Keskitappi

[Hessu]

Tein vähän empiiristätutkimusta keskitapeista ja epäilyttävän halvoista Made in Japan heavyduty kiertokangista. Kun alko vähän epäilyttää että tekeekö niillä mitään. Ja kun sellaiset olin väärässä paikassa säästämisinnossa ostanut.

Kovuusmittaus on hyvä tapa selvittää kovuuden lisäksi kappaleen lujuus sekä materiaalin laatu.
Koska vastoin yleistä luuloa mikä tahansa teräs ei kovene vaikka tekis mitä. Niinkuin oon moneen kertaa sanonut.

Yleisten koneenrakennus oppien mukaan kun kpl:n pinta 58- 62 HRC, se on riittävän ja sopivan kovaa toimiakseen rullalaakerin skoolina.

Keskitapilta mun nähdäkseni vaaditaan muutamaa tärkeää ominaisuutta.
Laakeripinnalta kovuutta. Tapin sisältä sitkeyttä ja lujuutta, että ei katkea. Ja ei näköjään vähäisimpänä kierteiltä myös lujuutta, koska liian kovat ja lyhyet kierteet murtuvat, niin rajuissa momentissa, mihin ne kiskotaan.

Eli jos tappi on kauttaaltaan niin kova kuin laakeripinnalta, jengat ei kestä. Tai jos jengat on liian pehmeät, ne taipuu, eikä momenttia muodostu.

-Japanilainen veivipaketin mukana tullut tappi oli selkeästi paska. Laakeripinnan kovuus oli vaan noin 50 HCR ja tapin päästä missä kierteet on, noin 40. Noi kierteet olis varmaan kestänykin, mutta laakeripinta ei.
-Ilmeisesti HD:n tehtaan alkuperäinen oli laakeripinnalta todella hyvä. Kovuus 63 HCR. Mutta myös tapin päästä! Ja kierteet olikin osittain autautuneet. Mutteri irtosi helposti
-Samoin joku tuntematon tarviketappi oli 60 kova kauttaaltaan. Kierteet oli kyllä ehjät, mutta kun ei tiedä millä momenteilla näitä oli kiristetty.
-Jimin stanutappia ei nyt ollu saatavilla, mutta kerran aikaisemmin testattiin tuhoutunut Jimin "good above" tappi. Se oli laakeripinnalta 62 HRC ja päistä noin 50.
- Viimeisenä mun suosikki S&S. Laakeripinnan kovuus 61 HRC. Päästä 52. Eli sillä mennään.

Sit kokeiltiin myös ulkoskoolien kovuus. Nurkista löyty S&S:n. Sen kovuus oli 60.
Samoin japanilaisissa veiveissä kiinni olevat oli 60 kovat.

Kun toi japsi tappi oli paska, alko epäilyttää ite veivit. Mutta! Niiden kovuus oli samaa luokkaa kuin nuorrutetussa tilassa olevan nuorrutusteräksen( eli cromimolyn). Ja siitä voi olettaa niiden olevan sitä. Hyvät veivithän on yleensä nuorrutusterästaoksia. Ulkonäöltään näyttävät suoralta kopiolta S&S:n heavy dutyistä.

Niin ja siis se sitkeys sinne tapin sisään tulee oikeastaan automaattisesti, kun karkenemiseen vaikuttaa jäähtymisnopeus. Ja noin paksu teräs ei ehdi jäähtyä sisältä niin nopeasti. Joten se jää automattisesti pehmeämmäksi, sitkeämmäksi ja lujemmaksi. Mutta riittävän lujaksi, kun materiaali on oikeaa.

Se miten tollanen tappi on saatu karkaistua niin, että kierteet on pehmeämpiä kuin laakeripinta, onkin sitten kokonaan eri stoori, mutta laadukkaat on, eikä siitä sen enempää.

Ja lopuks vielä. Tässä "sovitetussa" veivipaketissa laakerivälys oli 0,035mm. Kun yleinen tapa ja ohje on sovittaa välys 0,01-0,015mm.  Eli veivit on jees, mutta ei juuri muut. Ja hinta nousi S&S:n tapin ja ylikoko rullasatsin verran.

[Hemuli]

...Ja hinta nousi S&S:n tapin ja ylikoko rullasatsin verran.

Eli tässähän toteutui täydellisesti "hyvä ja halpa" ...

Mielenkiintoinen tutkimus, meilläkin olis duunissa takuuosastolla jonkinlainen Rockwell-mittari - täytyypä joskus tutustua siihen tarkemmin.

[Kokkonen]

Hmmm...mielenkiintoista. Onko kyseessä tämä tavallinen edullinen kankipaketti, jossa kaikki mukana, myös laakerit.
Mulla meni sellainen paikalleen tohon 1340 Shoveliin viime talvena. Sille ei nyt enää ole mitään muuta tehtävissä kuin kovaa ajoa. Mutta toinen vastaava satsi odottaa hyllyssä asennusta tuohon 1200 Sohviin, sitä pitänee tutkia, joskaan mitään kovuuksia en osaa enkä pääse  edes mittauttamaan.

Ja lopuks vielä. Tässä "sovitetussa" veivipaketissa laakerivälys oli 0,035mm. Kun yleinen tapa ja ohje on sovittaa välys 0,01-0,015mm.  Eli veivit on jees, mutta ei juuri muut. Ja hinta nousi S&S:n tapin ja ylikoko rullasatsin verran.

Mites tuo väljyys, oliko tappi liian ohut vai reiät suuria?

Mulla on yksi käytetty kankipari hyllyssä, mutta paikallinen hemmo ei niitä suostu koneistamaan ylikokoon, sanoo ettei pääse vaadittavaan tarkkuuteen /suoruuteen ja toinen syy oli valmiin kankisatsin hinta. Suomesta löytynee paikka joka oikoo varret ja koneistaa laakeripinnat?

[Juhana H]

Jotain lohdullistakin:)
Sama valmistaja?(veiveissä lukenee RPLS,tai jotain sinnepäin)
tekee veivejä myös isoihin lättiin.Ja tuon tiedon nojalta uskaltanee ostaa moiset.

Muita vaihtoehtoja kun ei oikein olekaan.Ainoat Carillot,joihinka ylettyy myydään Alkossa.

Kiinnostaisi tietää kovuus speksejä myös edullisista H-beam veiveistä,joita esim Mad dog racing myy?Lienee saman/samojen valmistajien kuin ko.firman auton veivit...

[Raimo-Raato]

Jahas, sitä pitäis varmaan ottaa Jimsin tms. keskitapin osto harkintaan omaan viriviri-projektiin. Edellisen veivien alapään leipomisen jälkeen hankin bikelineltä juurikin tuollaisen valmiin halpis veivisatsin (RPLS) keskitappeineen ja nyt kun tarkoitus päästä yli sadan hepan niin huusin ebaysta S&S käytetyt veivit. Yllätyin jokseenkin kun noi RPLS:n veivit ovat silmämääräisesti yhtä jytkyt kuin S&S:n. Vaakaa en oo saanut vielä hankittua niin en oo päässyt painoja vertaamaan mutta kertooko se edes kestävyydestä loppupeleissä mitään?

Kuvissa alimpana joku rautiksen vanha veivi. Liekkö ihan alkuperäinen. Keskellä RPLS ja ylinnä S&S.

[Natking]

Tossa linkki noihin Maddogin veiveisiin.  http://www.hdmaddog.com/Harley-Davidson/Connecting-Rods/Connecting-rods-brand-p3676419.html

Siella on hieman muutakin HD osaa. Oon joskus sielta ostanut jostain osia, koneen(auto)korjaus setteja ja yhden big twinin venttiili setin. Iloisena yllatyksena oli etta venat oli Ferrean tekeleita.
En tieda mika nykyaan on noilla meininki, pari vuotta sitten firma loytyi osotteesta fastengineparts.com ja sijaitsi Daviessa, Floridassa. Samalla alueella kuin European pro, eli suomeen/ruotsiin/norjaa tavaraa toimittava firma(siksi varmaa tuollakin lukee etta heilla on noissa maissa edustaja???). Se mika tossa nyt pisti silmaan etta ei mitaan mainintaa loysy osotteesta, yleen ainakin on senverran mainintaa etta saman osavaltion tilaajat joutuvat maksamaan sales taxin.

Niijuu, takas aiheeseen.
Mulla on Jimssin ontto keskitappi jossain arkistoissa, jostain sen aikoinaan hommasin kun noita osia alko keraantyyn ja toi 4.25X4.25 hirev. turbo moottori tuli paivauniin.
Onko tommosesta mitaan hajua kellaan? Kevythan se on mutta kestavyys? Pelkastaan kisakayttoon?

[Hessu]

Mites tuo väljyys, oliko tappi liian ohut vai reiät suuria?

Mulla on yksi käytetty kankipari hyllyssä, mutta paikallinen hemmo ei niitä suostu koneistamaan ylikokoon, sanoo ettei pääse vaadittavaan tarkkuuteen /suoruuteen ja toinen syy oli valmiin kankisatsin hinta. Suomesta löytynee paikka joka oikoo varret ja koneistaa laakeripinnat?

Aina kun tollasia tappeja tai ulkoskooliholkkeja koneistetaan, hommassa on joku toleranssia alue.
Hionta hommissa se on kyllä millin tuhannesosia. Tappi oli stanumitassa. Ulkoskooli "liian" iso.
Mutta siksi ne pitääkin aina sovittaa. Laakerirullia myydään sellaisin välein, että tapin+ kahden rullan halkaisija kasvaa millin sadasosan.

Kyllä toi ulkoskoolin reiän koneistaminen ns. tappihoonilla on ihan peruskauraa. Sellainen laite löytyy suomessa joka moottorikorjaamolta. Jos ei löydy, ei oo moottorikorjaamo. Ja varsinkin HD:n motti on rakennettu niin että niitä tehdessä se on ihan välttämätön useampaan kohteeseen. Eikä se hommana oikealla laitteella oo paha. Ja pitäis ainakin tulla halvemmaksi kuin uus kankisatsi. HD:n kangen laakerointi on suuniteltukin niin että sen pystyy korjaamaan lukemattomia kertoja. Saahan tappejakin ylikokoja.

[Juhana H]

Joo,Sunnenillahan ne veivien skoolit hiotaan.

Vanhoihin veiveihin skoolien vaihdon mielekkyydestä taasen en tiedä.
Voipi tulla teetettynä sangen kalliiksi vs.uudet veivit?
Tietenkin eri juttu jos omat kyvyt ja konekanta piisaa.

[Hessu]

Nyt en ymmärrä? Eihän siinä tarvii muuta kun prässin ja muutaman sopivan kokoisen holkin.
Ja tietysti lopuksi taas sen hoonin. ??

[Juhana H]

Teetin UL:n ko.jobin joitakin vuosia sitten maksoi aivan v.tusti.
Silloin uusioveivejä ei ollut vielä saatavilla:(
Hintahan muodostuu osista ja käytetystä ajasta...

[Hemuli]

Kai siinä vittumaisin homma on takaveivin skoolien poisto/asennus. Tai ei kai sekään vittumaista ole kun sorvaa napakan holkin siihen haarukan väliin josta skooli mahtuu läpi.

[Hessu]

Ei siihen sellasta tarvii. Pannaan veivi kyljelleen ja painetaan "alimmainen" veks kahden akselin pätkän avulla.
Toinen mahtuu haarukan väliin ja on halkaisijaltaan sen kokoinen, että painaa skoolia. Toinen on sen kokoinen, että menee "päällimmäisen" reiän läpi. Alla tietysti holkki, minkä reikä on vähän isompi, kuin skoolin ulkohalk. Uudet samallalailla. Eli skooli haarukan väliin ja toisen reiän läpi sopivalla natsalla. Vaikea selittää kirjottamalla.

[Lyytinen]

Heitän lonkalta, että olisiko tuossa ison lätän tapauksessa sisältynyt särötarkastus.

[Hemuli]

No niinpä tietysti, tulee taas ajateltua asioita hankalimman kautta. Tuohon painamiseenhan olisi hyvä tehdä olakkeellinen työkalu joka uppoaa skoolin sisään keskittäen sen. Umpikamasta kun tekee niin voi painaa prässin männällä suoraan siitä.

[Juhana H]

Ei,ei sisältynyt.
Siksi tilaankin hyllyyn uudet RPLS-veivit.
Tuolloin ei ollut tarjolla muita kuin Carilloja.

Ja kun motti on 70-vuotias ja veivit originaalit,
niin oishan ne vähintään syytä särötarkastaa.
Ja sen jälkeen tod.näk.vaihtaa