Kromitankki sai turbon, ruiskun ja koneremontin.

[Smokie]

Niin joo, netissä on kyllä helppoa olla viisas. Eräs mun suuresti arvostama, myös saavutuksia saanut herrasmies kommentoi netissä "Aijaa". Jotkut osaa kirjoittaa ja jotkut osaa tehdä. Älä ota tätä vittuiluna, ruisku on oikeasti _hiukan_ hankalampi säätää kuin kaasutin. Ainoa onni on että säädöt näkyy tietokoneelta paremmin kuin suuttimen päästä, mä en ainakaan näe niitä enää kuin suurennuslasilla.

[JKKo]

.

[Motomatti]

Pisteestä huolimatta. Kyllä ruiskun säätö aina laiskottelun voittaa....

[Blower1]

Smokie puhuu asiaa.

[JKKo]

Ja mä kun ajattelin, että tää foorumi on se, missä voi levitellä tekemisensä räävittäväksi. Oppositio täyttää palstan vastaan änkyröinnillä niin perusteellisesti, että taidan pitää tekemiseni poissa vaivaamasta vanhoillismielisiä.

[Motomatti]

Laita nyt kuitenkin jotain esiin. Vaikka kaikki vastoinkäymiset niin että vanhauskoiset tyydyttyisivät.

Olen minäkin kokenut vastoinkäymisiä siitä että olen tuonut "nykytekniikan" palvelemaan vanhaa tekniikkaa, jos 80-luvun alku edes sellaista on. Pahiten on moitittu sitä että käytän polttoaineena alkoholia. Ihan väkivallan alkuun asti. Päätin paeta.

[JKKo]

Pahiten on moitittu sitä että käytän polttoaineena alkoholia. Ihan väkivallan alkuun asti. Päätin paeta.

Matti, ei ole helppoa olla erilainen. Mun E85 ajot eivät ole vielä saanut noin isoja reaktioita aikaiseksi. Yleisin kommentti on edelleen säästämiseen liittyvä ja sikäli aiheellinenkin. Sitten kun pikkuisen korostan (tirsk!) ekologisuutta, että "perunankuorilla" tässä ajelen, niin jollakulla sattuu päähän niin paljon, että kiistää St1:n ilmoittaman valmistusprosessin.

Kuvia historiasta. Eka ajossa ollut ohjain ja sen stimulaattori säätämistä varten.

[Korte]

Ja mä kun ajattelin, että tää foorumi on se, missä voi levitellä tekemisensä räävittäväksi. Oppositio täyttää palstan vastaan änkyröinnillä niin perusteellisesti, että taidan pitää tekemiseni poissa vaivaamasta vanhoillismielisiä.

Täytyy rakentaa sellaisia laitteita jotka on toinen toistensa kopioita tai käyttää sellaisia ratkaisuja joita on maailma pullollaan..?


Mutta:
Jos miettii D ja K jettiä(molemmista jonkunnäköistä kokemusta+megasta myös) niin ei sen ruiskun tarvitse olla
monimutkainen olla että se toimii JOS se rakennetaan alun alkaen johonkin tiettyyn kokoonpanoon. Eikä yleismalliksi kuten mega, jolloin säädettävää pitää olla enemmän.

OT: Kjetti toimii kunnossa ollessaan jopa erittäin tarkasti(laajakaistalla katsottuna) vaikka yksikään anturi ei ohjaa ruiskutustapahtumaa.

Nyt kun kohteena on maamoottori ja tuskin päästöjä tarttee mitata niin "karumpi/epätarkempi" moottorinohjaus luulisi ajavan asiansa. Sulla näyttäs olevan tietoa/taitoa muuhunkin kuin ovikellon kolvaamiseen niin en pidä ajatuksiasi ollenkaan hulluna. Anna mennä vaan, onnistuu tai ei, minua kiinnostaa ainakin, vaikka en varsinaisesta elektroniikasta mitään ymmärrä.

[Blower1]

Ja mä kun ajattelin, että tää foorumi on se, missä voi levitellä tekemisensä räävittäväksi. Oppositio täyttää palstan vastaan änkyröinnillä niin perusteellisesti, että taidan pitää tekemiseni poissa vaivaamasta vanhoillismielisiä.

Eikö rääpiminen tarkoita myös opposition kommentointia?

Jatka toki projektisi esittelyä. Perustyylistä poikkeavaa rakentamista on mielenkiintoista seurata.
Ilman innovatiivisiä tyyppejä heittelisimme vielä toisiamme kivillä, eikä pyörää yms olisi koskaan keksitty.

Olen paininut oman E85/ruisku/remmiahdin/isolohko projektin kanssa useamman vuoden.
Vaikka se onkin muutaman viimeisen vuoden tominut hyvin ja pysynyt jopa nipussa, niin silti opittavaa tuntuu riittävän varsinkin ruiskun ja sytkän säätämisen osalta.

[Jasu]

Kummassakin on puolensa, ruiskussa ja kaasarissa. Hyvät ja huonot, eikä onneksi täysin mustavalkoista ole asiat näidenkään kanssa... Kaasari on aina jonkinlainen kompromissi säätöjensä suhteen, ruiskun saa tarkemmaksi jos vaan viitsii säätää. Analogiruisku, kuten jo mainittu D-Jetronic, on sitten siitä väliltä, D-Jetti on kyllä huikean nerokas ja toimiva ollakseen 60-luvun suunnittelua...

Ajastimella toteutettu ruisku on sekin ihan toimiva. Tuli joskus väsättyä semmoinenkin, 8 komponenttia protolevylle, ja testaamaan. Irrallaan ollut Bx:n bensakone totteli kaasukomentoja aivan vastaavasti kuin L3-Jetronic (nuo L-Jetit on muuten analogiruiskuja nekin, tiesittekö?), käyttäen vain lämpöantureita, kierroslukua ja ilmamäärämittaria (flapperi, huono hyvänäkin). Onneksi sitä tuli testattua avoimella paikalla, eikä katoksessa kuten ensin meinasin, oli suuttimien ohjaus väärinpäin joten ensiyrityksellä sain aikaan metrejä korkean liekin...

Mikään mahdoton tehtävä ei ole tuommoisen ruiskun suunnittelu tyhjästä, yksi tuttu Hollannissa teki tupakkiaskin kokoiseen purkkiin sopivan ruiskun/sytkän ohjaimen, muistaakseni Arduinolla. Koodia kehitteli pari vuotta, koko ajan ajaen sillä sovelluksella, lopulta saaden sen niin hyväksi että meni jopa myymään niitä purkkeja. Jos siis vain on tietämystä moottoritekniikasta, elektroniikasta ja ohjelmoinnista. Itsekin semmoista haaveilin, mutta sitten Megasquirtin vermeet kehittyivät oikeaan suuntaan niin ominaisuuksien kuin hintansa puolesta. Ja kohta kymmenen vuotta niillä leikkineenä, pidän itse paljon mukavampana säätää konetta läppärillä kabiinista kuin aina säätöjen yhteydessä kaivaisin kaasaria auki. Paljon reaaliaikaisempaakin se on, ainakin autokäytössä. Ja joo, neljästä kilvissä olevasta, kolmessa on Mega, yhdessä ohjaa vain syttyä, toisessa vain bensaa ja kolmannessa kumpaakin...

Ja kyllä, olen kuullut myös voimakasta vastustusta, ettei vanhaan saisi sekoittaa uutta tekniikkaa. Ja mitä sitten. Onko vaikuttanut tekemiseeni? On, mutta vain siinä mielessä että jatkan asian esilletuontia aina kun se on mahdollista, enkä ihan helpolla aio palata "kärkisytty ja putouskaasari" -tekniikkaan. Monen mielestä etenkin Maseratin moottorin muuttaminen Megan ohjaamalle sytkälle (ja joskus ruiskulle kolmen tupla-Weberin sijaan) on vähintään perseraiskaamiseen verrattava suoritus, mutta silti olen jatkanut laitteen jalostamista mieleiseksi. Tuolla sytkämuutoksella kun sain koneen viimein toimimaan kuten pitää, paremmin kuin ikinä jakajasytkän kanssa...

Mitähän tällä sitten yritän sanoa? Ehkä sitä että näitä rakennetaan kuitenkin itselle, ja omia saavutuksia on kiva myös toisinaan esille tuoda. Yleensä tällaisten rakentajat eivät ole aktiivisesti tuomitsemassa toisten rakennelmia, ja ovat hyvinkin onnellisia toteuttaessaan itseään sekä etenkin kun saavat ajatuksensa rakennettua toimiviksi. Eli anna palaa, mielenkiinnolla on kyllä seurattu, vaikka ei kommentoituakaan tullut...

Rakennetaan näitä vielä kun rakentaa saa, ja nautitaan saavutuksista. Se ei kuitenkaan ole keneltäkään pois vaikka näitä rakennetaankin..!

[Motomatti]

Moottoripyörienkin rakentelu vaatii moniosaamista ja tuskin kovin monella on taitoa, kykyjä, välineitä tai halua tehdä ihan kaikkea itse. Saati tietää kaikkea. Ainakin omalla kohdalla näin on. Siksi olen junttiintunut erilaisien foorumien käyttäjiksi joista ryöstän ajatuksia ja tietoja tai jopa alennun niitä kysymään jos en muuten saa. Joka segmentillä on tietäjänsä. Ja kun jostain uudesta asiasta tietää ja vähän syventää tietoaan niin huomaa ettei ole kuin hieman raapaissut sen erikoisalan pintatietoa.

Toisaalta on jännää ryhtyä tekemään sellaista josta ei tiedä mitään etukäteen ja oppia koko juttu erehdyksen ja onnistumisen kautta. Näin tein kun ryhdyin digitaalista moottorinohjausta rakentamaan ja ohjelmoimaan. Toki taustatietona oli koulutus ja ammattitaito siitä miten moottori toimii. Mutta ei juurikaan siitä ohjelmoinnista. Pitäisi kuitenkin tehdä homma jossain umpiossa sillä aina tuli joku ja ryhtyi kertomaan että mikset noin ja ja näin. Välillä tuli vääriäkin ohjeita mutta pääasiassa ihan oikeitakin.

Esimerkkinä se että kapeakaistalambda antaa tietoa hieman toispuoleisesti: laihana puolella näyttö on vakaa mutta kun lähestytään lambda-arvoa 1 alkaa näyttö olemaan epävakaa ja kohta, hieman seoksen rikastuttua ryhtyykin lambdanäyttö näyttämään laihaa. Johtuu kapeakaistaisen kyllästymistaipumuksesta. Sen kanssa alussa taistelin: tietenkin lisäsin syöttöä kun kerran mittari kertoo että lisää gasoa. Kunnes selän taakse ilmestyi kaveri joka kertoi että ei se noin mene. Kiitos hänelle. Saattoi säästyä monta "omatoimioppituntia" asian keksimiseen.

[seppo]

Aivan mahtava juttu Jkko  !

Itse olen työn puolesta elektroniikkaa värkännyt jo jonkin aikaa ja tämänsuuntaisia ideoita on omassa päässäkin pyörinyt. Ei tartte eikä kannata mennä aina sieltä mistä aita on matalin. Tätähän voi miettiä pyörien rakentamisen kannalta sitenkin että miksi nyt runkoa muuttamaan kun niitä saa kaupastakin...

Ihan takuulla tuossa projektissa tulee eteen myös uusia tapoja tehdä juttuja kun pääsee miettimään vähän laatikon ulkopuolelta eikä vaan ostaa kaupasta valmista ja tyytyä siihen mitä niissä on tarjolla. Minun mielestä tämä on yksi tapa customoida pyörää uudella tavalla.

Iso peukku, anna mennä!

[JKKo]

Joo, kyllä se on tekeillä jo tavallaan. On uusi ruiskulle sopiva regulaattori ja oon kaivanut naftaliinista suuttimien testausvälineet edellisen projektin jäljiltä. Tarttis käydä Boschin myymälästä lämpöantureita ja liittimiä yms ja vielä ennen kaasarisetupin purkua mitata alipainetta jotta jää muistijälki seuraavaa vaihetta varten. Ja sitten on se pidempi työpöydän ääressä tehtävä vaihe edessä.

Mut tässä tulee pikkuisen tiedonjakoa. Mulla oli ongelma öljyn kanssa ja sen selätin. Turbo tunki öljyä molemmin puolin ja olin "aika yksin" ongelman kanssa. Ahtoputken öljy tulee joko siitä että ilmanputsari on ahdistava tai että kampikammion paine on liian iso. Mä läksin oletuksesta että jälkimmäinen on syy varsinkin kun sitä öljyä tuntui menevän myös pakopuolelta.

V2 kampikammion paine pulssittaa voimakkaasti. Kokeilin menneisyydessä stobolla ajoitustulppa auki ja selväksi tuli ettei niin voi tehdä. Siellä on ali, normaali ja ylipaine riippuen työkierron kohdasta. Näissä vehkeissähän on jos jonkin näköistä huohotinta ollut vuosien varrella ja myöhemmissä evoissa ei sitten paljon mitään muuta kuin ne sateenvarjokumit venttillikopissa.

Tää sotki huohottimesta jo silloin kun konversio 883/1200 oli uusi. Ei ahdettuna huohottanut just sen enempää mutta oli toki näkyisämpää kun en työntänyt huohotuksen tulosta imupuolelle vaan ulkoilmaan.

Pahinta oli kuitenkin imuputkeen menevä öljy joka savutti joskus moottorin kuormituksen jälkeen tosi pahasti ja vaatteetkin alkoivat haista palaneelle. Savutus ei ollut mitään Wartburg luokkaa vaan 10x.

Manne muisteli joskus kaupassaan että joku kova kuski oli saanut sisäänajossa koneen leikkaamaan kiinni laittamalla huohotukseen "takaisinimun eston". Ei kuulemma noussut öljy enää öljyrenkaiden ohi kun oli niin kova alipaine.... Mä läksin siitä kohdasta Hi-Flexiin ja ostin takaiskuventtiilin huohottimen linjaan. Aukeamispaine 0,025 bar.

Maksoi 6,70â,¬ ja sen jälkeen huohotus on ollut vieno henkäisy ulospäin. Ei tuu öljyä huohotuksesta just nimeksikään. Mutta mikä on olennaisinta, ei mene mainittavasti öljyä ahtoilmaan eikä öljyä myöskään kulu entiseen malliin. Siinä vaiheessa kun tämä lykkäsi öljyä turboon niin kulutus oli luokkaa 2 litraa tuhannelle. Nyt ehkä neljänneksen siitä ja se on pitkään ajetulle koneelle ok.

Huohotin näkyy punaisen nuolen päässä ja sen jälkeen on vain pätkä avointa letkua. Catch cania ei tarvitse olla. Turbon öljynpaluuletkun olemuksesta päätellen kampikammiossa on alipainetta koneen käydessä!

[JKKo]

Buellin taikka Magneti Marelli-Buellin ruiskun suuttimet olivat omissa mitoissaan. Ja meinasivat olla tiukassakin.



Harvinaisen pituuden lisäksi suuttimet olivat alimittaiset (300cc/min) mun tarkotuksiini. Valeot, joita Magneti Marelli käytti, ovat (54mm) 0-0 väliltä ja se on 4-5mm enemmän kuin yleisin suutinmalli on pitkä. Lyhyempi mahtuisi pullahtamaan paikoiltaan. 



Siispä jakotukin lipare poikki, muutama milli pituussuunnassa vekes ja sähkölinnunkakalla tukin osat takaisin kiinni.



Buellin osa on Buellin osa. Jakotukin letkulähtö osoittaa Sporsterissa melko tarkkaan moottorin yläkiinnikettä kohti mutta mitäpä ei puukkosahalla sais pois tieltä.

Jo olemassa oleva Walbron pumppu kelpaa ja Malpassin valikoimasta löytyi ruiskulle sopiva regulaattori joka kävi suoraan kaasutinmallin regulaattorin reikiin. Regulaattori on säädettävää mallia eli jos suuttimet alkavat ahdistaa, niin ei kun painetta lisää. Laitoin perusasetukseksi 3bar paineen.

Löytyyköhän 5spd kaasari-Sporsteriin isompaa laturia? Voi tulla tehopula kun tulee vielä suuttimetkin sähköä kuluttamaan.

[Motomatti]

Onko tuossa imukanavassa väliseinä? Yhdessä projektissani ahdettuna kävi niin että seoksen jakaantuminen ei mennyt tasan vaan toinen sylinteri varasti toisen seoksesta osan ja käynti alemmilla/keski kierroksilla oli epävakaata ja pilasi tulppia. Väliseinän asentaminen koko kanavan pituudelta ratkaisi käyntiongelman.

Tässä aiheesta: http://www.motomatti.fi/p/diy-injection-for-harley-flh.html
Ahtamattomana kaikki toimi moitteitta. Ahdinversiossa ongelmana on ollut eri hihnojen kestävyys. Muutoin laite on melko vakio. Bagger -ominaisuuksia parannettiin siinä ohessa.