Maxxecu moottorinohjaus Sporsteriin

[JKKo]

Ei lovien leveydellä ole merkitystä tässä sovelluksessa. Tuo originaalihan on oikein mitoitettu sille originaalille sytytykselle. Ensireuna tulee 40 astetta ennen yläkuolokohtaa ja toinen kohdalla. Kipinän on aina tultava tällä välillä. Mitä joskus mittasin sylinterien irtiollessa, niin originaali tarkastusmerkki limpussa on just 40 astetta ennakkoa.

Kun roottorin vaihtaa useampiloviseen, niin paikannus tarkentuu. Autossa mulla on 36 hampainen ja sillähän saa vielä hampaan molemmilta puolin uutta tietoa. On helppo paikoittua jopa muutostilanteissa, kun dataa tulee ”viiden asteen välein”. Tässä HD roottorissa pisin katvealue roottorilla on melko tarkalleen 360 astetta eli kokonainen kampuran kierros.

Varsin jos kääntelee kaasukahvaa startatessa, saa anturin lukuun haasteita. Silloinhan pyöritysnopeus huojuu entistä pahemmin.

Käyntiin se kuitenkin lähtee.

Startti päivässä ja kohta on kylmäkäynnistysrikastukset laadittu.

[JKKo]

Omatekemä lisuke. Kirjallisuus puhuu anturien lisäämisestä, mutta ei tämmöseen saa kapeakaistaista anturia kiinni muutoin kuin adapterilla. Analogitulojen sähköisiä ominaisuuksia ei ole suuremmin manuaalissa esitelty, mutta yleismittarilla sain selville, että on vähän päälle 100kohm. Ja sehän ei kapeakaista-anturille passaa. Tein sitten tommosen bufferivahvistimen väliin. Ottaa edellistä ECUa varten olleesta kapeakaista-anturista signaalia ja bufferoi sen ennen Maxxecuun pistämistä.

Aie on tehdä tuolla pintakaasulla hienosäätöä taloudellisuuden vuoksi. Laajakaista tulee käymään säätöhommissa, muttei jää käyttöön.

Kapeakaista-anturihan on vallan erinomainen anturi, jos on halu ajaa stokiometrisellä seoksella. Anturin signaali on säätimelle valmis erosignaali. Ja tarkka sellainen.

Laajakaistan anturi tulee ***vieraillessaan** olemaan turbon jälkeiseen putkeen ja siellä on huohotuksesta tulevaa öljyä - ihan kampikammion painevaihteluista johtuen turbosta peräisin olevaa. Siellä ei mikään happianturi kauaa kukkuisi. Toisekseen turbon jälkeinen putki on tyhjä, joten siellä voipi esiintyä ulkoilman happea muissa kuin "tuppi nurin" tilanteissa.

***

MAP-signaalin linjaan tuli "kuristin". Edes viisarimittarista kojelaudassa ei saanut mitään tolkkua V2 imusarjan signaalista. Imusarjan letkunippa tinalla umpeen ja poralla 1,0 mm reikä siihen tinaukseen. Jo rauhoittui ja nyt myös Maxxecun säätösoftan alipainenumeroita pystyy lukemaan.

***

Käynnistys on jo parempi. Jää ykkösellä käyntiin, mutta sahuuttaa muutaman sekunnin. Epäilen, että kaipaa vieläkin enemmän "primeröintiä". Softassa on rajat kohta lähellä. Sama raja on ihan tapissa autossani, jossa polttoaine on RE85.

[JKKo]

Värkki sai bufferoidun kapeakaistasignaalin ja kas, säätösoftassa alkoi näkyä elämää.

Annoin säätimelle aika vähäisen liikkuma-alueen. 0,2 voltin ja 0,7 voltin pisteet ovat lambda 1,03 ja 0,97.

Ja eiku tulille. Parametrejä ei ole hirveästi hinkattu, eikä tuossa alibaban mittarissa oikeasti ole kykyä näyttää tarkasti muuta kuin se lambdaykkösen tienoo => jos viisari heiluu asteikon yli, niin aika alueella on.

Säätötaajuus oli pari hertsiä ja kertakorjaus enintään 2,5% koko sallitun alueen ollessa +30 ja -20 %.

Ja sinne alueelle se alkaa pyrkiä.

Tyhjäkäyntialue on haasteellisempi kuin ajoalue, koska signaali on hidas.

[JKKo]

Sesonki avattu. Lenkki, lisää bensaa, lenkki, lisää bensaa, lenkki ja niin edelleen. Kävin Prätkäpajalla, josko voisi ajaa karttoja penkissä. Kuulosti vaivalloiselta. Eiköpähän toi säädy ihan noilla vehkeillä. Tankin päällä on laajakaistan mittari. Kattelee siitä, missä mennään ja säätää. Sit kun alkaa olla liki, niin laittaa vaikka login syntymään ja sitten säätelee vielä lisää.

Hyvin tuo kaasuun vastasi jo nyt muutaman säädön jälkeen.

[JKKo]

Ai niin juu. Olin kauden ensimmäinen moottoripyörällä Prätkäpajalle tullut. Jonkun on oltava.

[JKKo]

Jonkinlainen karttojen asettelu on nyt tehty. Ajomatkaa tuli ehkä satakunta kilsaa ja bensaa paloi enemmän kuin tavallisesti per kilometri menee. Mistä lie kielii tuo kulutus...

Työjärjestyshän on se, että ensiksi tallilla käynnistys ja etenkin kylmäkäynnistys kohdilleen. Se vaatii jopa päiviä, koska siihen kylmäkäynnistykseen pitää olla kylmä kone. Sen jälkeen kun laite jo käynnistyy innolla, voipi paikallaan kaasutellen hakea koko kierrroslukualueelle "alimman ajoalueen rivin".

Jahka on yksi rivi oikeita vastauksia suunnilleen 50-60 kPa absoluuttisilla paineilla tikissä, voi seuraavaksi laatia korkeammille paineille (vähemmille alipaineille) ylöspäin kasvavan taulukon. Se voi olla alussa ihan samoilla arvoilla matalilta kierroksilta tapppiin asti. Toki niin, että täytös paranee paineen kasvaessa. Ja sitten varovaiselle koeajolle. Ekat ajoni olivat korttelin kiertoa, jonka jälkeen palasin takaisin tallille ja säätöön. Pikkuhiljaa lenkkini pitenivät moottoritielle. Keskialuetta 3000 kohdalla (siitä varmaan löytyy jarrupenkissä vääntömomenttipiikki) piti rikastaa ja jo 4500 jälkeen kartasto sukeltaa, eli ihan selvästi alkaa olla suuret väännöt takana päin. Kuuden tonnin kohdalla VE on jo 25% luokkaa alempi vs 3000 rpm, joten ei tällä turbolla kannata jatkaa sen ylemmille kierroksille.

Moottoritielenkillä minulla oli läppäri repussa. Levähdysalueelle, pyörä sivutuelle. USB johto kiinni ja taulukoihin käsiksi. Joutuisaa vs suutinjumppa.


Varsinainen ajoalue ei ole tarpeen hieroa ihan täydelliseksi. Sehän tasoittuu ihan itsekseen syystä, että normaalisti päällä on takaisinkytkentä (closed loop). Täysillä ahdoilla AFR mittari meni väliä 12,5-11,8, joten ei ihan metsässä ole sekään enää.

Seuraavaksi jarrupenkkiin ja sitten nauttimaan kevään kuivemmista asfalteista. Ja voipi kokeilla siihen hukkaportin kellon kiinnitysten alle paria prikkaa niin halutessaan.

[ranze]

Moottoritielenkillä minulla oli läppäri repussa. Levähdysalueelle, pyörä sivutuelle. USB johto kiinni ja taulukoihin käsiksi. Joutuisaa vs suutinjumppa.

Mulle tuli S&S:n tilalle Mikunin HSR. Pistin pannun tulille ja mitä nyt oon sitä tallissa pöristellyt niin korvaan kuullostais että niukaksi moittii. Väänsin ilmaruuvia puoli kiekkaa kiinni ja aattelin nostaa neulaa pykälällä. Aika nopea toimenpide.. jonkinmoinen kokemus noista aateekoo -hommista kun oon joskus iitee tukenakin toiminut.

[JKKo]

Juu, jossakin ääritapauksesssa noin. Keihin CV ei säädy pyörästä poisottamatta kuin tyhjäkäynnin osalta ja kun ollaan alueella, jossa HD voimat alkavat 1:llä, niin ruiskun säääminen tietokoneella on kätevämpi ja tarkempi tapa. Olihan mulla tässä(kin) trimmereillä säätyvä ruisku monta vuotta. Se oli ihan toimiva kampe, sekin, ihan omasta päästä luotu. Tietokonettakin olen käyttänyt. Piirilevysuunnittelussa. Muulta osin oli enintään taskulaskimella luotu.

[Blower1]

Moottoritielenkillä minulla oli läppäri repussa. Levähdysalueelle, pyörä sivutuelle. USB johto kiinni ja taulukoihin käsiksi. Joutuisaa vs suutinjumppa.

Mulle tuli S&S:n tilalle Mikunin HSR. Pistin pannun tulille ja mitä nyt oon sitä tallissa pöristellyt niin korvaan kuullostais että niukaksi moittii. Väänsin ilmaruuvia puoli kiekkaa kiinni ja aattelin nostaa neulaa pykälällä. Aika nopea toimenpide.. jonkinmoinen kokemus noista aateekoo -hommista kun oon joskus iitee tukenakin toiminut.

Hatunnoston arvoinen suoritus, jos pystyy tallipöristelyn perusteella säätämään kaasarin kohdilleen!

JKKo:n projektikertomus on mielenkiintoista luettavaa. Millä AFR-arvolla saat vielä käymään hyvin maantie ajossa?
Omassa mopossa raja tuli vastaan 14,5 arvolla. Siinä kohtaa muuttui käynti epätasaiseksi.

[JKKo]

Millä AFR-arvolla saat vielä käymään hyvin maantie ajossa?
Omassa mopossa raja tuli vastaan 14,5 arvolla. Siinä kohtaa muuttui käynti epätasaiseksi.

Näissä ajoarvoissa olikin hämmästelemistä. Kävin ensimmäisellä maantiekeikallani kiertämässä stadi-Järvenpää lenkin ja tulin pienempää tietä takaisin. Motarilla tasakaasulla tuo meni joillakin kierroksilla niinkin laihalla kuin 17:1 seoksilla ja voimaa tuntui vielä. Paluusuunnassa Tuusulan kautta pienemmissä nopeuksissa nypytti joissakin kohdin ja silloin oli suunnilleen samat lukemat Innovaten mittarissa.

Laaja-kaistaanturini on turbon jälkeen, josta on ulospäin semmoset vajaa metri avointa ränniä. Epäilyttää se, että laite ottaisi pakopulssien välissä vielä tuollakin putkituksella ulkoilmaa. Se sekoittaisi mittauksen.

Myös rikkaassa päässä raja tulee oudossa kohdassa vastaan. Vasta kun ohentelin  ahtoalueen seoksia 11-12 rajamaille, alkoi veto maistua myös yläkierroksille asti.

Eli voi olla, että laitteesssa on "siirtymä anturin" osalta elikkä näyttää kaikissa tilanteissa väärin.

Tässä käytetty anturi ja mittari on ostettu sarjana, joten pitäisivät sikäli olla sopivat. Kalibrointiakin olen harjoittanut.

Pitäisi tehtailla tielle lentäneen "huilun" tilalle uusi vaikka vain säätöä varten. Jos siellä olisi sellainen, niin pakokaasujen sekaan tuskin menisi ulkoilmaa määrissä.

Ensi viikolla on tarkoitus ajella rullilla ja penkittäjällä on oma mittarinsa. Siellähän sitä näkee, mikä on totuus. Vai näkeekö kuitenkaan?

[ranze]

Hatunnoston arvoinen suoritus, jos pystyy tallipöristelyn perusteella säätämään kaasarin kohdilleen!

Tässä vaiheessa kun lunta on ronskisti, operoidaan lähinnä tyhjäkäynnistä varttikaasuun. Tuli heti mieleen että mitenkähän siellä tien päällä säädetään tyhjäkäynnin seosta? Aikamoinen suoritus sekin, jos kykenee ajamaan ja säätämään seoksia lennosta?

Mut joo.. kyllä käyntiäänestä ja savumerkeistä voi jotain päätellä.

[JKKo]

Jos olisi padi kojelaudassa, niin onnistuisihan sekin säätö. Dodge Dartissa mulla oli säätövaiheessa läppäri penkillä ja kokeilin mm eri ennakoita ajossa. Maalasin 3D taulukosta etukäteen sen alueen, jossa halusin operoida. Ei tarvinnut kuin + ja - painikkeita painella säätötilanteessa. Parempi kuitenkin autossa käytellä apukuskia.

Hmmm. Puheohjaus säätösoftaan...

[Blower1]

Millä AFR-arvolla saat vielä käymään hyvin maantie ajossa?
Omassa mopossa raja tuli vastaan 14,5 arvolla. Siinä kohtaa muuttui käynti epätasaiseksi.

Näissä ajoarvoissa olikin hämmästelemistä. Kävin ensimmäisellä maantiekeikallani kiertämässä stadi-Järvenpää lenkin ja tulin pienempää tietä takaisin. Motarilla tasakaasulla tuo meni joillakin kierroksilla niinkin laihalla kuin 17:1 seoksilla ja voimaa tuntui vielä. Paluusuunnassa Tuusulan kautta pienemmissä nopeuksissa nypytti joissakin kohdin ja silloin oli suunnilleen samat lukemat Innovaten mittarissa.

Laaja-kaistaanturini on turbon jälkeen, josta on ulospäin semmoset vajaa metri avointa ränniä. Epäilyttää se, että laite ottaisi pakopulssien välissä vielä tuollakin putkituksella ulkoilmaa. Se sekoittaisi mittauksen.

Myös rikkaassa päässä raja tulee oudossa kohdassa vastaan. Vasta kun ohentelin  ahtoalueen seoksia 11-12 rajamaille, alkoi veto maistua myös yläkierroksille asti.

Eli voi olla, että laitteesssa on "siirtymä anturin" osalta elikkä näyttää kaikissa tilanteissa väärin.

Tässä käytetty anturi ja mittari on ostettu sarjana, joten pitäisivät sikäli olla sopivat. Kalibrointiakin olen harjoittanut.

Pitäisi tehtailla tielle lentäneen "huilun" tilalle uusi vaikka vain säätöä varten. Jos siellä olisi sellainen, niin pakokaasujen sekaan tuskin menisi ulkoilmaa määrissä.

Ensi viikolla on tarkoitus ajella rullilla ja penkittäjällä on oma mittarinsa. Siellähän sitä näkee, mikä on totuus. Vai näkeekö kuitenkaan?

Ahtoalueen 11 - 12 on ok. Yks tunnettu dynosäätäjä sanoi joskus, että 11,6 on hyvä ja turvallinen arvo, kun vedetään ahdetulla mopolla lentokentällä pitkään torvi auki. Eli 12 varmaan riittää kadulle ja on vielä turvallinen, mikäli sytkäennakot on kohdillaan.

17 AFR ajossa vaikuttaa kylla aika laihalta.

[JKKo]

Se on jo korjattu pois, se 17 sieltä. Mut kun kysyit niin semmosella kulki testitilanteessa ihan ok motarilla tasakaasulla. Sain taulukon ajoalueen 13-15 välille ja pistin hienosäädön kapeakaista-anturilla siten, että on noin lambda 1 aina 100 kPa asti. Siinä vaiheessa lambdasäätö jää pois (korjausvara +/- 0) ja mennään taulukolla.

Säätö päällä erillinen laajakaista rupesi näyttämään 14,5 ... 15 lukemia, eli hyvin säätää.

Näitä kirjoitellessa tulee kaikenlaisia konsteja mieleen. Pistänpä tuon käymään joutavaa open loop tilassa ja tukin kokeeksi pakoputkea jonkin verran. Tarkastelen samalla laajakaistamittarilla, muuttuuko seos. Jos muuttuu, niin kenties sinne anturille pääsee ulkoilmaa.

[JKKo]

Persdynosessiot Porvoon moottoritiellä plus insinöörin into laskea asioita sinne ja tänne päin tuottivat laajan itsevarmuuden perustason sille, että säädöt ovat nyt kunnossa. Laite hieman arpoo parin tonnin tienoilla jos kääntää tupin ihan nurin. Viksumpi ei käännä, jolloin menee kovempaa.


Laajakaistalambdan lukemat digitaalisessa Innovaten mittarissa vilistivät 13-12 välimaastossa ja voima tuntui. Siis siellä persdynossa.


Siispä tilaamaan penkkiaika Prätkäpajalta. (On muuten helposti lähestyttävä paikka. Isäntä osaa asiansa).

Ajelimme vedon yksi. Totesimme heidän lambdallaan seokset olevan kaasun asennosta riippuen hieman laihan puolella.

Rikastus ja veto kaksi. Sytkäennakoita kerralla viisi astetta koko taulukon matkalla vedossa kolme.

Stabiili laite. Joka kerralla hevosvoimalleen sama teho. Porvoon motarin tehot ovat ns viimeinen sana. Vai ovatko?

Lopuksi reipas rikastus kartan yläreunaan ja mekaaninen muutos, eli prikka hukkaportin kelloon, jonka uskoin olevan taikasana ahtojen nousuun.

Paineet olivat prikan jälkeenkin samaa 0,4 luokkaa ja vakaasti samat yli rpm alueen.

Tulos. Ennen dynoa vrt dynon jälkeen teho kasvoi 5% ja mitä muutaman kilometrin matkalla kotiin päin tunsin, ajettavuus oli huonompi.

Maamoottorin ahtaminen tuottaa tehonlisää ahtopaineen funktiona.

Takapyöräteho jäi snadisti alle sadan ja laskennallinen kampiakseliteho on suunnilleen saman verran päälle sen.

Vääntöä "kromitankissa" on noin 150nm. Ja kun tämmöisen välitykset on max 200kmh vauhtiin, niin tuo vääntö tuntuu vitosellakin VOIMALTA koska osuu just siihen 80-120 ikkunaan.