sorvi munktell`s CA 40

[mielikuva]

OK. Nyt pulikan kanssa tuo syöttö kokeiltu max rundeilla & pariila muulla.
Tuntuis toimivan, ihan nättiä pintaa syntyy.
Onhan tää varmaan monelle ammattijäbälle ollu hupaisaa luettavaa
Tyhmiä kysymyksiä sekä vääriä kielikuvia tullu rutkasti viljeltyy
Onneks näit ei oo kenenkään pakko lukee jos ärsyttää!
Joka tapauksessa ei sitä viitti rikkoo tyhmyyttään kalliita teriä, konetta sekä itseään
(perheellinen kun olen)
Vielä kerran nöyrimmät kiitokset hyvinkin valaisevista vastauksista, on todella ollut apua näissä synnytys tuskissa!!!  Varmasti vielä palailen aiheeseen tarpeen mukaan. T-Make
PS-tuo vaihteisto näyttää pitkälti HD,n 4-loviselta. On noi vanhat masiinat vaan niin rock !

Eikös tuota laatikkoa kutsuta Norttonin laatikoksi? 

Jos sorvissa tukevuutta riittää niin kyllä sillä saa hätätilassa jotain pientä alumiiniosaa jyrsityksikin. Joskus jyrsin jonkun osan laittamalla jyrsintapin pakkaan kiinni ja jyrsittävä kikkare oli kiinni teräpitimessä. Jyrsiminen pitää toteuttaa myötäjyrsintänä niin että jyrsintappi ei ala nostamaan sorvinkelkkaa.

[Hemuli]

...Joskus jyrsin jonkun osan laittamalla jyrsintapin pakkaan kiinni ja jyrsittävä kikkare oli kiinni teräpitimessä. Jyrsiminen pitää toteuttaa myötäjyrsintänä niin että jyrsintappi ei ala nostamaan sorvinkelkkaa.

Voi sen tehdä toisinkin päin, terä kiinni pakkaan ja kappale kelkkaan. Jos siis haluaa suoria pintoja tehdä kappaleeseen.

[masa]

Ja jos huippu kelkkaan (mihin tää terä kiinnitetään) rakentelee ristisyöttö ruuvipuristimen kiinni niin ollaankin kupeelleen käännetyssä jyrsinkoneessa,jolla voi jyrsiä liikkeidenpituisia esim. kiilauria ,
tasopintoja yms. tietenkin leikkuunopeudet pitää olla suhteutettuna laitteen kokoonpanoon ,välykset mieluusti 0(=käytän.mahd.)terä tietty kiinni pakassa+leikkuu neste kappaleen mukaan näillä on menty,sorvi on yllättävän monipuolinen laite,mitä tohon pistosorvaukseen tulee niin se niin vaikea laji jos haluaa toteuttaa sen esim.konesyötöllä siinä kyllä täytyy olla kyllä kaikki taivaankappaleet kohallaan et se onnistuu heti,hitaasti käsisyötöllä kappaleen keskihalkasijan mukaisella syöttönopeudella niin ehkä se teräkin on vielä ehjä operaation jälkeen

[masa]

Jäipähän vaan sanomatta et useimmissa vanhoissa kärkisorveissa oli johdepituus sitten 1000mm -2000mm pakasta kelkan liike n.400-800 mm on se alue joka on kulunu,eli jos laittaa esim.kärkien väliin tangon joka 600mm pitkä ja sorvaa siivun niin on melkovarmasti kartio,kannattaa huomioida tarkemmissa töissä ,(pikateräs teränä oikein käytettynä antaa hyvän lopputuloksen on kuitenkin hyvä vaihtoehto kovametallille )mut niinkuin 

Spöke

;)laittamasto sano ei kaa  tää mitään urakkahommaa oo tehdään ajankanssa harrastellen kukin omien kykyjen mukaan ja poimitaan täältä parhaat vinkit niin ei tartte ite kaikkia keksiä

[rodchop]

Dodiin. Mulla piiku ongelmia tuon laitteen kanssa.

NR 1 tuo karki hieman matalammalla kuin kuuluis, jolloin varsinkin isompaa & pidempaa reikaa porattaessa tulee reijasta kartio.
Eli jossain valjaa. Tuntuu etta kun kiristan tuon nr 2 karkipylkan johtimiin niin karki hieman laskee, miten tuota pystyis tekohengittaa.

Samaten tuntuu etta tuossa toisessa kuvassa nakyvassa kiilaurallisessa mannassa johon tuo karki & porantera tulee kiinni hieman kulumaa se on 53mm paksu, auttaisiko uusi kiila mitaan.

Oon pahoillani etta vaikee tajuinen kun en nyt noiden osien oikeita nimia tieda.
Tietaako joku mista osia tai korjaajaa tuolle, pirun vittumainen vika.

[Hessu]

Eihän poranterällä poratessa reiästä voi tulla kartio, muuta kuin kartioporalla. Poranterä tekee samankokoista reikää kokoajan. Jos terä on teroitettu oikein, reikä on terän kokoinen.
Jos on terotettu toispuoleiseksi, reiästä tulee isompi. No ehkä jos terä on oikein paljon vinossa, se voi alkaa syödä jossain vaiheessa kyljellä, mutta sen huomaa, kun sillon terässä näkyy kiinnileikkauma jälkeä.

Mutta jos kärkipylkän keskiö, eli kärki on alempana, sitä voi säätää. Se pylkänrunko menee kahteen osaan vaakatasossa. Kuvissakin näkyy. Näiden kahden osan väliin laitetaan tarvittaessa shimminauhaa sopivasti. Näitä osia pystyy myös säätämään sivusuunnassa ruuvilla. Jos kärki ei ole keskellä toisin päin.
Ennen kuin alat shimmata kärjen korkeutta, kato onko se vaan nokallaan, vain alempana koko matkan. Veivaa pylkkän kara täysin ulos, laita mittakello magneettijalalla kelkan päälle ja kello karan pintaa. Ja sit liikutat kelkkaa.

Se kuinka paljon kärki on sivussa/ alhaalla, selviää laittamalla kello pakkaan ja kellon kärki pylkänkärkeä vasten, ja pyörittämällä pakkaa. Shimmaustarve tietenkin puolet kellon virhenäyttämästä.

Ei auta kiilan vaihto. Sen homma on estää karan pyöriminen ei muuta.  Jos karassa on väljää pylkänrungon reikään, aika vähän on tehtävissä. Holkittaa tai täyttää pinnoittamalla...

[rodchop]

Kiitosta vaan, jalleen kerran. Ihan uudella 22mm teralla ajoin.
Eli alkaa tosiaan syoda silla kyljella./
Mistas tuollaista shimmi nauhaa sais?
kiinnostaisko joskus rahallista korvausta vastaan tulla tuohon Malmille tuota saatamaan, jos niin YV

[Hessu]

Shimmi nauhaa tai mellapeltiä saa näistä oikeista työkalukaupoista. Työkalupalvelu, Maanterä, Teräskonttori, ym. Paha vaan, että kun ne ei oo tarkoitettu yksityiselle, niin myytävät erät on aika isoja. Käyhän sinne väliin vaikka pala kaljatölkinvaippaa, jos vaan paksuus on sopiva...

[nicnac]

Meillä oli Köpingis(Rolssis) 50vuoden aikana kärkipylkkä kulahtanu nyökälleen yhden pakkausvanteen paksuuden verran. Nyt heittää 0.02mm Ei paha

Kaikenlaista spreipurkin kuorta ja sen sellaista on monessa sovelluksessa käytetty shimmi nauhana ei toki sorvin kanssa, mutta vähän muualla joka paikas

[Smokie]

Kaljatölkki abaut 0,06mm ja spreipurkki 0,10 - 0,11mm

[mielikuva]

Mun vähäisen kokemuksen mukaan ison reijän poraaminen kannattaa aina aloittaa aloitusporalla, isot terät tahtoo aina hakea alkuun. Ainakaan noi vanhat (venäläiset) terät ei välttämättä ole terotettu ihan niin kuin pitäisi. Olenko väärässä kun olen käyttänyt 10mm jyrsintappia aloitusreijän tekemiseen? ainakin tuntuis keskittävän hyvin. Sen jälkeen kun jatkaa isommalla poralla niin reikä on pysynyt mitassaan hyvin. Tarkemmat reijät olen aina sorvannut.

[eeko]

Meillä on käytössä tälläinen, menee keskelle.
-eeko

[Hessu]

Olenko väärässä kun olen käyttänyt 10mm jyrsintappia aloitusreijän tekemiseen? ainakin tuntuis keskittävän hyvin.

Periaatteessa olet. Koska jyrsintapista nimenomaan puuttuu itsekeskittämisominaisuus.
Mutta jos kerran hyviä tulee, paina menee vaan.
Eeko pani kuvan oikeasta keskiöporasta. Ne on nimenomaan tarkotettu kyseiseen hommaan.
Noilla vaan on ärsyttävä ominaisuus, että toi kärki katkeilee, varsinkin haponkestävään painaessa ja varsinkin, jos pylkkä ei ole ihan keskiössä eli just tästä aiheesta. Pitkäikäisempiä on keskiöinti/merkkausporat joista puuttuu toi pienihalkaisijainen kärki,
mutta niiden kärkikulma on 90 astetta. Eli niillä tehtyihin reikiin ei voi laittaa tukevasti keskiökärkeä. Kun  tossa keskiöporassa ja kärjessä kulma on 60 astetta. 

[Smokie]

Pihi poika katkaisee ison (eli ~5mm, hah) kaksipäisen "popniitti" terän keskeltä kahtia. Riittävän tukeva ja saa lähelle istukkaa = ei hae. Tietty noi kunnon keskitysleiriterät on parhaita.

[eeko]

Se on joko 3,3 mm tai 4,1 mm (ulkomuistista),
niissä on hyvä se kärkikulma. Sopii tuohon
keskittämiseen oikein hyvin.
-eeko