Lasku- ja muuntokaavoja

[Tuomo]

Niinkuin yllä kerrotiin niin paine ei varsinaisesti vaikuta virtausmäärään. Putkesta menee kaikki läpi mitä pumppu sinne työntää. Painetta syntyy, kun virtausta vastustetaan (esim. putken päässä oleva toimilaite). Pumpulle näkyvä paine on hieman suurempi, johtuen juurikin putkissa tapahtuvista painehäviöistä, jotka ovat verrannollisia virtausnopeuteen. Toki jos paine kasvaa ja kasvaa, niin jossain vaiheessa pumppu (tai sitä pyörittävä moottori) antautuu. Mutta se ei ole putkiston vika. Eli ensin on virtausta ja sitten painetta eikä päinvastoin.

Toki sille on rajansa kuinka paljon virtausta kandee minkäkin kokoiseen putkeen tunkea. Jos virtausnopeus on riittävän alhainen, niin virtaus on laminaarista. Kansankielellä jouhevaa. Pieni painehäviö. Vertaa hiljaa lipuva joki kesällä kun vettä vähän. Kun virtausnoputta kasvatetaan niin virtaus ei enää pysy nättinä vaan muuttuu sekalaiseksi, myrskyäväksi eli hienosti sanottuna turbulenttiseksi. Vertaa sama joki kevällä kun paljon vettä lumen sulamisesta. Iso painehäviö.

Muutos laminarisesta turbulenttiseksi ei ole yht' äkkinen, ainakaan putkessa.
Millä virtausnopudella tuo ryhtyy taphtumaan riippuu kuljetettavasta aineesta (viskositeetistä) ja putken ominaisuuksista. Toki yleisimmin näitä ei välttämättä laskeskella, vaan kun tiedetään paljonko ainetta pitäisi siirtää, niin katotaan taulukosta mikä putkikoko tarvitaan (jotta virtaus pysyisi varmasti laminaarisena). Ja näitä taulikoita on varmaan joka alalla (vesi, paska, öljy yms.) omansa

öljyhydrauliikalle KVG löysi sekunnissa laskurin http://www.hydrauliikka.eu/index.php?sivu=laskurit&alasivu=putket_ja_letkut

mutta vedelle tuntu tosiaan olevan vaikeempaa

[johannes]

Hyvä linkki mutta tossakin tarvis taas se tilavuusvirta/virtausnopeus tietää. Ja jos jommankumman tietäisi tässä tapauksessa olisi se helppo laskeakkin.

Tämä on siis ihan mutua mutta voisi kuvitella virtauksen olevan hyvä vedellä koko ajan johtuen sen viskositeetista. Eli tehohäviö olisi aika pieni.
kyllähän vettäkin hydrauliikassa käytetään esim.elintarviketeollisuudessa.

Edit. Satutko, Tuomo, olemaan jollain toisellakkin foorumilla lähes samalla nimellä? Tuli vaan mieleen kun nimi ja kone- ja tuotantotekniikan tietämys täsmää

Edit2. Siis jollain soittimenomistamiseen liittyvällä.

[SOHVELI-76]

 Keulaöljyjen viskositeetti taulukko https://transmoto.com.au/comparative-oil-weights-table/