytyspommi Frutti Di Mare (ahdettu rautis)

[Raimo-Raato]

No kertokaas teorioihin perehtyneet että paljonko siellä tonnisen rautiksen männän päällä suunnilleen kävis ahtoja jos 6500 kiekoilla pyörittäis Rotrexin C15-16 ahdinta sen maksimikierroksilla 15900 rpm.. > Ahtimen speksit <. Muuten vakiolla koneella, n. 8.5:1 puristuksilla ja ilman välijäähyä. Mä en niin älyttömästi jaksa noita teorioita pähkäillä vaan mutu toimii aina...  

[Kokkonen]

Vai spekulointia, no teen avauksen.
Ei ole kovin helppo homma näin äkkiseltään.
Jos tuolta ihan täydet kierrokset ottaa, niin ahtopaineet nousee 1,4 bariin.
Ahtimen toision max kierrokset jonnekin 150 000 - 170 000 välille? Jolloin max ahtopaine 0.8 - 0.9 joka sekin on paljon. Vähempikin varmaan riitäis, (ainakin alkuun, kerkeis hiukan ajelemaankin ennen suurta pamausta  )
Yli 100 hv kampiakselilta oikealla mitoituksella 0,8 painelillakin. 0,5 barilla pääsis tuonne 95 teoriahevosen korville.
Puristukset  nousisivat 1 barin paineella jonnekin 13:1 kieppeille (jos 8,5:1 on dynaaminen suhde)
0,8 bar > 12,4:1
0,7 bar > 11,7:1
0,6 bar > 11,1:1 
0,5 bar > 10,5:1

Nämä puristuslaskelmat ovat kuitenkin huuhaata, jos 8,5:1 on männälle ilmoitettu lukema. Pitää laskea dynaamisella suhteella, joka ottaa käytettävän nokankin huomioon.

Ahtoilman lämpötila 1 barilla lähellä 90 astetta/C (ulkoilma 20 ast/C)
0,5 barilla laskuri näyttää ahtoilman lämmöt 65 asteeseen.

No, siinä joitain laskelmia, mutta ei noilla vielä pitkälle pötkitä.

[Kokkonen]

No kertokaas teorioihin perehtyneet että paljonko siellä tonnisen rautiksen männän päällä suunnilleen kävis ahtoja jos 6500 kiekoilla pyörittäis Rotrexin C15-16 ahdinta sen maksimikierroksilla 15900 rpm.. > Ahtimen speksit <. Muuten vakiolla koneella, n. 8.5:1 puristuksilla ja ilman välijäähyä. Mä en niin älyttömästi jaksa noita teorioita pähkäillä vaan mutu toimii aina... 

Tuo edellinen vastaukseni oli kovin yleisellä tasolla. Jotta päästään itse aiheeseen tarkemmin, niin sinun pitäisi määritellä mikä on teho, minkä haluat ulos, koneesta tai takapyörästä. Lisäksi millä männillä ja millä nokalla, tai jos tiedät jo dynaamisen puristussuhteen vaparina (elikkä ilman ahdinta). Ja mitkä saisivat olla teoreettiset maksimipuristukset ahdettuna.... noilla vois päästä teoreetikkokin jo vähän pidemmälle  . Rotrexista taitaa olla vähän kokemusperäistä tietoa HD asennuksena Suomenniemellä?

Tästä voidaan perustaa ihan oma aihe joko tänne sekalaisiin taikka Rautapää osastolle.

[Blower1]

En tiedä auttaako toi ylenpalttinen laskeminen paljoakaan tositilannetta , mutta jotain suuntaa antavaa saa kyllä .

Puristussuhteen ja ahtopaineen suhteesta on olemassa simppeli kaava , jonka kuulin Pro Boost:in Kelahaaralta : 
puristussuhde x ahtopaine + puristussuhde = <16 ja ollaan vielä "turvallisilla vesillä" .

Ahtopaineen antama teho voidaan laskea :
Nykyinen teho x ahtopaine ( absoluuttisena paineena = ahtopaine + 1 ) = ahdetun antama teho .
Mekaanisesti ahdetussa tosta tehosta pitää vähentää ahtimen kampiakselilta ottama teho .

Nokka-akseli saisi olla joko vakio tai jonkun matalapuristeisen virinokka ( paljon nostoa , vähän asteita ja mahd. pieni overlap ) .

Sytkää saa ruuvata maksimiennakon osalta myöhisemmälle ja seos saa olla vapaastihengittävää rikkaampi silloin kun kone on "ahdoilla" .

[Raimo-Raato]

Joo voishan tuosta uudenkin threadin laittaa. Mitä tulee dynaamiseen puristustussuhteeseen niin nokiksi tulee ihan vakio P:t ja lie Hemulin kikalla eli imupuolta yhden rattaan piikin verran myöhäisemmälle overlapin pienentämiseksi elikkäs tais olla 6,47 astetta. Ei jaksa vaan alkaa nyt laskeskelemaan kun pittää alkoo päeväunille. 
Niin ja mitä tehotavotteisiin tulee niin alkuun maks +20 heppaa takanakilta enemmän. Oikein hyvin säädöissään olevasta lähes vakio tonnisesta taitaa saada hikiseen 50 kaakkia takanakilta?

[Kokkonen]

Tuostahan päästään eteenpäin....mutta ensteks virheen korjaukseen. Muistan tuon ratasjutun, siinä muuten oli ajatusvirhe ja tais kehno jäädä korjaamatta.    28 piikkiä rattaalla on 12,86 astetta nokalla ja on noin 25 astetta kampiakselilla...ja se on liian paljon se.    Josko joku Rautiksen nokan rattaista olis prässättävissä pois ja paikalleen, sillonhan ajoitus onnistuisi kyllä aika helposti.  Pitää tutkia...

Rautiksen nokista ehdottaisin ahdinkäyttöön edelleen Q-nokkia, niiden overlap on 17 astetta, kun P:llä jo yli 60.   

[Raimo-Raato]

puristussuhde x ahtopaine + puristussuhde = <16 ja ollaan vielä "turvallisilla vesillä".

Mitenkä musta tuntuu että toi alle 16 on aivan liikaa rautiksen tapauksessa kun palotila on kaikkea muuta kuin optimoitu ja vielä nuo rautakannet.
Laskeskelin nicnacin laskurilla että vakio P-nokilla, 0,5 ahdoilla ja 8,5 männillä dynaaminen puristussuhde ois n. 11,5

Joka tapauksessa alkuun on tarkotus lähtee maltillisesti liikenteeseen eli max. 0,5 ahdoilla. Ei noi muut osat koneessa kestä vielä repiä "hirmu" tehoja ja ois tarkoitus ihan ajaakin sillä. 100 heppaa takanakilta on se lopullinen tavoite sit joskus tulevaisuudessa.

28 piikkiä rattaalla on 12,86 astetta nokalla ja on noin 25 astetta kampiakselilla...ja se on liian paljon se.

Noinhan se todentotta onkin. Piti oikein itsekin ottaa kynää ja paperia että sai asian pähkäiltyä. Väsäsin oheisen taulukon jossa Pix-nokassa imua on myöhästetty P-nokissa yksi rattaan piikki eli 25,8 astetta ja Piex-nokassa sama homma ja vielä niin että kaikkien nokkien ajoitusta on aikastettu (jotenkin) 10 astetta.

Oon seurannut ebaysta Q-nokkia muttei ole vielä näkynyt järkevään hintaan. Jokuhan onnellinen Q-nokkien omistaja kyllä lie vaihtais mielellään tehokkaampiin P-nokkiin...

[Raimo-Raato]

Tässä vielä taulukko jossa myös PQ yhdistelmä mukana eli P-imu ja Q-pako.

Edit: Niin ja pari linkkiä joilla sain itselleni selkeytettyä lopullisesti nokkien sielunelämän:
http://www.motorcycleproject.com/motorcycle/text/lobectr.html
http://www.powerperformancenews.com/forum/glossary-valve-train-terms-part-1-a-863.html

[Kokkonen]

Puristussuhteen ja ahtopaineen suhteesta on olemassa simppeli kaava , jonka kuulin Pro Boost:in Kelahaaralta : 
puristussuhde x ahtopaine + puristussuhde = <16 ja ollaan vielä "turvallisilla vesillä" .

Ahtopaineen antama teho voidaan laskea :
Nykyinen teho x ahtopaine ( absoluuttisena paineena = ahtopaine + 1 ) = ahdetun antama teho .
Mekaanisesti ahdetussa tosta tehosta pitää vähentää ahtimen kampiakselilta ottama teho .

Nuo ovat näppäriä kaavoja.  Esim, jos sulla dynaaminen (vapari) puristusuhde on 7,7, niin 0,5 barin painella tämäkin laskukaava antaa 11,5. Ja 1 barin painella 15,4 joka tulee myös tuolla nicnacin (hienolla) laskurilla.

Tehoja olisi siten odotettavissa esim: 50*1,5 = 75 joka on hieman vähemmän kuin "ahdinlaskurin" antama, eli ilmeisesti todellisempi. 1 barin paineilla 100. Laskurit antavat tehot koneelta, nämä esimerkit voisivat olla vaikka takapyörätehoja. Toki tuolla pystyy laskemaan konetehotkin.

[Kokkonen]

Tässä vielä taulukko jossa myös PQ yhdistelmä mukana eli P-imu ja Q-pako.

Taulukoitasi tarkastellessani huomasin, että Andrewsin tehtaan ilmoittamilla Q ja P nokkien ajoituksilla on eroja. Suurin Q imunokan sulkeutumisessa, tehdas sanoo sen olevan 42,6 +-3 astetta, kaikki tehtaan arvot löytyvät täältä
Q-nokan aukioloaika (duraatio) on tehtaan arvoilla 230.
Ilmeisesti taulukoissasi on virheitä P-nokkien kohdalla  :-\, overlap on liian suuri ja joissain muissakin ko nokan arvoissa on jotain pielessä, lobe separation angle ei voi olla noin pieni, se on varmaankin yli 100 astetta. Tarkistele.

(EDIT: Andrews ilmoittaa Q-imunokan sulkeutumisen olevan 32 astetta)

[Raimo-Raato]

Mä nappasin noi arvot suoraan copy pastella täältä: http://victorylibrary.com/tech/XLcam-c.htm. Pitää tarkistaa jossain välissä tuliko virheitä.

[Kokkonen]

Tuossa Victoryn taulukossa on jotain kummallista. P- ja PB+ nokkien arvot ovat muuta kuin valmistajat kertovat Laskeskelin tehtaan arvoilla P-nokille, imun duraatio 256 astetta, pakolle 244 ja LSA 97,5 ast, overlap 55 ast.
Kun käyttää Andrewsin P:lle antamia, imu ja pako 254, LSA 94,5

Q nokan tehtaan arvoilla imu 230, pako 224, overlap 15, LSA 105,5

(LSA=Lobe Separation Angle)

Mitkä arvot sitten ovat oikeat, selviää ainoastaan mittaamalla.

[Raimo-Raato]

Törmäsin eilen taas Varkauden Hulukkosseen ja pääsin kyselemään taas tarkemmin hänen ahdetusta pannusta. Hällähän oli pannussa evon yläkerta ja rotrexin ahdin. Moposta irtosi penkissä takanakilta n. 120 heppaa. Maestron mukaan vaikka ahdin oli välitetty lähes maksimikierroksille niin ahtoja kertyi silti vain pikkasen rapiat puoli kiloa. Puristukset 8,2:1 ja nokkana Leineweberin evon turbonokka eli E5B tai E5T. Käsittääkseni toi "pannu" oli jo ennen ahtamista viritetty huippuunsa joten vaparinakin jo lie ollut heppoja ihan kiitettävästi.

Väsäilin taas uuden taulukon noista nokista joissa Leineweberin turbonokat mukana. Arvot olivat vaan niiden sivuilla ikävästi ilmoitettu .020 arvoilla joten jokseenkin epätieteellisesti vertaamalla Andrewsin nokkataulukoihin haarukoin kertoimen 0,63 jolla muutin LW:n nokkien arvot @.050 muotoon.

Jos noi mun veikkaukset osui oikeeseen niin näyttäs että Q-imu ja P-pako ois varsin lähellä evolaisen turbonokkien arvoja. Mitä nyt nosto jäis vakioksi. Siftonin Stingrayssa ois kivasti nostoja mutta hieman liikaa overlappia. Niin ja eipä niitä oikein mistään varmaan löytäiskään. Evossa on toki paljon pitempi isku kuin rautiksessa. Pitäneekin selvitellä että mitä erinäisissä stroukkerinokissa on erilaista vakioiskuisiin...

[nicnac]

Hahaa...joku muukin kuin minä itse on käyttänyt tuota mun laskuria. Asiaa!!

[Raimo-Raato]

Laskeskelin tuon C15-16 ahtimen soveltuvuutta tämän sivun kaavoilla ja ihan hyvinhän tuo näyttäisi rautapäähän sopivan. Toki ahdetun ilman lämpötilan, hyötysuhteen joutu veikkaamaan näin maallikkona ihan summassa. Ohessa kuva tuloksista. Esim. 90 hepan koneteho on arvottu aika huonoilla hyötysuhteilla (ei välijäähyä) mutta 130 hepan tapauksessa joutu jo pyörittelemään arvoja aika paljon että pressure ration sai pysymään kartalla. Eli välijäähyä tarttee ja muutenkin moottorin hyötysuhdetta paremmaksi. Noista hevosvoimista lähtee sitten vielä ahtimen pyörittämiseen tarvittava teho. Siitä mulla ei ole pienintäkään aavistusta muuta kuin varmasti alle 30 heppaa. Pystyisikö sen päättelemään tuon ahtimen hyötysuhteen perusteella (n.70%)??

Rotrex ilmoittaa aika yksinkertaistetut laskukaavat täällä: http://www.rotrex.com/pdfs/Rotrex_C-type_supercharger_installation_instructions-V1.4.pdf ja PR-kaava ottaa huomioon myös ahtimen vaatiman tehon.

Edit: Niin ja mitenhän noihin kartan ahtimen eri rpm-viivoihin pitäisi tässä tapauksessa suhtauta?