Kromitankki sai turbon, ruiskun ja koneremontin.

[JKKo]

Luistikalvon kanava näyttäisi nettikuvien perusteella olevan keskellä aika liki neulaa jossakin sen jousen tienoilla. Ylivuoto menee tulppaukseen, mikä aivopieru olikaan, tottakai se pitää olla tulpattu.

[JKKo]

Tulppasin kaasarin ylivuodon. Painekadon tulppaamisen jälkeen tämä ottaa kierroksia ihan kunnolla, mutta kuitenkin hyytyy ennen rajoittajaa ja seosmittari ehtii näyttää, että laihalle menee.

Parinkympin kapeakaistalambda ja vielä halvempi Bilteman mittari ovat jo hintansa haukkuneet.

Käsillä oli M20 aluslevy, jonka ulkomitta sopi käytettyyn ahtoputkistoon sisäpuolelle. Se on tosi merkittävän ahdas kuristus, mutta tämä on koe. Lisäahdistus heilautti säädöt aivan toiseen reunaan - heti kun kaasuun koskee, seosmittari menee tappiin rikkaassa päässä ja pakokaasun haju kertoo loput moottorin röpellyksen säestyksellä.

Jatkan vielä kokeiluja pitotputken mitoituksen kanssa ennen neulannostoja.

[JKKo]

Isompi on parempi. Tiedä sitten miks tää tarvitsi suuremman röörin. Ainakin toi isompi putki aiheuttaa ohimenevälle virtausvastusta. Nyt kuitenkin kiertää vapaalla koko kierrosalueen niin, että seosmittari on asteikolla. Ja ON AJETTU! Ei viitti mylvittää taajamassa. Pistän vehkeen pakun lavalle ja vien jonnekin sivummalle tietesteihin.

[JKKo]

Kolmekymmentä maantie ja katukilometriä takana. Ilman ahtoja käy pikkuisen rikkaanpuolella. Kaasuttimessa saattaa olla prikkoja neulaa nostamassa. Kaivan ne pois. Ahtojen tullessa kääntyy pikkuisen enemmän rikkaalle, joka on vissiin ihan ok. Reippaassa kiihdytyksessä paukauttaa putkessa ja alkaa röpeltämään jossakin 4 tuhannen kohdalla. Silloin tulee käännettyä ihan vaistoilla tuppi kiinni. Ahtopaine käy liki 1 bar tienoilla ennen kuin paukahtaa. Pitäis varmaan rukata sitä painekelloa jotenkin, mut mitähän sille osaa tehdä? Vähempikin ahto riittäisi aluksi. Moottoritiellä kun ajelee 100km/h plus nopeutta vitosella ja siitä alkaa kiristää vaijeria, saattaa mennä hyvinkin sinne 1bar alueelle eikä vastaavaa pamausta tule - ei kai sitten ole ainakaan sitä, etteikö bensaa olisi saatavilla, sillä luulis sen pidemmässä vedossa nimenomaan ehtyvän ahdoilla.

Öljyt ja bensat pysyi siellä missä pitikin. Jokunen huokonen pakoputkihitsauksissa on kun tunki mustaa pintaan. Ja huohottimen pikkufilsu lensi taivaan tuuliin :-)

Edit: Tässähän on joku aikariippuvainen juttu nyt mukana. Jos rivakka kiihdytys päätyy poksahdukseen mutta hitaammin kierroksia nostaen ei, niin sehän voisi olla luisti, joka ei nouse ajoissa ylös ja ahtopaine sitten sekoittaa luistin yli olevan paine-eron vuoksi seokset. POKS! Niin se "yön yli" asian hautuminen toi asiaan uuden näkökulman.

[JKKo]

Tämmöistä ehdin jo kokeilla. Kun röpellys alkoi joka vedolla liki samassa paineessa, tuli mieleen, että puolasta loppuu voltit kesken paineen alla.



Mutta ei tuo tuonut kokonaisratkaisua.

Palasin takaisin syöttöpuolelle.



Migliimasin ahtoputkeen mutterin jota pitkin saatoin ruuvata kanavaan M10 pulttia poikkipäin. Ikään kuin virtausvastus. Kas kummaa, tällä on jotakin merkitystä.

Olen keskenäni funtsinut että mun putkiliitos kaasuttimen edessä ei ole ehkä ihan optimi vaan kötös ikään kuin puhaltaa suoraan ilmasuuttimiin ja tietyllä virtausnopeudella sitten puhaltaa bensat mäelle. Tarttee ehtiessään tehdä kyseinen tienoo uudestaan vähän avarammalla putkistolla jossa myös samalla vähän enemmän tilavuutta. Mut nyt kiekui 1 barin paineessa ihan hyvin - seosmittari turvallisesti "RICH" päädyssä ahtojen aikaan. Tukevilla kipinöillä tuskin oli haittavaikutusta tässä testissä.

Kyllä tämä tästä vielä. Ehkä. Joskus. Tosiasiassahan kaikki on mennyt liki kuin Strömsössä. Tähän asti.

[Blower1]

Oletko miettinyt sitä, että tekisit tuon putkiliitoksen tilalle painekotelon?
Yleensä turbokoneisiin suositellaan painekoteloa, jonka tilavuus on n. 1,5 x koneen sylinteritilavuus.
Silloin sais molemmat sylinterit hiukan todennäköisemmin yhtä paljon ilmaa.
Myöskään dumppia en ole huomannut systeemissäsi. Siitä olisi hienon ääniefektin lisäksi hyötynä se, että kun kiihdytyksen jälkeen vedät kaasun kiinni niin paine läpän takana ei nouse läppäakselia vääntäviin lukemiin.

[JKKo]

Joo, toki ja kaikenaikaa. Rakentelun aikana joku tässä topikissa mainitsi, ettei painekoteloa välttämäti tarvitsisi, joskin siitä saattaisi olla etua (paineentasauksessa, syke vähene). Läksin sitten kaikkein yksinkertaisimmalla setupilla liikenteeseen. Rakentelun kantavana ideana oli saada kuskin tilat isommaksi ja yksin ilmanputsarin kotelon hävitys oli pieni voitto oikean jalan sijoittelun kannalta. Dumpista kysyin myös ja sillekin oli vähän niin kuin semmoista kannanottoa, ettei välttämättä tarvitse. Mahtaako toi pikkuinen K03 nostaa painetta kovin korkealle - mulla on mittari tulossa penkitystä varten myös ennen kaasaria - näkee sitten.

Mutta kuten vaikeuksien tiellä voittoon yleensä, tässä saattaa mainitsemistasi jompikumpi tai molemmat olla.

[Smokie]

Minä siitä taisin sanoa. Oon edelleen sitä mieltä ettei painekotelo nyt niin tähellinen ole mutta tuosta mutkasta ennen kaasutinta olis hyvä hankkiutua eroon. Menee virtaukset varmaan aika huimasti kaasuttimeen.. Jonninlaiseen koteloon sais edes pienen tötterön kaasutinta kohti. Oliskohan yksinkertaisin koevedos putki joka jatkuu vielä tuon kaasuttimen ohi ja kyljestä lähtö kaasuttimelle.

[JKKo]

Just semmosen riittävän isosta putkikäyrästä (=suunnilleen sama koko kuin ilmanputsarin pohjassa on reikä) tehtailla ja jossa kanavakoko kasvaa aiemmin matkalla turbon lähdöstä kaasuttimeen. Tossa "koristeessa" saattaa mennä puhallus pahasti suunnattuna joka just sotkee asiat.

[Blower1]

Sitten vielä sinne Smokien ehdottaman t-kotelon umpinaiseen päähän dumppi suhauttelemaan kohti kuskin munia, niin tulee uusia elämyksiä ajeluun 

[JKKo]

Kyllä sitä nyt dumppia tuputetaan! Ei vielä, ei.

Kävin lounastunnilla Hotbikestä aihioksi hitsuuhommiin CV kaasarin kannatusraudan. Kotimatkalla haen Motonetistä sopivan kokoista käyrää ja on helatorstain aamuohjelma selvillä 2 gen kaasariturboliityntää kootessa.

Asiasta kolmanteen, katsastus. Nyt on papruissa 883cc ja 36kW ja aika halvat vakuutusmaksut.  Penkissä tehoja löytyy just sen verran kuin on ilmoitettava, enintään vähän vajaa 0,3kW/kg eli joku 70kW. Mitenköhän muutetun pyörän liikennevakuutusmaksu määräytyy kun ei ole verrokkimallia? Lisääntyneen tehon suhteessa?

[JKKo]

Tommonen tuli tehtyä muttei vielä koeajettua.

[JKKo]

Kaasarin edessä oleva käppyrä, uutta muotoa, tulos +/-0 verrattuna entiseen. Pikkuisen vuoti kaasarin laipasta aluksi, se on tosi tarkkaa sen pilotsignaalin tiiveyden kanssa. Mutku korjasin sen, niin mun 2 versiota pitotputkesta toimi kuten sillä ensimmäisen version adapterilla.

Teini seuraavaksi "sormiruuvin" eli helposti kadun laidassa säädettävän ahdistuksen. Se toimii jollakin tavoin. Jos meno sakkaa (noin 1/2 barin tienoilla) laihalle menoon, pakoäänet menevät pätkimiseksi. Jos säätää ilman kuristuksen överiksi ja rikastuu, niin käy taas silleen että veto loppuu jossakin 1 bar paikkeilla kuin seinään ja sit pamahtaa pakoputkessa oikein selkeällä äänellä. Helppoa, ei tartte ihmetellä kun laihakaistalambdamittari lyö laidasta laitaan.

Hajosi näköjään Keihin CV:n bensaletkun liitin. On halki, antaa bensanäytteitä paineen alla. Kestääks semmonen messinkinen prässättävä jollakin liimalla vai pitääkö alkaa vääntämään jenkaa kaasarin kylkeen?

[Spöke]

Lukitetta väliin ja junttaat kii.
-Spöke

[shoveltimppa]

Hyvä käydä huutelemaan, kun mulla ei ole turbovehkeistä mitään kokemusta mutta paineen mittaamisesta ymmärrän jotain. Toi sun pitot-putken pää on ilmeisesti aika lailla ton ekan mutkan ulostulon kohdalla. Tarkoittaa sitä, että dynaaminen paine siinä pitotin päässä voi muuttua aika erikoisesti sitä mukaan kun ilman virtausnopeus muuttuu. Mä en tiedä kuinka herkkä tollanen kaasarin paineistus on tässä mielessä ja millanen on tyypillinen pitot-putken toteutus tällasessa käyttötarkoituksessa. Mutta yleensä painetta mittattaessa pienempi reikä on parempi.

Yksi syy miksi sulla isompi halkaisijainen pitot-putki toimi paremmin voi olla se, että se huomioi ilman virtausprofiilin laajemmalta alueelta. Kun katotaan ton ahtoputken poikkileikkausta, niin ilmalla on eri kohdissa eri virtausnopeus. Tollasen mutkan ulostulossa virtausnopeudessa voi olla hyvinkin suuri ahtoputken eri reunoilla. Ja se vaikuttaa pitotin mittaamaan dynaamiseen paineeseen. Se sun M10 kuristusruuvi sekoittaa entisestään virtausta tuossa pitotin kohdalla ja voi olla, että se siksi muutti tilannetta.

Mä lähtisin kokeilemaan seuraavaksi muutoksia pitot-putkeen. Sijoittaisin putken mahdollisimman kauas mutkasta (sun tapauksessa aika vähän pelivaraa) ja koettaisin selvitellä millasia pitotteja maailmalla on käytetty tässä tarkoituksessa. Vaikka pitotin pään halkaisija olisikin iso, niin laittaisin kuristuksen johonkin kohtaan, esim. tohon letkuun tai letkuliittimeen. Tossa ahtoputkessa on kuitenkin aika sykkivä paine ja eipä siitä kai haittaa pitäisi olla vaikka sitä saisi ennen kaasarin kohokammiota vähän tasattua.

Joku asiasta oikeasti tietävä voi kertoa, jos näillä mun ajatuksilla ei ole hevonkuusen merkitystä tässä kohtaa.