Runkomuutosten tulevaisuudesta

[Kokkonen]

Ja kyllähän nuo Saksassa fighteri-puolella tekevät rankkojakin muutoksia, swingejä jne. Mutta rahako sitten puhuu vai mikä, sitä en kyllä saksankielentaidottomana osaa sanoa.

Kyllähän TÃœV itsekin mainostaa että "mikään ei ole mahdotonta". Ja teoriatasolla on todellakin mahdollista Saksassakin muuttaa runkoa, taikka vaikka rakentaa sellainen kokonaan itse. Mutta sen infon perusteella mitä olen saanut, niin pitää olla aikaa, rahaa ja hyvät hermot. Projektin aikana pitää olla jatkuvasti yhteydessä konttoriin ja ilmeisesti konttorit oikein "rakastavat" näitä projekteja, elikkä ovat kaikkea muuta kuin yhteistyöhaluisia. Poikkeuksiakin toivottavasti löytyy.
Moni lienee huomannut, että rakennetut pyörät ovat Saksassa huomattavan kalliita originaalikuosisiin verrattuna. Tämä rakennus/muutos prosessin vaikeus ja hintavuus on yksi merkittävä taustatekijä.

Edit: Katsastusoriganisaatioita on kolme, TÃœV, Dekra ja GTÃœ. TÃœV:stä on itsellä huonot kokemukset, töykeä, epäystävällinen, arogantti, ei vastaa ikinä kyselyihin, eli perseestä. Se onkin kirosana harrastajien keskuudessa. Dekrasta saa vastauksen, ei valittamista, mutta itse käytän GTÃœ:ta aina kun mahdollista.

[maick]

Hienoa selvitystyötä. Raportti on varsin laadukas. Uskaltanen kuitenkin pohtia ääneen muutamia juttuja, koska on noita kaavoja ja FE-mallinnusta joskus muinoin tullut itsekin vähän harrastettua. (Tosin enää ei meinaa oikein kynä eikä laskinkaan pysyä kädessä...)

- Olikohan kaikki mallinnukset tehty staattisella kuormalla? Ajasta riippuvat mallit ovat vielä haasteellisempia laskea, mutta tositilanteessahan runkoon vaikuttavat voimat muuttuvat jatkuvasti.

- "Moottoripyörän akselivälin ja emäputken kulman ei todettu vaikuttavan suoraan rungon väsymiskestävyyteen." 

- Periaatteessa kyllä kannatan pätevöityneen hitsaajan vaatimusta (teollisuudessa käytetyt hitsausrobotit varmaan ovat näitä?). Mutta eipä sekään mitään takaa. Uusimmassa Kopterissa oli palautuspyyntö/takaisinkutsu CC:n kauppaamille Bonanza -stongille. Syy: Juotoskohdissa hiusmurtumia.

- Aina täytyy pitää mielessä asian mittasuhteet. Kuten raportissa viitattiin, moottoripyörän teknisten vikojen aiheuttamat onnettomuudet ovat tilastoissa pisara meressä. Ja tästä pisarasta muunneltujen runkojen osuus vielä pienempi pisara. Yksikin raato on tietysti liikaa, tästä syystä jonkunlaista valvontaa on pakko kannattaa. Mutta helposti näissä asioissa ammutaan reilusti yli...

Sanottakoon vielä lopuksi, että onhan tämä aika iso askel parempaan suuntaan, kun muistelee minkälaisella mutu-pohjalla Kopterilaki aikoinaan laadittiin. 

[nicnac]

Itse olisin kiinnostunut enemmänkin niistä hitsaussauman virheistä mitä ei silmällä näe?

Jos tehtaan paapan valuttamalla vedetyt saumat on tähänkin asti kestänyt niin miksi ei omat kestäisi. Eli lähinnä sitä jos sauma näyttää hyvältä niin ei se nyt niin huono voi olla. Mun rungosta ainakin näkee selkeästi missä asennossa on runko ollut kun saumaa on vedelty.

Kun otetaan insinöörejä ja tohtoreita tutkimaan tätä asiaa päästään varmasti samaan lopputulokseen kuin alussa oli jo mielessä. Yleensä kun tutkimuksilla tahtoo olla tapana, että vastaus jo tiedetään, mutta funktiota ei. Sitten vain tulkitaan tulokset sillä tavalla, että saadaan se jo valmiiksi tiedetty vastaus. Jos asiaa maalaisjärjellä ajatellaan niin tottakai halutaan hitsaajien olevan päteviä. Sitähän ei kuitenkaan saada millään muulla varmistettua kuin vaatimalla jonkinlaista hitsaajan pätevyyttä. Todellisuudessa ei kummoinen hitsari tarvi olla että hitsaussauma on riittävän kestävä jos noudatetaan alkuperäistä rakennetta. Sellaisella varmuuskertoimella kun nämä on tehty. Ja sellaiset tyypit jotka ei hitsata osaa alkuunsakkaan ei välttämättä ala hitsailemaan laitetta jolla itse aikoo alkaa ajelemaan.

[Natking]

Toi etta muutos/valmistus oikeus siirtyisi vain firmoille on kanssa eraanlaista jeesustelua, onko asia silla automaattisesti turvallinen etta sen tekee joku firma? Ihmiset ne tyot siellakin suorittaa.
Ymmarran kylla sen etta vaaditaan hitsurin papereita, mutta ei tietysti se sita tarkoita ettei paperittomat osaa hitsata.
Ite kun en ikina Norjassa putkihommissa ollessani papruja hommannut, mutta Veritaksen ukot kylla kuvasivat helevetisti saumoja tyomailla mita tehtiin, vahinkossa sinne eksyi sillontallon munkin hitsaamia karveja, eika sielta ikina pummeja tullut.

Tuolla vahan juttua noista firmojan hitsaamista hyvaksytyista runkoista, talla kertaa Big Bear Chopperssin.
http://www.clubchopper.com/forums/showthread.php?t=59967&page=35
Tuolla vahan lisaa kuvia: http://www.clubchopper.com/photopost/showgallery.php/cat/500/page/3/ppuser/18464

Sanomattakin selvaa etta noita juttuja loytyy myos Orange County Crappersseista

[Tuusulan T-Bone]

"Sellaisella varmuuskertoimella"...

Tätä "varmuuskerroinhypoteesia" mekin lähdimme osoittamaan todeksi tuolla tutkimuksella. Vaan eipäs ollutkaan näin, tuon tutkimuksen perusteella runkorakenne ei ole redundantti kuin osittain.

Minulla on kuitenkin syytä epäillä, että tuo tutkimus ei kaikilta osin vastaa tosiasioita. Vaikka virtuaalimallintamisen alalla mukana olikin poikkeuksellisen kovia nassuja, ei prätkän rungon realistinen mallintaminen ole aivan helppoa. Tutkimuksessa on tehty määrättyjä suoraviivaistuksia. Samoin kuin tutkimuksen tekijä itsekin, epäilen myös minä, että epävarmuus liittyy oletukseen, jonka mukaan kaikki voima kohdistuu suoraan massakeskipisteeseen. Todellisuudessa näin tuskin on, ja "sulakkeitakin" on matkan varrella paljon. Esimerkiksi renkaat...

Mutta mikä neuvoksi, kun tällä yksinkertaisemmalla mallinnuksella saadut tulokset eivät niinsanotusti miellytä? Periaatteessa kaikki prätkän komponentit voitaisiin mallintaa tarkasti ja tehdä sitten laskenta uudelleen, mutta tämä vaatisi kymmenkertaista duunimäärää, johon meillä ei ole varaa, eikä tulos välttämättä sittenkään olisi realistinen. Venymäliuskamittaus sen sijaan järjestyy niin, että emme mene konkurssiin. Se on myös siinä mielessä lahjomaton menetelmä, että se kertoo todelliset runkoputkiin kohdistuvat jännitykset ilman oletuksista aiheutuvaa epävarmuutta. Niitä voidaan sitten verrata laskennallisiin jännityksiin, jolloin mallinnuksen realistisuus tulee verifioiduksi - tai toivon mukaan falsifioiduksi.

Jotta itse ongelmasta - siis siitä, että runkorakenne ei sittenkään ole redundantti - päästäisiin eroon, tulisi venymäliuskoilla mitattujen jännitysten olla kuitenkin selvästi pienempiä kuin laskennallisten jännitysten. Muussa tapauksessa joudumme kuitenkin miettimään, miten hitsin laadusta voidaan katsastuksissa varmistua. Muitakin tapoja toki on kuin hitsaajan pätevyyden osoittaminen, mutta valmiisiin standardeihin perustuvat menetelmät ovat käytännössä vielä hankalampia.

Jo tässä vaiheessa tuosta tutkimuksesta voidaan kuitenkin vetää eräitä johtopäätöksiä. Ensinnäkin on ilmeistä, että tutkimustulokset ovat ns. pessimistisiä. Tästä seuraa, että siltä osin kun runko laskennallisesti osoittautui redundantiksi, se on sitä myös todellisuudessa. Näin ollen kaiken muun paitsi kriittisten liitosten saumat voi jatkossakin vetää itse ja kriittisiltäkin osin rungon voi itse heftailla kasaan. Samoin kaikki korvakkeet ja kiinnikkeet voi hitsata itse.

Ja toiseksi tuo kertoo varmuudella, että kaikki runkorakenteet eivät ole yhtä hyviä. Mikä sitten on riittävän hyvä, on vielä epäselvää, mutta jos haluaa pelata varman päälle, kannattaa emäputken tuenta tehdä kuten tutkituissa rungoissa Telik tai Hydra.

Joku kyseli hitsausvirheistä. ESAB:n saitilla oli ainakin joskus hyvä taulukko erityyppisistä virheistä. Taulukossa niitä oli eritelty muistaakseni nelisenkymmentä. Niistä vain osan voi havaita silmämääräisessä tarkastuksessa. Suurin ongelma prätkän rungoissa liittyy hitsausvirheiden vaikutukseen rungon väsymiskestävyyteen: esimerkiksi pieni silmällä havaitsematon särö (reunahaava) heikentää väsymiskestävyyttä todella paljon. Sauma voi sen ansiosta murtua esimerkiksi kolmen vuoden kuluttua. Jos runkorakenne ei ole redundantti, tästä seuraa pahimmillaan hallitsematon vierailu metsähallituksen puolelle tai tutustuminen Scanian keulaan erittäin läheiseltä etäisyydeltä.

Kiitokset Smuigelle ja Kokkoselle sivistyksestä. Usein valitellaan, miten kamalan rajoittuneita Suomessa ollaan, ehkä nahkahousu- ja käkikellomaiden esimerkit antavat miettimisen aihetta.

[nicnac]

Taisin jättää kirjoittamisen vähän puolitiehen

Tarkoitukseni oli sanoa, että miten suuressa osassa tapauksia sauma näyttää hyvältä, mutta ei sitä ole.

Tehtaalla tehdyt hisaussaumatkaan ei mitenkään ensiluokkaisia ole joten jos silmämääräisellä tarkastelulla kelpuutetaan vain paremmat niin pitäisi olla toleranssin oikealla puolella.

Yleensä ottaen kaikki rakenteet tulisikin suunnitella niin, että vaikka hitsaus virhe olisikin päässyt sattumaan niin yksi sauma ei kannattele koko rakennetta.

[Antti S.]

Toi etta muutos/valmistus oikeus siirtyisi vain firmoille on kanssa eraanlaista jeesustelua, onko asia silla automaattisesti turvallinen etta sen tekee joku firma? Ihmiset ne tyot siellakin suorittaa.
Ymmarran kylla sen etta vaaditaan hitsurin papereita, mutta ei tietysti se sita tarkoita ettei paperittomat osaa hitsata.
Ite kun en ikina Norjassa putkihommissa ollessani papruja hommannut, mutta Veritaksen ukot kylla kuvasivat helevetisti saumoja tyomailla mita tehtiin, vahinkossa sinne eksyi sillontallon munkin hitsaamia karveja, eika sielta ikina pummeja tullut.

Tuolla vahan juttua noista firmojan hitsaamista hyvaksytyista runkoista, talla kertaa Big Bear Chopperssin.
http://www.clubchopper.com/forums/showthread.php?t=59967&page=35
Tuolla vahan lisaa kuvia: http://www.clubchopper.com/photopost/showgallery.php/cat/500/page/3/ppuser/18464

Sanomattakin selvaa etta noita juttuja loytyy myos Orange County Crappersseista

Mä olen törmännyt joskus aiemmin tuohon Big Bear Choppersin fiaskoon.Ameriikan pojat tuntuu arvostavan enempi sitä miltä sauma näyttää,kuin sitä kuinka onnistunut se on sulamisen suhteen.Onhan se hienon näköistä katseltavaa kun sauma on säännöllistä helminauhan kaltaista nauhaa,mutta kestääkö se?

Joku aika sitten hitsasin kaverin autoprojektiin anturille paikan rosteripeltisarjaan.Oli aika hienon näköistä jälkeä hitsisaumoissa,mutta kun lampun kanssa tarkasteli sisäpuolelta miten oli sulanut läpi,niin eipä näkynyt missään minkäänlaista viitettä että olisi hitsattu.Eli siis pelkkä papana-vana oli pinnassa.Onneksi kyseessä oli vaan pakosarja,eikä esim.mikään alustan yms.osa.
Eipä tuo firmoissa runkojen valmistus mikään autuaaksi tekevä asia ole.Onkohan muuten missään speksejä siitä kuinka monesta uudehkosta pyörästä(merkkiin katsomatta) on runko ratkennut tehtaan jäljiltä?
Luulisi että asiallisesti rakennettu pyörän runko voi jopa pestä tehdastekoiset mennen tullen,ainakin joissakin tapauksissa

[Raimo-Raato]

Sattuuhan noita runkojen suunnittelu-/valmistusmokia myös japseille:

http://www.bikerenews.com/Stories/Article_011507_001.html

[tippala]

- Olikohan kaikki mallinnukset tehty staattisella kuormalla? Ajasta riippuvat mallit ovat vielä haasteellisempia laskea, mutta tositilanteessahan runkoon vaikuttavat voimat muuttuvat jatkuvasti.

Tämä on hyvä pointti, ja minä puhun nyt talojen rakennepiirustuksia tehneenä 11 vuoden kokemuksella.
Moottoripyörässä tulee ennemminkin kysymykseen kaikenmaailman dynaamiset kuormat (värähtely yms), Eli jos mallinnukset tehdään staattisella kuormalla, ajatellaan vain kuormitusta minkä mikä tahansa kestää jos sen päälle menee 100kg ukko. Mutta dynaamiset kuormat onkin eri juttu...
ns vasyttävät kuormat. Ok anteeks olen humalassa. En edes lukenut tätä ketjua alusta asti, mutta huomasin kun tämä asia tuli esille.

[Kokkonen]

Big Bearin saumoihin, lieneekö niitä hiottu hitsauksen jälkeen?
Tähän taas saksalainen pykälä, täällä on rungon ja sen saumojen kiilloittaminen ja hiominen kiellettyä. Perusteena tuo materiaalivahvuuden muuttuminen.

Laitoin aiemmin tuohon lyhysti myös runkojen testauksesta. TÃœV:nkin käyttämä mainittu ammattikorkeakoulun testipenkki rasittaa runko dynaamisesti. Mallinnos siis tehtiin testipyörällä, mutta onko itse testi sitten realistinen, miljoona rasitusmuutosta...?

[nicnac]

Taitaa olla että Big Bearin rungon saumoja on hiottu, mutta vielä suurempi moka on ollu ettei oo taidettu hioa minkään maailman hitsausviistettä. Onpa kumma että on rätkenny

Vähän vastaava tilanne, kun porukka ihmettelee sitä, että oma tekoiset pakosarjat halkeilee. Kyllähän ne halkeilee kun ei tehtä minkäänlaista hitsausviistettä ja hioataan sauma pois. Ei ne putket pysy yhdessä 0.1mm pitkältä matkalta vaikka kuinka toivoisi.

Paljon siis vaikuttaa jo ns. esityö ennen hitsaamista. Ei siis riitä, että pelkkää kolvia kuljettaa hienosti vaan myös hitsattavat kappaleet on valmisteltava ennen sauman vetämistä. Tämä on siis myös osa sitä hitsaajan ammattitaitoa.

[Antti S.]

Siitä hionnasta tiedä,mutta kuvan perusteella virran säätäminen ei ole ollut hitsarin hanskassa.Aineenvahvuutta tuossa piisaa kyllä,mutta aika helvetin pienillä virroilla on koitettu liimailla palikoita yhteen:



Tuo viisteen teko on kyllä tärkeä juttu,eikä sitäkään näy tuossa kuvassa

[jesse]

APU2 ei liity mitenkään itse aiheeseen mutta sanotaan nyt sen verran että jos luet sen tarkasti läpi niin huomaat että akseliväli- ja keulakulmarajoitukset poistuvat. Tilalle tulee yli kaksimetrisille ja 47 asteisille erillinen testausvaatimus - tällöin testataan jarrut ja geometria. Testejä tulee suorittamaan mm. MMAF.

onko mitään hajua miten nuo testataan?
joku keiloilla merkattu rata jonka tulee "taipua" 
mulla kun jarru puoli on vielä täysin suunitelma asteella niin minkähänlaisia palikoita kannattaisi sitten hommailla... (banaani olis ja joku softailin yksimäntäinen eteen)
kuinkahan hirveä hinta testauksille mahdollisesti muodostuu   ja missä käytännössä toteutetaan

[Tuusulan T-Bone]

Testien sisällön voi lukea tarkemmin tuolta, muutettujen pyörien osalta menee tuollaisenaan uuteen lakiin:

http://www.mmaf.fi/documents/APU2-RakMuut-Omavalm-Loppuraportti-200806.pdf

Chopperille testejä on kolme: kaarreajo, kääntyvyys ja jarrut.

Kaarreajo testataan osaksi vapaamuotoisella koeajolla nopeuksissa 1-120 km/h, osaksi erityisellä väistökokeella, jossa pitää kiertää ajoradasta 7 metriä sivussa oleva keila ja palata takaisin ajoradalle tietyn matkan sisällä. Nopeus tässä testissä on 30 km/h. Jos rojut osuvat maahan, tulee hylky. Tämän testin läpimenoon vaikuttaa noin miljoona eri parametriä, joista tärkeimmät ovat jättö ja kallistusvara.

Kääntyvyys on kadunkulmaa muistuttava koe, jossa kaistan leveys on 2,5 metriä ja käännös 90 astetta oikealle. Koko ajan pitää mennä eteenpäin ja kaistan sisällä pitää pysyä, muuten tulee hylky. Mitä pitempi pyörä ja mitä loivempi keulakulma, sitä enemmän stongan pitää kääntyä, jotta tämä testi menisi läpi.

Jarrut testataan G-mittarilla. Kummallakin jarrulla pitää erikseen saavuttaa tietty hidastuvuus. Lisäksi molemmilla jarruilla yhdessä pitää saavuttaa tietty hidastuvuus. Ellei sitä saavuteta tai jos pyörä jarrutettaessa pomppii kuin kenguru, tulee hylky. Chopperissa tärkeää on myös etujarrun mitoittaminen painojakaumaan nähden oikein: kahvassa pitää olla erittäin hyvä tunto, eikä se saa olla liian tehokas. Jos chopperin eturengas menee liian helposti lukkoon, tulee hylky. Oikein mitoitetulla etujarrulla chopperi pysähtyy kutakuinkin yhtä hyvin kuin takajarrulla, esimerkiksi Silver Bulletin tulokset ovat yhtä hyviä sekä etu- että takajarrulla. Riippuu pyörästä, millä palikoilla homma toimii parhaiten. Karkeasti yleistäen: piii-itkä pyörä = pieni jarrulevy ja vähän puristusvoimaa, lyhyt pyörä = suuri levy ja paljon puristusvoimaa.

Testejä tehdään lähinnä pääkaupunkiseudulla, todennäköisesti Nummelan lentokentällä. Testipäiviä varataan kysynnän mukaan. Tarvittaessa voidaan jalkautua maakuntiinkin testaamaan, mutta silloin samassa paikassa pitää olla vähintään kolme testattavaa pyörää, yhden takia ei ole järkevää liikuttaa ukkoja. Tämä liittyy myös testin hintaan - jos kaksi ukkoa matkustaa Helsingistä Rovaniemelle testaamaan yhden pyörän, se maksaa sitä yhtä pyörää kohti aika paljon. Jos jollain alueella on paljon kysyntää testeille, sinne voidaan perustaa oma testausporukka. Pohojammaalaasten kanssa asiasta on ollut jo puhettakin.

Pakollisia kuluja ovat mm. aluevuokra, AKE:n maksut, vakuutukset ja testilaitteisto. Tässä vaiheessa tiedämme, että Nummelassa testin hinta pyörää kohti on enintään 500 euroa. Tarkat laskelmat tehdään keväällä ja lopullinen hinta on tiedossa vasta sitten. Tarkoituksena ei ole tehdä MMAF:lle voittoa testeillä, mutta testiukoille maksetaan pieni palkkio vaivannäöstä. Emme voi luottaa siihen, että homma hoituisi vuosikaudet talkoilla.

[Lyytinen]

MP-vastainen "sitoutumaton" (hehheh) paikallislehti mullikabladet eli savon sanomat taas repäisee eräänlaisella uutisella:

Hitsauksen laatu muutostöissä tärkeässä roolissa

Moottoripyörän rungon muuntelun valvonta voidaan keskittää rungon kriittisten alueiden tarkasteluun, todetaan Ajoneuvohallintokeskuksen (Ake) tutkimuksessa, jossa selvitettiin moottoripyörän rungon muuntelun valvontakriteereitä muutoskatsastuksessa.

Tyypillisistä runkomuutoksista muodostettiin katsastuksen tueksi mallikirjasto. Moottoripyörien rungoille ei ole asetettu vaatimuksia kestävyyden suhteen. Runkomuutokset vaativat kuitenkin muutoskatsastuksen, jossa on tarvittaessa esitettävä asiantuntijaselvitys hitsaustyöstä ja rakenteen lujuudesta.

Asetus on osittain epäselvä alan harrastajille ja toimijoille, jotka muuntelevat erityisesti chopper- ja katupyörien runkoja.

"Uutinen" luonnollisesti samalla sivulla millä mainostettiin jotain toyotacorollaa Suomen suosituimmaksi "autoksi". Kannattaa siihen suhteuttaa jos tuntuu, että tietojen paikkansapitävyydessä on jotain petraamisen varaa.