lokarin valmistus

[jarski]

Moro! Onko vinkkejä kellään lokarin tekemiseen ilman kummempia työkaluja (=mitä nyt normi tallista löytyy). Saako yhdestä palasta taivuteltua/paukuteltua? Vai pitäiskö suosiolla tehdä vaikka lasikuidusta?

[JK1]

Katohan Youtubesta "tuck puck", se on mun mielestä ihan jees. Kyllähän ihan tallivehkeillä saa lokarin tehtyä, jos on kärsivällisyyttä. Peltisepän vasara ja  vaikka itse sävellettyjä vastimia, niillä lähtee. Reunan kutistaminen onnistuu  vaikka puukalikasta tehdyllä työkalulla (ks. thumbnail shrinking..)
Itse olen kyllä niin laiska, että hommaisin suosiolla aihion, josta jatkais, jos ei sen kummempia laitteita ole käytössä..
Tarvii veljelle nakerrella lokari, laittelen vaikka kuvia tossa ens viikolla. Ajattelin käyttää tota tuck puckia, planishing hammeria ja kutistin/venytintä...

J 

[Hemuli]

Kyllä se hankalaksi menee kun venyttämisen lisäksi pitäisi pystyä myös kutistamaan peltiä. Jos nyt ihan älyttömästi on aikaa ja viitseliäisyyttä niin ei muuta kuin otat pellinpalan joka on vähän leveämpi kuin haluamasi lokari ja teet sen pitkille sivuille vieri viereen kiilamaisia aukkoja. Sitten taitat peltiä kaarelle ja sivut alaspäin kunnes siivut kohtaavat toisena. Tämän jälkeen hitsaat saumat umpeen.

Voishan tuolla tavalla saada hyvinkin avant garde -henkisen kurakaaren mutta showkiilto ei kyllä irtoa ilman muutamaa kittikiloa ...

[jarski]

Oolrait, kiitoksia neuvoista! Semmosta kyselisin vielä, että minkä paksuista metallia kannattaisi käyttää?

[Lyytinen]

No en minä tuolla hakusanalla youtubesta mitään löytänyt, mutta se kai kertonee enemmän minun taidoista. Mutta jos siitä on kyse mitä luulen, niin kyllähän se kutistus onnistuu myös. Tuolta samassa youtubesta kun pistää "tuck shrinking" niin saa ideaa. Ideana yksinkertaistaen siis semmoisella haarukalla vekkejä vääntää pellin reunan ja sitten naputella ne vasaralla tasaiseksi. Ei ehkä toinna yrittää mitään liian monimutkaista aluksi, ettei se leka lennä pajan ovesta ulos ja motivaatio perästä

[Hemuli]

Itse tykkään tehdä millipiikkisestä tai sitten puoltoistamillisestä. Mitä paksumpi niin sitä enemmän hiontavaraa ja hitsaaminenkin on helpompaa. Millin pelti elää helpommin lämmöstä ja pian sulla on käsissäsi hyvä pienkoneen potkuri ... Lokarin kun olisi hyvä kantaa muutakin kuin itsensä, siksikin paksumpi parempi.

[Jake]

Lyytinen: Toi broidi tarkotti tätä Introducing the TuckPuck metalshaping tool
Ja sen onki sit paree tehä mulle perkalan hyvä lokkari, ku haukku mun kyhyäelmät.. 

[Hemuli]

Lyytisen mainitsema Tuck Shrinking on myös varsin mielenkiintoinen menetelmä - vaikea uskoa että pelti kutistuu venyttämällä...

Tuck Shrinking by Kris Pinkerton

Tuck Shrinking Video excerpts Part 1

Tuck Shrinking Video excerpts part 2

[Lyytinen]

Joo kirjoitin näemmä välilyönnin kanssa, niin ei sen takia löytynyt. Joskus ihmetyttää, että onko nämä tehty tahallaan näin vaikeiksi. Mutta tuo idea just ihan jees. Tuosta tuck shrinkingistä tai tarkemmin ottaen tuosta haarukasta pieni sananen kun kuitenkin moni on huomisaamuna tai viimeistään viikonloppuna heti kun silmät aukeaa etsimässä romukasasta jotain sinnepäin rautaa, josta hitsata tuommoinen. Sanon vaan, että ei kannata sitten ihmetellä, jos siitä ei tule mitään. Tuon haarukan piikkeihin kohdistuu aivan karseet voimat. Jos sen hitsaa jostain sileäksi hiotusta 8 mm harjateräksestä niin ei varmana kestä puolitoistamillistä vääntää. Eikä niitä piikkejä voi tehdä ihan miten paksuksi vaan kun ei se sitten toimi. Ainut konsti on taikoa siihen jostain jotain lujempaa materiaalia.

Juuri nyt tuli muuten päähän vielä semmoinen, että muisteleisin, että tuota hommaa voisi tehdä vähän tuolla tuckpuck-periaatteella, mutta että siinä kiekossa olisi kolo ja sitten teräväpäisellä vasaralla siihen koloon lyötäisiin se pelti. Tulisi samanlainen lärvä kuin tuolla haarukalla vääntelemällä ja se sitten naputeltaisiin ihan samalla tavalla vasaralla sileäksi. Minä en vaan näitä nimiä saa päähäni niin en osaa sanoa millä hakusanalla siitä löytyisi lisätietoa.

Edit: en jaksanut katsoa tuota tuck shrinking videota äänien kanssa niin en tiedä, onko siinä sanottu mutta varmuuden vuoksi yksi juttu. Kun sitä muodostunutta pattia rupeaa hakkaamaan sileäksi, niin määrätietoisesti mutta suht hellästi. Siihen peltiin ei saa tulla mitään terävää vekkiä, koska silloin se rypistyy ja kääntyy kerrokseksi toisen päälle. Ideana on naputella peltiä siten, että jäljellä olevalla patilla ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin tiivistyä kasaan.

[Pietari]

Toihan on roverauta...kaikki (rakennus)peltisepät ton tuntee...se on vaan sillai erilainen että sitä pidetään kädessä ja siinä on sivulle töröttävä kahva mistä väännetään.Ja nimen ymmärtää jos yrittää tehä pellistä vaikka mämmirovetta niin että siinä pysyy kermatkin mämmin kera, eli on tiivis eikä oo yhtään hitsisaumaa eikä kittimöhniä ja kyllä Lyytinen on ihan oikeessa tosta aineen vahvuudesta ,se ei tousna oo ihan paskarautaa,jotain sopivasti karkaistua ja päästettyä matskua se täytyy olla.Sillä kun kilauttaa rautaan soikin kuin äänirauta ja siltähän se vähän näyttääkin.
Jos jotakuta kiinnostaa niin peltisepäntyökaluja myyvistä liikkeistä varmaan löytyy, Turusta ainaskin wirte-metallista, hintaa en kyllä muista.

[mikira]

Vespa/mopo  projektiin tehtiin lokaria papan kanssa, ei siitä kyllä näyttelykuntoinen tullu mutta vehkeeseen ihan sopiva kuitenkin. Homma tehtiin puukalikalla peltiä painelemalla puupölkyn päällä johon oli koverrettu iso kuoppa, lokariin tehtiin myös 4 viiltoa jotta sai helpommin kaarelle, nämä tietty myöhemmin hitsattiin ja hiottiin. Muistan sen että peltiä ei lyöty kertaakaan vasaralla, peltiä vain pakotetiin haluttuun muotoon. Hommassa ei kauhean kauan mennyt, jos olisi ihan kunnon lokarin halunnut olisi hommassa mennyt varmaan koko päivä, tässä tietty autto että oli osaava tekijä mukana. Pappa on tehny useammankin pellin palasen eri museovekottimeen eikä ole koskaan englannin pyörää omistanut, homma vain tarvii paljon kärsivällisyytta (ei oo nähtäväsi periytynyt muhun).

[JK1]

Okei, pari tuntia paukutin lokariaihiota..

Siivu 1,5mm peltiä. Melko työläs valinta, mutta sitä oli hyllyssä.

Tuck puck ja nylon-nuija, näillä alkuun.

Peltiä paukutettu pari kertaa/puoli edellisillä.

Sitten vähän fuskua, pakko oli käyttää e-pyörää, oli sen verran paksua peltiä että mun vasarakone ei tuota jaksanut siloitella. Reunoja kutistettu lisäksi shrinkerillä, ja keskiosaa moukuteltu nuijalla hiekkasäkin päällä.

Muodon testailua. Reunoista rälläköin suikaleet pois.

Tuossa profiili n.3h:n työn jälkeen. Vielä tarvii kiristellä reunoja ja korottaa keskeltä. Sitten lopullinen silottelu. Valmis aihio säästää kyllä hikoilulta

J

[Taavi]

Olet näköjään ennenkin peltiä taputellut... Jos joskus oppis itsekkin... Taidan vain pysyä kuituhommissa..