Finnbikers

  • 26 Lokakuu 2020, 03:42:04
  • Tervetuloa Vieras
Tarkempi haku  

Uutiset:

Onko tiedossa hyviä bileitä? Linkitä ne kalenteriimme!

Kirjoittaja Aihe: Rautapään (1983) lataus tai sen puute oikeastaan  (Luettu 323 kertaa)

KariFS

  • Jr. Member
  • *
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 85
  • MC Debit
Rautapään (1983) lataus tai sen puute oikeastaan
« : 28 Heinäkuu 2020, 11:37:07 »

Nyt täytyy myöntää että olen ymmälläni. Mullahan on tässä ollut pienenä ”helppona” projektina suht alkuperäiskuntoisen vuoden 83 Rautapään elvyttely pitkähkön seisonnan jäljiltä. Käyntiin kun sain niin löytyi seisomaan jäämisen syykin, vaihteisto soosina. No se on nyt kunnossa mutta latausvalo palaa, ja sikäli valo toimii oikein että ei se kyllä lataakaan.

Alkuperäisen Hitachi-laturin (malli 65B) kanssa touhusin aikani, etenin korjausoppaan mukaan sen mitä kotikonstein pystyy mittaamaan ja totesin että saattaa se olla jonkinlaisessa kunnossa. Laakerit kuitenkin kuluneet, ja kommutaattori myös, varaosia juuri tuohon malliin ei juuri saa, matkaa takana 44 tml, joten totesin että laitan uuden laturin. Ja samalla säätimen.

Nämä hirmu innolla kiinni, mutta ei vaan lataa  :-[

Ohessa on korjauskirjasta napsaistu kuva.




Tuo latausvalon viereinen diodi on tarkistettu ja noin päin kuin kuvassa. Säätimen töpseliin tulee punaiseen (R) jatkuva +12 akulta, ruskeaan (TN) tulee jännite kun laittaa virrat päälle ja tuosta vihreästä nyt ei voi paljonkaan sanoa.

Koneen käydessä kaiken ollessa kytkettynä A:n ja F:n välissä on sama ”residual” jännite eli pari-kolme volttia johtojen ollessa irti ”residual magnetism” testissä. Max output-testissä nousee jänöt hienosti 30 volttiin (kuten vanhallakin) ja testin jälkeenkin kenttäkäämin yli on vielä se 6 ohmia tai sinnepäin eli en sitäkään varmaan tuhonnut testaillessa. Eli uusi laturi, All Balls:in 65A-klooni, lienee edelleen kunnossa. Ja olen sen aina polarisoinut tietenkin jos ja kun se on irti ollut.

Jotenkin mun on vaikea uskoa että uusi säädinkään olisi mykkä, vaikka nyt näyttää ettei se herätä laturia ollenkaan. Mittailin yleismittarin vastus- ja dioditestitoiminnolla napojen väliltä ja jos oikein käsitin niin ei se nyt ainakaan täysin yhteensulanut ole. Esim (TN) => (R) näyttää isoa vastusta, ja dioditestissä 0,7 volttia joka on tyypillinen diodin kynnysjännite. Takaperin ei läpäise. Muidenkin välillä pääsääntöisesti ”järkeenkäypiä” lukemia, eihän noista varsinaista dataa ole ja tuo kuva on yksinkertaistettu joten arvailua asiaan liittyy.

Jokusen ehtoon olen nyt asian parissa viettänyt, kokeillut eri juttuja, johtojen ”pitäisi” olla ehjiä, mutta nyt alkaa olla ideat vähissä. Oliskos veljillä ja kohtalotovereilla heittää jotain ajatusta aiheen tiimoilta?

Oma suunnitelma on pitää tänään taukoa, kuunnella musiikkia ja kun tulee (teiltä tai omasta päästä) hyvä idea ja inspis, mennä ensin kokeilemaan se, jos homma on helppo, muussa tapauksessa pitää alkaa vaan systemaattisesti käymään johtonippuja läpi. Ehkä tilaan toisenkin uuden säätimen ”kaiken varalta”.

Mutta ennen johtonippujen läpi käyntiä päästän öljyt koneesta ja puran sen saamarin öljyjäähyn helkuttiin, sähköhommien setvimistä ei helpota se limainen öljyletkuista koostuva mustekala joka on valloittanut tilan jossa on koko pyörän tärkeimmät sähkösysteemit. Eli just siinä mihin etupyörä viskelee kaikki vedet, kivet ja kurat... Nyt muuten ymmärrän miksi jotkut laittaa näihin pitkiä keuloja! Ei lennä kura laturin johtoihin ja mahtuu paremmin nysväämään johtojen kanssa kun etulokari ei ole tiellä!

Toinen homma on laittaa pidemmät johdot noihin Kentän ja Armatuurin liittimiin. Nyt ne navat on ääripottumaisessa paikassa laturin alapuolella, A:ta ei saa kiinni eikä häävisti aukikaan jos laturi on kiristetty paikoilleen, ruuvin pään ja lohkon väliin jää nippanappa sen ohuen mutterin kokoinen rako, ei mahdu mun nakit väliin. Ja jos sattuisi mutteri löystymään, niin ennen pois putoamistaan se todennäköisesti oikosulkisi A-navan lohkoon. Mutta jos pyöräytän laturia 180 astetta ovat liittimet suorastaan tyrkyllä, helposti kytkettävissä, tarkistettavissa ja mitattavissa.

Sinänsä jännä miten kohtuu isokokoisen pyörän melkoisen avoimeen rakenteeseen on saatu näinkin ahtaita paikkoja tehtyä. Esim tuo ohuenohut johtonippu joka laturille tulee, ja samassa öljynpaineanturin johto, eli neljä piuhaa kaikkiaan, on saatu reititettyä niin ettei sitä saa pois irroittamatta tai ainakaan löysäämättä moottoria. Tuleehan se nyt tietenkin pois kun troubleshoottaillessa katkaisin ne kolminapatöpselit pois johtosarjoista, meinasin jos on pinni poikki tai jotain, mutta ei.
« Viimeksi muokattu: 28 Heinäkuu 2020, 11:48:46 kirjoittanut KariFS »
Kirjattu
1983 Harley Davidson XLS1000 Roadster
1973 Honda CB350K4
1973 Honda CB125K5

Ei oppinut olutta ojaan kaada.

Vuppe

  • Jr. Member
  • *
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 53
Vs: Rautapään (1983) lataus tai sen puute oikeastaan
« Vastaus #1 : 28 Heinäkuu 2020, 11:48:15 »

Pitikös tuo laturi jotenkin polarisoida...
Kirjattu

Lyytinen

  • Hero Member
  • *****
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 1048
Vs: Rautapään (1983) lataus tai sen puute oikeastaan
« Vastaus #2 : 28 Heinäkuu 2020, 12:05:41 »

Siitä ollaan varmaan yhtä mieltä, että kenttäkäämiin pitäisi saada virtaa, jotta se kehittäisi magneettikentän, jossa pyöriessään ankkuriin indusoituisi jännite?

Koska kenttäkäämin virta voi mennä ainoastaan Q3:n kollektorin kautta, Q3:n pitää johtaa eli 0.6 - 0.7 volttia pitäisi löytyä vähintään koneen käydessä TN-nastasta, jotta lataus voisi herätä ylipäätään. Eli tämän jos viitsisit mitata koneen käydessä?

Toinen mitä kokeilisin on laittaa latausvalon rinnalle joku 5 watin lamppu. Periaatteessa laturin pitäisi herätä omalla jäännösmagnetismillaan jota polarisoinnissa haetaan, mutta ulkopuolinen apu ei ikinä haitaksikaan ole.
Kirjattu

KariFS

  • Jr. Member
  • *
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 85
  • MC Debit
Vs: Rautapään (1983) lataus tai sen puute oikeastaan
« Vastaus #3 : 28 Heinäkuu 2020, 13:40:04 »

Juu, siltä kenttäkäämiltä tuntuisi nyt virtaa puuttuvan. Saatoin tuon mitatakin eilen mutta en muista tuliko tuon vertaa, vai oliko vähemmän. Kasaan voimalaitoksen vielä kerran ja mittaan&raportoin.

Joku parkkipolttimo varmaan löytyy että voin kokeilla tehokkaampaa latausvaloa. Nykyinen valo ei ole alkuperäinen vaan Motonetin tarvike, voi olla pienempitehoinen kuin orkkis.

Kanssaharrastaja ja kollega tuossa soitteli, juteltiin mm tästä aiheesta, myös säätimen maadoituksesta ja siinä turinoidessa pyörittelin uutta säädintä käsissä. Pirulauta tässä uudessa säätimessähän on kierrereikä rungossa pohjan puolella ja kolo johtoa varten siinä vieressä! Toki tämä johdon paikka on samassa runko/jäähdytysmurikassa jonka pinnasta olin mitannut nolla ohmia pyörän runkoon ja akun miinukseen mutta on sitä ennenkin mitattu nolla ohmia paikasta josta ei isompi virta mahtunutkaan kulkemaan. Ja vanhassa luultavasti alkuperäisessä säätimessä tällaista ei ollut, ainakaan kytkettynä.

Paljonko tuo kenttäkäämin virta yleensä muuten on?

Vuppe:n vastauksen kanssa samoihin aikoihin lisäsin viestiini tuosta polarisoinnista eli olen sen tehnyt ja jakopäästä kuului lupaava ”klunks” joka kerta, eli ankkuri nytkähti.
« Viimeksi muokattu: 28 Heinäkuu 2020, 17:02:33 kirjoittanut KariFS »
Kirjattu
1983 Harley Davidson XLS1000 Roadster
1973 Honda CB350K4
1973 Honda CB125K5

Ei oppinut olutta ojaan kaada.

KariFS

  • Jr. Member
  • *
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 85
  • MC Debit
Vs: Rautapään (1983) lataus tai sen puute oikeastaan
« Vastaus #4 : 29 Heinäkuu 2020, 20:38:27 »

Edelleen olen ymmälläni mutta eri syystä tällä kertaa. Lähti meinaan lataamaan ;D

Setvin niitä johtoja, aikaisemminhan olin jo pätkäissyt alkuperäiset kolmenapaiset liittimet pois ja korvannut niitä tilapäisesti sokeripaloilla. Päätin nyt hieman yksinkertaistaa kytkentää. Esimerkiksi vihreä kentän piuha on ihan turha vetää minkään liittimen kautta koska sehän menee vain ja ainoastaan säätimeltä laturin F-napaan. Ruskea johto tuo A:lta eli ankkurista laturin kaiken sähkön säätimelle, turha niitäkään vähiä on töpselin läpi viedä. Latausvalon suuntaan lähtevä haara taasen ei normaalioloissa kuljeta virtaa lainkaan (valo ei pala), joten siinä ei liitos haittaa mitään. Punainen johto eli säädetty latausjännite tietysti on kriittinen joten sen olisi hyvä mennä hyvän ja riittävän suuren johdon ja liittimen kautta.

Askertelinjaskartelin oheisen kuvan mukaisen mustekalan, autotarvikeliikkeessä ei ollut kuin aivan ohutta vihreää johtoa niin kenttä on nyt mustalla. Armature tulee mahdollisimman lyhyellä 2,5 neliön piuhalla suoraan rengasliittimestä, ja latausvalolle päin lähtee toinen haara. Se olisi voinut olla ohuempaakin mutta en huomannut sellaista ostaa. Punaiseen tein sen verran jatkoa ja vähän päälle kuin mitä johtosarjasta jouduin lyhentämään. Paikallisessa autosähkökorjaamossa eikä autotarvikkeessa ollut saatavillla mitään vesitiivistä ja muuten robustia liitinsysteemiä, joten tässä protoiluvaiheessa laitoin tuollaiset bulletti-abikot. Johtosarjan puolella sitten naarasmerkkiset tietenkin. Tinalla ja liimasukalla varmisteltu, ehkä kestävät loppukauden. Liitoksen päälle laitoin vielä kutistesukan. Talvella olisi tarkoitus maalata pari pikkuosaa (mm runko), jos yrittäisi löytää hyvän liittimen siihen mennessä kun muutenkin puretaan juttuja. Paras olisi tietysti jos tällä seudulla ei olisi irroitettavia liitoksia ollenkaan, nehän voisi vetää yhtenäisellä johdolla vaikka satulan alle missä on muitakin liitoksia.




Samalla tosiaan jatkoin noita piuhoja sen verran että sain pyöräytettyä laturin niin että navat on yläpuolella. Autotarvikkeesta löytyi tuollaiset kumitötsät jotka melkein istuvat. Pitää katsella noihinkin jotkut siistimmät. Ja voi olla että vedän johdot sittenkin laturin etupuolelta, nyt nuo ovat vähän lähellä sylinteriä.





Nyt tarttis vaan sitten viimeistellä merkkivalojen kytkennät, laittaa etulamppu paikalleen ja kilpi kiinni. Ja Trafiin noottia että kohta lähtee  8)

Lyytisen esittämässä mittauksessa kentän navasta tuli se jotain 0,7, A:sta liki 15 volttia sitten kun se lähti lataamaan. Sitä ennen oli noin 0,3 volttia. Tyhjäkäynnillä (joka on liian matala n. 600rpm, pitää säätää) latausvalo hehkuu himmeänä, sammuu täysin jossain 1500 rpm:ssä. Tyhjäkäynnillä akun navoilla joku 13,5, mutta akkukin on siinä jamassa kaiken tämän testailun jäljiltä että nippanappa jaksoi startata. Pitää sekin ladata täyteen ennen kunnollista koeajoa.

Mutta mitä ilmeisemmin vika oli noissa johdoissa, kaiketi. Maadoitin säätimen, nyt kun löysin silmälasit niin ei siinä säätimessä mitään kierrereikää ollutkaan, kolo vaan. Laitoinpa sitten maapiuhan toisen kiinnitysruuvin alle tähtiprikan kera, ja vedin piuhan moottorin takana olevaan maadoituspisteeseen. Mutta lataus kyllä toimi jo ennen kuin kytkin toisen pään, eli kyllä säädin maata sai jo ihan kiinnitysruuveillaankin.
« Viimeksi muokattu: 29 Heinäkuu 2020, 21:08:36 kirjoittanut KariFS »
Kirjattu
1983 Harley Davidson XLS1000 Roadster
1973 Honda CB350K4
1973 Honda CB125K5

Ei oppinut olutta ojaan kaada.