Miksi rautapää?

[Silli]

Heitetäänpä tällainen kysymys.

Eli miksi rautapäämiehet ja -naiset ovat olemassa?

Omalla kohdalla tonninen rautis oli ensiharrikka, ja samalla ensirakkaus. Sillä mentiinkin sitten 12 vuotta.
Sitten tuli se olo niinkuin varmaan monella Sportsterkuskilla, että pitää siirtyä eteenpäin. Isoihin.
No, vaihdoin sitten Shoveliin. Se teki aina sen mitä pitikin. Ei ongelmia. Käynti kuin kellolla. Mutta, ei sillä sit oikein tullut ajettua.
Samaan aikaan tuli ok-taloa, pieniä lapsia ynnämuuta joten lopulta myin pyörän pois.

Kului kymmenkunta vuotta ja kipinä alkoi uudelleen. Mutta päätin että tahdon Rautapään. Jos en löydä sopivaa, en osta mitään.
Onneksi sellainen löytyi, noin 550 km päästä.
Jännä homma oli että kun koeajoin sen, tuli tunne kuin olisi tavannut vanhan ystävän.

Summaan niin, että mun mielestä mikään Harrikan kone ei ole niinkuin Rautapää. Väkivaltainen, brutaali, just sellainen helvetinkone jolla ajaessa pitää muistaa se että jos se on vittumaisella päällä, se tappaa sinut. Vähän niinkuin ratsastaisi lohikäärmeellä. 

[013]

No kyllä siinä rautiksessa on todellakin omat käyntiäänet vs bigtwin, siinä on sellasta helvetin nostatus meininkiä
Itellä ei oo rautista mutta vaimo osti jo toisen itelleen

[mista]

Itselläni on pari rautista. On tuossa Shovelikin välillä käynyt, mutta rautis on ja pysyy käyttöpelinä. Ei pysty luopumaan, koska onhan nuo niin perkeleen veikeitä laitteita. Kulkee tuossakin kuosissa niin maan perkeleesti, on pieni ja ketterä ja muutenkin erilainen kuin ns. isojen poikien lelut. Tuntuu, että tietyissä piireissä ei oikein oteta tosissaan ja olen ollut siitä vallan tyytyväinen. Ei muo kuulu ottaa tosissaan ja ne piirit.. no ne nyt vaan on.