1980 Rautapään vaihteiston tarkastus (1971 - E84)

[Kokkonen]

Tämä on jatkoa jutulle: 1980 Rautapään ensiön ja kytkimen tarkistus, http://finnbikers.fi/foorumi/index.php?topic=1271.0

Edit: Otsikkoa muutettu. 1971 - E84 vaihteistot aikalailla samanlaisia. 1977 alkaen vaihdepoljin vasemalla, ilman ulkopuolisia välivivustoja.

Ensiö on purettu ja mitattu.
Sitten homma jatkuu koneen toiselle puolella. Tsekkasin pääakselin päittäisvälyksen, kuva 1. Sen tulee olla  minimissään 0.003 tuumaa, 0,08 mm (jossain sanotaan maksimiksi 0.02 tuumaa = 0,51 mm). Tässä mittauksessa 0,28 mm joka on siis oikein oiva.
Tuo rattaan takana oleva stefa ja sen peltilevyn tiiviste ovat Rautapään ongelmia. Kuvassa 2 näkyy, miten tiiviste on mennyt rikki peltiä paikalleen kiristettäessä. Vuotoa ei ollut kun käytin Hylomaria tiivisteen lisänä ja mustaa silikonia ulkopuolella. Myös rattaan rihloissa, mutterin takana, oli silikonia, muuten saattaa öljyä tulla niitä pitkin ulos. Peltilevy pitää suoristaa ennen paikalleen laitoa, taas. Ja uusi stefa ilman muuta.
Eturattaan mutterin koko on 32 mm, (noin).

[Smuige]

Eturattaan mutterin koko on 32 mm, (noin).

Eli 1-1/4"

[Kokkonen]

Kiitos Smuige. Tuosta innostuneena laitoin Työkaluosioon  http://finnbikers.fi/foorumi/index.php?topic=1311.0 muunnostaulukon.

[Kokkonen]

Vaihteisto lähtee irti kun neljä starpdoorin pulttia on avattu. Kumivasaralla varovasti pääakselin oikean puoleiseen päähän naputtelemalla ja toisella kädellä kytkinakselista vastaan ottaen. Jos sattuu olemaan talviaika ja käytössä viileä talli, kannattaa strapdoor lämmittää ainakin kädenlämpöiseksi, muuten ohjaustapit ahdistaa aika lailla. Koettu on.
Kun laatikko irtoaa, tulee vaihteensiirtäjä mukaan ja osa osista saattaa tippua vaihdelaatikkoon. Laakerirullat sinne ainakin varisevat. Kuva 1.
Vaihdelaatikko pöydällä, sivuakselin pudonnut 1. ratas paikallaan, kuva 2.
Tässäkohtaa on hyvä katsoa, että rattaat on ehjät ja mitä kaikkea sieltä laatikon pohjalta löytyykään...joitain metallinsiruja oli sinne nytkin ilmestynyt, kuva 3. Ei tietoa mistä, mutta epäilen, että edellisestä ensiöketjusta ovat peräisin, sillä siitä oli joitain rullia hajalla, ennen kuin ehti vaihtoon.
Ensimmäinen mittaus kohdistuu pääakselin oikeanpuoleiseen koottavaan laakeriin. Ensin mittasin pääakselin paksuuden (25,16 mm) sitten muutaman rullan (kaikki 3,955 mm) ja lopulta myös laakeriskoolin, jolle sain läpimittaa 33,13 mm sekä pysty että vaakasuorassa, joten reikä on edelleen pyöreä. Välyksen saa laskemalla = akselin paksuus  + 2 * rullanpaksuus â€" skoolin läpimitta. Tulos oli tälläkertaa 0,05 mm jolloin pääsi iso helpotuksen huokaus, koska toleranssi on min 0.001 â€" max 0.0034 tuumaa (0,025 â€" 0,086 mm). Eihän tuolla T-teleskooppi mittauksella, kuva 4, mittausten toistettavuus ole kovin hyvä ja mittaus vaatii hermoja ja aikaa, moneen kertaan on kuitenkin mitattava. Mikrometrillä sitten mitataan tuo teleskoopin pituus. Näin harrastajatasolla menettelee hyvinkin, eikä ole kallis investointi.
Rullia koottavassa laakerissa on 23 kappaletta.
Jos skooli ei ole pyöreä tai välys liian suuri, skooli on hoonattava ja ylikoko rullat asennettava. Jos skooli on sitten kokonaan loppu, niin niitäkin saa ylikokoja ja useita, aina +0.052 tuumaan asti. (-52 â€" 83 XL)
Rullan standardiläpimitta kataloogin mukaan  on 0.1562 tuumaa (3,96748 mm)
Ylikoot +0.0004 ja +0.0008 tuumaa.
Nyt kun ei tiedä onko tuo ero oman ja stanumitan välillä mittavirhettä vai todellisuutta, olis mielenkiintoista saada vaikka yks uusi ja verrata. Pitää vissiin tilata....

Olisi yksi mielenkiintoinen kysymys: Noita rullia tarjoaa mm JIMS jostain 52100 laakerimateriaalista, mitä se sitten onkaan? Mutta kannattaako laittaa mitään kovempaa, vaiko käy niin, että sitten kuluukin skooli..? Joka on huomattavasti vittumaisempi korjata, kuin mitä rullien vaihto on?

[Kokkonen]

Sitten jatkuu itse vaihteiston tutkiminen. Ensimmänen havainto oli kytkinakselin sisällä olevan neulalaakerin nahkea liike, se laakeri pitää vaihtaa. Sitten heti kysymys: millä tuo akselin päässä olevan prikan saa pois??? Kuva 1. Se lienee prässätty siihen. Lämpö eikä vasara saaneet sitä hievahtamaankaan.
Samalla mennee myös samassa tilassa oleva pusla vaihtoon.
Neulalaakerit lienevät herkkiä epäpuhtauksille, ja niitähän tässäkin laatikossa on riittänyt. Ei jää ainoaksi neulalaakeriksi joka pitää vaihtaa.
Toinen vamma löytyi pääakselin vaihteensiirtäjästä, kuva 2. Pahasti kulunut, nojannut vahvasti kakkosrattaan uraan. Ihmetyttää, sillä päittäisvälys oli ok???  Piti sitten mitata molempien akseleiden rattaiden välit, josko niistä löytyisi jotain hämärää, mutta ei; pääakselilla kakkos â€" nelos ja kakkos â€" kolmos väli oli molemmissa 0,7 mm, sivuakselilla kolmos-kakkos ja kolmos - nelos välit olivat 1,3 ja 1,1 mm. Toleranssit molemmissa tapauksissa on 0.028 â€" 0.058 tuumaa (0,71 â€" 1,5 mm) Kuvat 3 ja 4.
Joten siirtäjäkin on mielestäni oikean mittainen , nyt +0.02 tuumaa.
Liekö se takajarrun jumiutuminen ollut syynä tähänkin vaurioon...? Muuta en keksi. Jos jollain on ideoita, niin kannattaa julkaista.

[Kokkonen]

Lisää murhetta löytyy. Vaihteenvalitsimen pää  on sen näköinen, kuva 1, että pitänee vaihtaa sen pusla laatikon lohkosta.
Kuva 2, työkalukokoja, joilla lähtee vaihteensiirtäjämekanismi irti trap doorista.
Kuva 3. Nuo siirtäjähaarukoiden puslat menee joka kerta vaihtoon kun avaa laatikon.
Kuva 4. Trap doorin iso kytkinakselin laakeri lähti ihan käsivoimin pois, (?) tosin lämmitettyäni ensin tuon väliseinän (eli trap doorin). Laakeri on tyyppiä 6207 joka on ilmeisesti normaalisti yksirivinen kuulalaakeri? Mulla oli NDH 3209 joka saattaa olla kaksirivinen. Myös Storehousen katalookin numerolla 511415 ilmoittaa ko laakerin olevan kaksirivinen, jollainen mielestäni tässä paikassa olisi hyvä olla.
Joo, ja laakeri tuli kera muiden osien. Se on kuintenkin tavallinen 6207Z, vaikka pussin kyljessä lukee ”double row”. Mun mielestä se on tavallinen yksirivinen. Toiselta puolelta auki, ja kyllä ne kuulat samaa uraa kulkevat. Hintaa oli 15 Euroa, saattaa laakerikaupasta lähteä huokeammalla.  Laakerin mitat: reikä 35, ulkohalk 72 ja leveys 17 mm. Ei vanha laakeri ollut huono, mutta taidan vaihtaa kuitenkin. Pitää vielä verrata, onko tuo uusi edes vanhan veroinen. Ihan sivuhuomautuksena, AEG:n pesukoneeseen myydään laakerisarjaa jossa ovat 6207Z ja 6206Z, eli trap dooriin ja kytkimen kehään sopivat laakerit. Löyty googlettaessa.
Trap doorissa oleva sivuakselin neulalaakeri on Torrington B-1212. Sen saa ulos asiallisella ulosvetäjällä tai sitten kyläseppätyyliin 17 mm hylsyä hyväksi käyttäen, lämpöä unohtamatta. Tulppa pitää lyödä ulos ensin, sopiva putken pätkä meistinä, jotta tulpan sisällä oleva öljynokka ei vaurioudu.
Sama neulalaakeri on pääakselilla, kytkinakselin sisällä.

(Edit: termistöä korjattu)

[Kokkonen]

Sitten jatkuu itse vaihteiston tutkiminen. Ensimmänen havainto oli kytkinakselin sisällä olevan neulalaakerin nahkea liike, se laakeri pitää vaihtaa. Sitten heti kysymys: millä tuo akselin päässä olevan prikan saa pois??? Kuva 1. Se lienee prässätty siihen. Lämpö eikä vasara saaneet sitä hievahtamaankaan.
Samalla mennee myös samassa tilassa oleva pusla vaihtoon.

Tuo neulalaakerin vaihto olikin sitten ihan oikeasti vittumainen homma. Se prikka lähti pois väkivaltaa käyttäen > kun mikään muu ei enää auttanut, löin ruuvimeisselin terän prikan ja neulalaakerin väliin, niin johan tuli liikettä. Enempi tai vähempi väkivaltaa, ruuvimeisseliä ja  vasaraa käyttäen, prikka nousi kymppi kerrallaan ylös. Lämpöä unohtamatta. En saanut kuitenkaan korvaamattomia vaurioita aikaiseksi, prikkakin on edelleen käyttökelpoinen. Koitin muuten tilata sellaisen, ajatuksena, että katkasen tuon vanhan dremelillä. Storehouselta sitä ei löytynyt, vaikka luettelossa on. Hintaakin tuolla olemattomalla sormuksella olisi ollut reilusti yli 20 Euroa...taas säästettiin.

No, homma jatkui. Piti ottaa neulalaakeri ulos. Ei onnistu ulosvetäjällä, koska laakerin takana ei ole ulosvetokynnelle tilaa. Mutta kokeilin kuitenkin. Ulosvetäjä liukulekaan kiinni ja kynnet piukalle laakeria vasten. Laakeri hajosi...perkele, sitten sen loppukuoret piti ottaa palasina pois, dremeliä ja terävää talttaa apuna käyttäen. Oli kehno tiukassa.

Pusla lähtee kytkinakselin toisesta päästä ulos, mutta ei ehjänä. Suosittelen suosiolla sen halkaisua esim. puukolla tai jollain meisselillä. Pusla on ohutta messinkiseosta. Sen ulosvetäminen kokonaisena on ongelmallista, koska ei senkään takana ole tilaa, mistä saisi otetta. Uusi pusla oli vapaassa tilassa ihan oikean väljyinen pääakseliin, joten brotsia ei tarvittu. Paikalleen asennettuna se oli kuitenkin liian tiukka, joten hoonaamaan sen joutuu. Alkuperäisessä puslassa oli laakeripinnassa öljyurat, jonka tapaiset ajoin myös uuteen tarvikepuslaan dremelillä ennen asennusta. Asennuksessa Harrikan männäntappi on oikean kokoinen, sillä puslan sai painettua paikalleen kytkinakselin sisään. Ehkä tuo ”painaminen” ei oikein kuvaa tuota omaa asennustapaa......prässi olis ollu poikaa....

[Kokkonen]

Kytkinakselin sisäpuslan sain sitten hoonattua, ei ihan ammattimaisesti mutta kuitenkin. Tein sen kaksikivisellä jarrusylinterihoonilla, mutta kuten tuolla työkaluosastolla Hessu jo totesi, ei näillä harrastevehkeillä mitään kunnon jälkeä saa aikaiseksi. Näin kyläseppäkäytössä saavat välttää. Se pusla olis helpompi hoonata jo ennen asennusta, mutta ongelma on, kuinka paljon se krymppääntyy paikalleen asennettaessa? Kympin vai joitain satkua? Neulalaakeri ja sen jälkeinen prikka olivat huomattavasti helpommat asentaa kuin ottaa pois.
Uudet laakeri on sitten syytä puhdistaa huolella ennen asennusta. Timkeneistä tuli uskomattoman paljon paskaa pesussa. Hemuli näytti mulle tammikuussa miten likaisia uudet männänrenkaat ovat....ei suinkaan ”heitä heti paikalle” kunnossa.
Kuva 1. Vaihteenvalitsimen akselin pusla pois lohkosta. Onnistuu 12 â€" 16 mm laakeriulosvetäjällä ja liukulekalla. (Puslan reikä 13,7 mm). Vapaassa tilassa uusi pusla menee hienosti akselin päälle mutta paikalleen asennettaessa krymppääntyy ja tuon puslan brotsaus/hoonaus onkin aika hankalaa kun kone on kasassa. Ennen asennusta olis helpompi, mutta kuinka paljon? Itse sain sen jotenkin ”hoonattua” kokoonsa paikalleen asennettuna...oli siinä vähän dremeli apuna.
Kuva 2. Sivuakselin neulalaakerin poisto. 14 mm hylsy oli sopiva apu. Uusi laakeri pestynä paikalleen lohkon sisäpuolelta. Käytin sivuakselia asennuksessa, mutta vois siihen jonkun paremmankin asennustyökalun löytää. (Laakeri Torrigton M-11121)

[Kokkonen]

Vaihteensiirtäjämekanismin tarkistus on myöskin hyvä tehdä, kun paikat on kerran auki.
Kuva 1. Nuo siirtäjien kynsien kärjet on hyvä tarkistaa ja teroittaa jos pyöristyneet. Olen itse sen tehnyt kahteenkin Sporttiin, -88 Evoon ja tähän. Molemmissa vaihteet eivät aina menneet päälle. Terotuksen jälkeen taas pelitti. Ei noita kannata ihan heti uusia mennä ostamaan.
Kuva 2. Nuo jouset on hyvä tsekata, etteivät ole poikki tai menettäneet joustoaan. Uuden jousen mitta on 2-21/32 tuumaa (n. 67,5 mm). Manuaali varoittaa käyttämästä kadmium päällysteisiä 14-kierteisiä jousia. Pitää käyttää kadmium päällysteisiä 16-kierteisiä tai mustia 16- taikka 14-kierteisiä. Miksi, sitä ei selitetty.
Kuva 3. Vaihtajakiekko, piparkakuksikin kutsuttu, sen urien tarkistus. Vaihteensiirtäjät kulkevat noita pitkin, joten epatasaisuudet eivät ole eduksi. Löysin pari iskemää, poistin ne varovasti dremelillä. Tarkasta myös ulkopinta, jota pitkin vaihtajan lukitustappi kulkee. Lukitustapin jousen pituus on noin 1-19/32 tuumaa (34,2 mm)
Kuva 4. Lopuksi kiekon urien kiilloitus. Tein sen dremelin pienellä huopalaikalla ja hienolla venttiilinhiontatahnalla.

[Kokkonen]

Vaihteiston kokoamista. Tilasin Storehouselta yhden uuden vaihteensiirtäjän kulahtaneen  originaalin tilalle. Mutta sieltä tulikin teräksinen eikä tollanen messinkinen (Kuva 1). Paskat. Tuollaista en sinne laittaut vaan hion vanhan ja asensin sen takaisin. Toinen vastaava oli trapdoorin laakeri. Kuten mainitsin, varaosana tuli tavallinen 6207Z C3 ja siinä oli huomattavasti enemmän klappia kuin vanhassa. Uuden ulkokehä liikkui sivusuunnassa 0,25 mm kun vanha vain 0,04 mm. Kävin laakeriliikkeessäkin vanhan kera, mutta sellaista ei enää löytynyt...harmi. 6207 C2 olisi tiukemmalla toleranssilla, mutta senkin olisi saanut vain tilaamalla. Laitoin vanhan takaisin. Saatavana oleva double row laakeri oli liian leveä, 23 mm.
Hieman herää kysymystä, saavuttaako tuossa kohtaa pienemmällä toleranssilla paljoa. Akselin sisäpuslaa se saattaa säästää ja hieman kytkimen kehän sivuttaisliikettä pienentää, mutta ei paljoa, koska kehä on yhtä solkolla 6206 ZZ C3 laakerilla akselillaan ja se sallii kehän kääntyä +-0,5 mm (kytkinkehän ulkokehältä mitattu). Jos tuo 6206ZZ olis C2 niin sitten...harmi, jää kyllä nyt kokeilematta kun tuo C3 tuli tarvikkeena ja jo paikallaan. C2 ei paljon enempää maksais, SKF näytti olleen netissä alle 15 egee. Mut ei aina hyllytyvaraa. Tuossa on kuitenkin saattaisin olla yksi vaihtehto Tamerille kokeilla 6206 ZZ C2 laakeria kytkimen kehässä. On ainakin Tameria edukkaampi.
Mutta eihän se yksin paljoa auta jos kytkinakselin sisäpusla ja sitämyöten trapdoorin laakeri sallii vastaavan liikkeen.

[Lyytinen]

Tässä on niin paljon asiaa yhtä soittoa, että heikomman päätä alkaa kivistää. Sen vuoksi välikevennys lienee paikallaan. Elikkä tämä termi trapdoor on vilahdellut tuossa Kokkosen selonteossa varsin tiheään niin se ei välttämättä kaikille aukene. Youtubesta voi moiseen tutustua: Trapdoor Minisode 01

[xlh82]

En ole ko. firmaa mainostamassa mutta näin tarpeelliseksi heittää linkin jossa hyvät räjäytyskuvat joissa myös osien nimet ja osanumerot Sportsterien laatikoista.
http://www.legendmcs.com/mid-usa-harley-parts-transmissions/transmissions-parts-sportsters.html

[Kokkonen]

Lyytisen trapdoor tiestysti selvensi paljonkin tekstiäni  joskin olen varma että päänsärky ei tästsä sujuvasta ja selvästä tekstitä johdu, vaan jostain kaktusperäisestä juomasta 

Tuo kuvat ovat hyvät. Kannattanee kopsata kotikoneelle, kun noista linkeistä ei aina tiedä miten pitkään elävät.

Osien nimein suomentamisessa on ongelmaa, ainaskin minulla. Suorat käännökset eivät istu väliin millään eikä (enää) aina tiedä millä nimellä mitäkin pitäisi kutsua. Toisaalta kokonaan englanninkielisen käyttö tuntuu vieraalta. Molempi tietty parempi. Useat englanninkieliset sanat ovat kuitenkin vakiintuneet moneen paikkaan, trapdoor, stroker, bigbore, rocker, swingi, springer,....jne, joista eräiden käännökset näyttäisivät huvittavilta tai ainakin epäkäytännöllisiltä, kuten yleensäkin väkisin suomennetut (tai saksannetut) sanat.

[Kokkonen]

Vaihteisto kokoon, rattaiden välysten mittaukset kuten alussa on kerrottu. Itse vaihteiston akseleiden, rattaiden ja siirtäjämekanismin asentaminen trapdooriin ei käy yksitellen vaan kaikki täytyy saada paikalleen yhtä aikaa. Vaatii joskus jumppaa.

Hommasin uudet rullat pääakselin koottavaan laakeriin, ei ollut mitään eroa vanhoihin, mutta vaihdoin kuitenkin. Rullat tulivat 100 kpl pussissa, joten olis 77 ylimääräistä...
Laakeri kannattaa koota paikalleen vaseliinia liimana käyttäen, kuva 1.
Laatikko varovasti paikalleen, ristiin kiristäen ja kokeillen että pyörii. Oikean alareunan ohjaintappi saattaa kanittaa niin, että sitä joutuu hieman naputtamaan. Huomaa, kun vaihteisto jämähtää.
Vaihteiston joutuu ottamaan ainakin kerran vielä ulos, kun päittäisvälykset on mitattu, ellei sitten tuurilla ole mennyt kohdalleen. Tehtaan ohjeen mukaan pitäisi laittaa ohuimmat shimmit pää- ja sivuakseliin, mitata välykset ja laskea minkä kokoisiin ne tulee vaihtaa. Minä asensin ilman mitään shimmejä, mutta sivuakseli ei anna ihan oikeaa tulosta, joten tehtaan suositus lienee perusteltu. Pääakselin päittäisvälyksen mittaus on näytetty aiemmin. Kuva 2 sivuakselin mittaus. Elikkä se akselin voitelukansi (tulppa) pitää olla pois. Sivuakselia ei pääse vetelemään edestakaisin kuten pääakselia, minä käytin Evosportin hajonnutta laturin magneettia vetääkseni akselin takaisin ääriasentoon. Tulee kyllä kun pyörittää vaihteistoa samalla.
Pääakselin päittäisvälys min 0.003 tuumaa (0,08 mm) (max 0.02 tuumaa (0,5 mm))
Sivuakseli min 0.004 tuumaa (0,1 mm), max 0,015 tuumaa (0,38 mm)
Noista löytyy kyllä muitakin arvoja, jopa tehtaan manuaali kertoo sivuakselille toisaalla max 0.009 tuumaa. (1984 â€" 85 Rautiksille pääakseli 0.009 â€" 0.015 tuumaa, sivuaks. 0.004 â€" 0.015 tuumaa). Pääasia, etteivät jää liian tiukalle.
Kuva 3, kun vaihteiston shimmaus on onnistuneesti suoritettu, eturattaan taakse, pääakselille tuleva, usein ongelmallinen stefa ja peltilätyskä tiivisteineen kannattaa asentaa huolella. Suorista pelti ennen asennusta. Peltilätkää ei sitten liian tiukalle, hajottaa muuten tiivisteen. Käytin Hylomaria tiivisteiden tukena, eturattaan rihloihin laitoin varovasti mustaa silikonia, jotta ei öljyt pääse sitäkään kautta paikkoja merkkaamaan.
Muutama kiristystiukkuus:
Siirtäjämekanismin kiinnitysruuvi 20 â€" 30 ft-lbs
Valitsinkiekon lukitustapin ruuvi 17 â€" 25 ft-lbs
Trapdoorin kiinnitysruuvit 13 â€" 15 ft-lbs
Toisiovedon eturatas 35 â€" 65 ft-lbs
Öljynvaihtoroppu 14 -21 ft-lbs

Kaikki oli koottu...mutta koska virheistä oppii, niin kuvassa näkyy yksi paha moka, jonka itse huomasin vasta kun yritin asentaa ensiökoppaa paikalleen, ei mennyt. Kuva 4. Jos tuo prikan nokka on tuolla, vaihdevipu ei enää osu ensiön kopan reikäänsä....edes väkisin. Ensiö piti purkaa uudestaan, eihän se mikään paha homma ollut, mut vitutti kuitenkin.

[mielikuva]

Nyt olisi tuo laatikko tuossa pöydällä seljällään. Tarkoitus oli tehdä samantyylinen tarkistus mitä Kokkonen teki... Mutta, rattaat on aika kehnossa kunnossa: kynnet pyöristyneet ja vastaavat kolot vastaavissa hammaspyörissä pyöristyneet. Noitten kun mun nähdäkseni pitäisi "imaista" vaihteet päälle eikä potkaista takaisin... Hammaspyörät on muutenkin sökönä; 1, 2 ja 3 rattaiden hampaat on syöpyneet, eli pinta on rikki. Aika ja kilsat ovat tehneet tehtävänsä...

Pääakseli ja apuakseli ovat ok ja kytkinakselin voisi ehkä käyttää,  samaten apuakselilla rattaan joka on kytkinakselin ratasta vastapäätä.
Lohko oli ihan ehjä ja hitsaamaton. Apuakseli ja pääakseli on molemmat joskus kasattu turhan tiukalle. Sellaista jälkeä on mutta eipä taida tuo haitata.

Mistäs olette tilailleet rattaita? Noi maksaa aika paljon mutta ei oikein vaihtoehtoja taida olla. Hyviä käytettyjäkin saa tarjota. Jos omat on kestänyt yli 30 vuotta niin onko perustelua vakiokoneeseen Andrewssin rattaille?