Venttiilien säätö

[Tomppa]

Varmaan monesti kerrottu juttu toisilla voorumeilla. Mites nämä tönärit säädetään, kun on hydrauliset nostajat. Kovilla nostajilla pitää tönärin pyöriä nihkeästi, mutta hydrauleissa joka koneen pyöräytyksen jälkeen tönäreiden välys löystyy.... (kone on seissyt talven)...

[Hemuli]

Jos kone on seissyt talven ja sitä nyt käsin pyörittelet niin nostajathan ovat todennäköisesti tyhjentyneet öljystä. Tämän takia tuntuu että säätö "löystyy". Eli jos et ole konetta purkanut niin en näe mitään syytä säätää tönäreitä uudestaan.

Sulla ilmeisesti kuitenkin on säädettävät tönärit siinä eikä ne vakiot kiinteät? Evolaisella säädettäville tönäreille ei ole muuta yleispätevää ohjetta kuin että säädöllä pitää saada nostajan hydraulimäntä mahdollisimman lähelle liikeratansa puoliväliä. Se kuinka paljon tönäriä pitää säätää vaihtelee sitten tönärivalmistajan käyttämän kierrenousun mukaan.

[Tomppa]

Just ehkä tota mä en halunnut lukea . Tönärit on jotku viripajan tönärit, edellinen omistaja / rakentaja laittanu. Tekstejä / merkkiä niissä ei ole ollenkaan. Jotain alsaa ne tönärit on ja kierrettä piisaa säätöpuikoissa. Ne oli pakko ottaa irti, kun vaihdoin nokan... Eli siis summamutkikassako johonkin säätöön, että saa koneen käyntin, nostajiin paineet ja sit

[nicnac]

Onko BT:ssä sama n.0.2" nostajan liike? Kyllä se jousen voimasta on "ääriasennossa". Mittaa tönärien kierteen nousu ja sitten säätelemään. Kun tönäri on niin pitkä ettei enää klapaja niin sitten ruuvaat sen siihen puoleen väliin eli 0.1" syvälle sen kierteen nousun perusteella

[Hemuli]

Hydraulinostajan mäntä liikkuu muistaakseni noin viitisen milliä (.200") ja säätö on siis puolessavälissä (.100"). Voit mitata tönärin säätöruuvin kierrenousun ja laskea siitä kuinka paljon sitä pitää pidentää siitä kun mekaaninen välys on ensin poissa että pääset haluttuun mittaan.

Voisihan sen varmasti myös mitata niin että kun nostaja on tyhjä, säädät tönärin ensin niin että kaikki mekaaninen välys on poissa. Merkkaa tönäriin tussilla viiva ja sitten lähdet hitaasti kiertämään tönäriä pidemmäksi koko ajan laskien kuinka monta mutterin sivua (flats) kulkee merkkaamasi viivan ohitse. Pidennä tönäriä kunnes hydraulin mäntä ottaa pohjaan ja venttiili lähtee aukeamaan - jaa saamasi tulos kahdella niin saat hyvin lähelle oikean säätoarvon.

Ei se mitään rakettitiedettä ole.

Jaahas, oltiin näköjään nicnacin kanssa samaan aikaan liikkeellä.

[Tomppa]

Ok eihän toi vaikeata ole, nyt kun tietää ton nostajan "jouston" mitan.

[113 cid]

Tollasen törkkäsin kotva sitten toiselle tiskille;

Voin yrittää selvittää. Jos lähdetään liikkeelle siitä, että pitää löytää säätämiselle oikea kohta. Ensin tarkastellaan takasylinterin vaihtoa, imuventiili alkaa aukeamaan ja pakosulkee, elikkä tapahtuu vaihto => ETU sylinteri on tällöin säädettävissä.

Työntötankojen paketissa on yleensä merkintä, montako kierrettä tuumalle ( tpi ) on tangon säätöruuvissa. Hydraulissa on liikevara noin .190" elikkä nafti viisimilliä. Säätö pyritään saamaan puoleenväliin hydraulin liikematkaa. Toiset valmistajat ilmoittavat tarvittavan kiristyksen kierroksina ja toiset "flats" elikkä säätöruuvin kantin osina, tai miksi niitä nyt kutsuisi.

Alussa työntötanko säädetään sormin niin ettei ole päittäisvälystä, sivuttain on havaittavissa liikettä koska kiristysmutteri on auki ja tanko elää kupissaa, ei huolta.

Aloitamme kiristämisen; selvitimme alussa montako kierrettä tangon säädössä on. Tässä tapauksessa meillä on TapperLite 30 tpi.

Haluamme liikuttaa säätöä kireämmälle .100" , selvittääksemme montako flattiä täytyy pyörittää että säätö kiristyy haluamamme määrän => .100" / (1"/(tpi * 6)) Tällä laskulla selviää kantit, esim. 3 kierrosta ( 18 kanttia ) @ 30 tpi tekee tönäristä .100 " pidemmän.

Helpotuksena, se säätö on yleensä kolmen ja neljän kierroksen väliin.

Itse merkkaan maalipisteellä aloituksen enkä koske siihen kanttiin avaimella niin tiedän missä mennään

[Tomppa]

Tänään sit yritettiin herätellä konetta talviunesta. Se on muuten aina jännä hetki, kun jotain on vaihdettu (nyt nokka) ja alkaa ekan kerran käynnistämään. Lähtihän se toki käyntiin, kun kerran välissä latasi akkua. On kait akkukin lopussa, kun se kestää täyteen ladattuna noin 4 reilua starttausta. Vai voiko tollanen 1,6 kW:n startti ja kovemmat puristukset syödä akun noin helposti tyhjäksi? Akku kuitenkin on niin iso, kuin öljysäiliön uumeniin vaan mahtuu ja vielä joku kallis geelimömmöakku.

Vähän aikaa se kävi, välillä kaasariin paukuttaen. Ja kun alko lämpenee, niin sitten sammuili iloisesti oikein liekkiä lyöden kaasarista. Eli onkohan nyt niin, että öljynpaineiden palattua nostajiin + koneen lämpeneminen aiheutaakin nyt venojen kantamisen? Vaikka kyllä mä yritin löytää sen kultaisen keskikohdan nostajista... No nyt siellä ainakin on öljyt nostajissa... eikun tarkistamaan säätöjä.

[Kokkonen]

Eli onkohan nyt niin, että öljynpaineiden palattua nostajiin + koneen lämpeneminen aiheutaakin nyt venojen kantamisen?

Jos oikeassa kohtaa säädetty, niin ei aiheuta kantamista, pikemminkin vois jäädä aukeamatta kunnolla. Kannattahan ne säädöt tarkastaa.
Enempi tuo sähkön riittävyys ja saanti epäillyttää noilla oireilla.
Sytkästä sulla olikin juttua tuolla toisaalla. Kerro kun kehrää...

EDIT: Jotkut elektroniset sytkät on tarkkoja jännitteestä, sanotaan että mm. orggis sytkillä (?) ongelmat alkavat jo pienillä alijännitteillä, siinä missä kärjillä vielä mennään nykimättä etiäppäin...

[Springveli]

Itte säädän aina näin:
Pyöritän moottoria kunnes takapytyn imunostaja on korkeimmillaan niin silloin säädän etupytyn imun.
Ja sitte päinvastoin.
Sitte takapytyn pakonostaja korkeimpaan asentoon ja säädän etupytyn pakon.
Ja taas päinvastoin.
Hydrauli nostajien kans pitää muistaa pitää pieni tauko säädön jälkeen,
ennen kuin pyörittää moottoria.

[Tomppa]

Kyllä mä vissiin olin sittenkin saanu säädettyä tönärit ihan oikein, kun se lopulta alkoi käymäänkin. Käyntiongelma löytyi lopulta niinkin erikoisesta paikasta, kuin polttoainepuolelta.

Bensaletku tekee mulla tollasen alakiepin ja siinä on vielä suodatinkin "alakuolokohdassa". Bensaa tuli letkusta todella hitaasti. Selitys saattoi olla se, että kyllä kohokammio pikkuhiljaa täyttyi ja kone käyntiin lähti. Mutta bensapinta jäi nopeasti alle normin ja kone alkoi paukuttamaan, eikä kestäny kaasua. Hetken valutin bensaa letkusta pihalle ja yhtäkkiä tuli kasa kuplia ja sitten alkoi bensaa virrata paremmin. Siis jonkinmoinen ilmalukko bensaletkussa (ilmeisesti siinä purettavassa metallisuodattimessa) Ois voinu olla pahakin löydettävä, mutta onneksi se näin vahingossa löytyi.

Nyt kun vielä löytyy miksi n. 2300-2500 kierroksen kohdalla ei vastaa kaasuun kunnolla, mutta sitä ennen ja sen jälkeen vetää vahasti! Voi olla tietty joku roska suuttimessa, jne. Saako noita S&S E kaasareita säädettyä Evollekkaan kunnolla?

[Affe]

Moro,

Vanha säie ja evil-puolellakin mutta kun tuon Shovelin venttiilien säädönkin osalta oli toisaalla viitattu tänne niin jatketaan...

Periaatteessa tuo säätö on selvillä, kuivalla nostajalla pohjiin ja siitä 1,5 kierrosta takaisin, eikö? Mutta mitä tuo "fully collapsed" tarkoittaa noiden alkuperäistyylisten hydraulien, joissa on jousi, kanssa. Pitääkö se jousikin olla kasassa vai ei?
Jossain jekkifoorumilla oli maininta että "spring stacked" mutta siihen pitäisi kuulemma päästä sormin kiertämällä, ei kyllä minun sormilla koska kyllä ne pienet jousenperkuleet sen verran vastaan laittaa.

Affe

[Affe]

Morjens, (alkaa Reinikainekin taas)

Vedin ne tikut nyt sitten säätäen siten että tulkitsen sen "fully collapsed" tarkoittavan myös niitä hydraulin jousia. Tuntuisi käyvän ihan OK, tosin yhden puikon jouduin säätämään uusiksi, tirahti ilmeisesti kuitenkin öljyä sinne kun tiputin sen paikalleen...
Ne hydraulin jouset antaa periksi kai sen noin 5mm, eli sama kun hydraulin toimialue. Jos tarkoitus olisi saada hydrauli noin puoliväliin niin sehän tarkoittaisi että jousi on puoliksi puristuneena. Tuo puolitoista kierrosta lyhyemmäksi ei kyllä tuo siihen kun sen vajaan millin mutta se riittänee?
Mitenkäs muuten tuo märkänä säätäminen, jos hydrauli kuitenkin tyhjenee jollain tahdilla niin mistä sen tietää missä kohdassa se on (kuinka paljon siellä on öljyä jäljellä siis)?

Saatan miettiä näitä turhan pitkälle mutta kun noiden Rautapään puikkojen säätö on kuitenkin niiiiin paljon suoraviivaisempaa

Affe

[Kokkonen]

Mä olen märkänä joskus kiristänyt hydraulin säätöä.  Siellä kun on silloin öljyt sisällä, niin selvä juttu, säätö on "piukka". Kestää aikansa ennenkuin (15 -30 min?) öljyt tulee hydraulista pois ja sitten on hyvä tarkastaa, ettei venttiili jää kantamaan, eli tönäri pyörii taas käsin. Mut jos alkusäädön on tehnyt laskemalla kierrokset, tietää myös paljonko on varaa kiristää.
Ei ole hydraulissa öljytikkua 
Löysääminen on taas eri juttu. Homman jälkeen kone käyntiin ja naputuksen pitäs rahoittua aika nopeesti.

Hydraulinostaja on helppo ja mukava, (jos on kunnossa). Tykkään.