Tekniikka / Moottori > Evo Sportster & Buell

Sportsterin nokka-akseleiden asennuksesta

(1/5) > >>

Hemuli:
Tuolla toisessa osiossa käydään keskustelua nokka-akseleiden ajoituksesta: http://finnbikers.fi/foorumi/index.php?topic=153.0

Samaan aiheeseen liittyen tuli ilmi aika rankka erehtymisen mahdollisuus Sportsterin nokkien asennuksessa joten oma keskustelunsa tälle puolelle lienee myös paikallaan.

Äkkiseltään voisi kuvitella että kun nokkien ja pinjonirattaan merkit on kohdallaan, kaikki on hyvin ja nokat oikein ajoitettu. Eli näin.



Vaan hommapa ei olekaan ihan näin yksinkertainen. Takapytyn pakonokan merkki on sen verran epämääräinen että nokka voidaan käytännössä asentaa kahteen asentoon niin että merkit näyttävät olevan kohdakkain. Seuraavassa kuvassa nokat ovat oikein, merkit näyttävät olevan hiukan pielessä mutta vähän kun mottia kääntäisi sopivaan suuntaan niin näyttäisi vielä paremmalta.



Virhe tuli ilmi bigborekonetta rakennettaessa jossa on aika ärjyt nokat ja isommat venttiilit - venttiililautaset nappasivat toisiinsa kiinni takapytyssä enemmän kuin etummaisessa. Tulee vaan mieleen että voiko miedommilla nokilla ja pienemmillä venttiileillä varustetussa koneessa käydä niin että moottori mahtuu pyörimään vaikka takapakonokka on hampaan verran pielessä? Tuostahan seuraa että pakonokka aukeaa kampuralta mitattuna 25,6 astetta myöhässä aiheuttaen ahdistusta pakotahdin alkuun ja osan imupuolelta tulevan seoksen ajautumisesta pakokaasujen mukana pakokanavaan kun venttiili on aivan liian pitkään auki. Täytyy tarkistaa perheen muut moottorit seuraavaksi astelevyn kanssa.

Hemuli:
Jos käytössä ei ole astelevyä voidaan tehdä karkea mittaus helposti - sillä nähdään ainakin että nokat on hampaan tarkkuudella oikein. Tönärit pois ja pyöritetään konetta kunnes imunostaja painuu alas, tästä jatketaan pyörittämistä kunnes pakonostaja lähtee nousemaan. Sitten pakitetaan näiden pisteiden puoliväliin. Nyt ollaan tilanteessa jossa molemmat nostajat ovat pohjassa eli nokkien "base circlellä". Sitten mitataan työntömitalla etäisyys nostajapesän yläreunasta nostajan yläreunaan ja kirjataan tulokset ylös.

Tämän jälkeen haetaan pakotahdin yläkuolokohta, tällöin molemmat venttiilit ovat hiukan auki eli kyseessä on "overlap". Puristustahdin yläkuolokohdassahan molemmat ovat luonnollisesti kiinni. Toista edellä kuvattu nostajien korkeuden mittaus, vähennä saatu tulos edellä mitatusta ko. nokan base circle mitasta ja kerro keinuvipujen vippasuhteella 1.625 - olet nyt mitannut nokan TDC-noston.

Kaiva nokka-akselipaketin mukana tullut nokkakortti esiin ja vertaa tulosta siinä olevaan "TDC-lift" arvoon. Ne eivät yleensä ole pilkulleen samat mutta hyvin liki. Jos jonkun nokan mitta heittää paljon ilmoitetusta niin jakopää auki ja tarkistamaan voisiko nokka olla hampaan verran pielessä.

Toista mittaus toiselle sylinterille.

Hemuli:
Näyttää siltä että toi ykkösnokan merkki on vähän "sinne päin", tässä kuva vierekkäisistä nokista:



Tuosta näkee selvästi kuinka molempien nokkien ajoitusmerkki osoittaa ratasuran pohjalle. Olen tässä pähkinyt tätä koko illan enkä meinaa keksiä miksi asia on näin. Kuitenkin sama ihmeellisyys on nyt tähän mennessä löytynyt kolmesta eri Andrewsin nokkasatsista - N9, N8 ja V9.

Ainoa selitys minkä keksin on että nokkien korkeusaseman poikkeamasta johtuen ei rattaiden hammasjako osu kohdalleen niin että ykkös- ja kakkosnokan akselien keskipisteiden läpi kulkeva linja leikkaisi suoraan hampaan läpi. Sama ongelmahan on periaatteessa kolmos- ja nelosnokkien kanssa mutta siellä kohdistusta helpottaa se, että rattaat ovat näkyvissä - toisella puolella pinjoniratas peittää näkyvyyden.

Eli tarkkuutta vaan asennuksissa, ei kai tässä muu auta.

Hemuli:
Sen verran tästä tapauksesta tuli oppirahoja maksettavaksi että kun venttiileitä upotettiin turhaan liian syvälle piti palotila kairata isommaksi. Nyt on kannet plaanattavana että saadaan puristuksen takaisin kohdalleen. Toinen vaihtoehto olisi ollut aloittaa alusta uusilla kansilla. Yritetään nyt vielä >:(...

Taavi:
Juuri noiden edellä olevien syiden takia olisi erittäin hyvä jos nuokin nokat olisivat mahdolliset varustaa oikeilla säädettävillä nokkapyörillä. Pitää vielä tutkia sitäkin asiaa erään moottorisepän kanssa.
Onko squish band alue vielä kunnossa tuon plaanauksen jälkeen. Itse ajattelin tarkistaa tuon kun mottia kasailen. Vielä pitää tutkia mikä aiheuttaa nakutus herkyyttä kovilla rutuilla, koska japsi koneissa voidaan käyttää helposti yli 13 ruttuja... samoin esim Ducatin koneiss ei ole tavatonta reilut 12 rutut.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

Siirry pois tekstitilasta