Shovel Chopper

[-väiski-]

Jokusia runkoja tutkiskelessa ja leikellessä ei mulla ole tullut yhtään vastaan jossa tuo klunssi olisi hitsattu kiinni kehtoputkiin. Kaikissa ollut juuri samainen rako kuin Kimmon laittamassa kuvassa.

[ma^ko]

Eiks noi rungot alunperin koottu juottamalla jopa noi putket noihi valukappaleisiin, jolloin sinnetänne hitsailu oli aikas poissuljettua. Toi apu/lisäputki on emäputken ankkuri, ei sen tartte olla kehtoputkis kiinni toimiakseen. Ko putki on jottei jarrutukses kehtoputket väänny kohti etukantta ja yläputkea affenen körmyniskaks luoden uuden pystymmän ohjauskulman tai toisessa suunnassa tulevast tiltist toisinpäin. Eli se on emäputken ja yläputken asentostabiliteettia lisäämässä ja vääntövarsia lisätessä sen poistaminen on hieman arveluttava ratkaisu. Eli Rezin käikäleeseen lisäämä tukiosa on ihan oikean suuntainen jne, huomattavasti vaan alkuperäistä ratkaisua hentosempi. Lisää vipuvartta & vähemmän tuentaa, varmasti alkuperäistä mellompi ratkaisu, se onko menetetyllä jäykkyydellä käytännön merkitystä, en ryhdy arvailemaan.

[Tuusulan T-Bone]

Eiks noi rungot alunperin koottu juottamalla jopa noi putket noihi valukappaleisiin, jolloin sinnetänne hitsailu oli aikas poissuljettua.

Joo, juottamalla joskus koottiin. Menetelmänä vissiin vallan mainio, mutta tässä asiassa ei taida olla järkevä vertailukohde.

Vaan syynsä sillekin on, että tuotantoa on sittemmin muutettu ja kehtoputket hitsattu osaltaan myös siihen klunssiin...

Toi apu/lisäputki on emäputken ankkuri, ei sen tartte olla kehtoputkis kiinni toimiakseen. Ko putki on jottei jarrutukses kehtoputket väänny kohti etukantta ja yläputkea affenen körmyniskaks luoden uuden pystymmän ohjauskulman tai toisessa suunnassa tulevast tiltist toisinpäin. Eli se on emäputken ja yläputken asentostabiliteettia lisäämässä ja vääntövarsia lisätessä sen poistaminen on hieman arveluttava ratkaisu.

Tässä kohtaa mentiin itsekin vipuun, kun asiaa ensin laskennallisesti tutkittiin. Nimittäin venymäliuskatesti osoitti, että jarrutustilanteessa sulakkeesta mitattu jännitys on plusmerkkistä, toisin sanoen sulake venyy, eikä puristu. Kiihdytystilanteessa se taas puristuu.

Eli Rezin käikäleeseen lisäämä tukiosa on ihan oikean suuntainen jne, huomattavasti vaan alkuperäistä ratkaisua hentosempi.

Oikean suuntainen siltä osin kun tukee itsensä niskaputkeen. Väärän suuntainen (heh) siltä osin kun ei tue itseään kehtoputkiin.

Hiukan toistan itseäni, mutta sekin on tutkittu, minne tulee suurin jännitys, kun sulake poistetaan, ts. se ei tukeudu kehtoputkiin. Ja se paikka oli...?

[ma^ko]

Tässä kohtaa mentiin itsekin vipuun, kun asiaa ensin laskennallisesti tutkittiin. Nimittäin venymäliuskatesti osoitti, että jarrutustilanteessa sulakkeesta mitattu jännitys on plusmerkkistä, toisin sanoen sulake venyy, eikä puristu. Kiihdytystilanteessa se taas puristuu.

Luonnollisesti juuri näin, jos se yrittää kompensoida jarrutuksen painonsiirtymää se venyy, jos taas tulee suora impakti se puristuisi. Uudempien mallien satunnainen hitsailu kehtojalkojen ja klunssin välillä lienee aivan tuotantoteknistä, jos yläranka on emäputkeen riittävän stabiili ja koneen kiinnikkeet solidit kuten vanhois on, niin kehtoputket voi vaikka poistaa emäputken ja koneen etukiinnikkeen väliltä. Tuotantotekniikan muuttamisen syynä oletettavasti se et on helpompi/nopeampi/halvempi hitsaillla suurpiirteisesti kuin juottaa tarkasti. Tässä rakenteessa en olisi huolissani kehtoputkista T-luun tyyliin vaan selkäputken stabiliteetista. Sillä ei ole orkkisrakenteen jäykkyysen kannalta mitään merkitystä onko kehtoputket hitsattu kiinni pelkkään klunssiin vai myös klunssin alatukeen(="sulake"), toi klunssi kun ei jousta.

[Tuusulan T-Bone]

Luonnollisesti juuri näin, jos se yrittää kompensoida jarrutuksen painonsiirtymää se venyy, jos taas tulee suora impakti se puristuisi.

Sama Suomeksi?

[Rezi]

Luonnollisesti juuri näin, jos se yrittää kompensoida jarrutuksen painonsiirtymää se venyy, jos taas tulee suora impakti se puristuisi.

Sama Suomeksi?

Mitä lie tuo suora impakti tarkoittaneekaan (seinä, hirvi, auton keula?), mutta olen ma^kon kanssa samoilla linjoilla siinä, että tässä rakenteessa en olisi huolissani kehtoputkista vaan selkäputken stabiliteetista.

Ja onneksi todettiin, että useimmat rungon on hitsattu niin, että sulakeputken klunssi on hitsauttu vain ja ainoastaan valukappaleeseen. Ei menny meikäläisen sanojen uskottavuus ihan lopullisesti

Onko motor mountilla mitään merkitystä selkäputken stabiliteettiin?

[etelahelsinki]

Ylämööttorin kiinnikkeen toteuttaminen alkuperäistyyppisesti kahdella noin
3-4mm latalla molemmin puolin yläputkeen hitsaten, jakaa Yläputkeen
vääntöä/kuormaa/tärinää pidemmälle matkalle.

Paskoissa/itsehitsatuissa rungoissa n6-8mm latan kiinnittäminen yläputken
alareunaan rasittaa Yläputkea kyseisessä kohdassa KATKEAMISEEN asti.

Pari kyseistä tapausta nähnyt.

Ile

[ma^ko]

Sama Suomeksi?

Eli tiltti joka törkkää emäputkea suoralinjaisesti taaksepäin tai taittaa keulaa alle ilman että ehtii syntyä juurikaan jos lainkaan painonsiirtymää. Jarrutuksessa taas painonsiirtymä tuuppaa emäputkea kohti tonttia, mitä loivempi keula sitä enemmän se kiskoo sulaketta. Kehtoputket kuitenki pysyy mukana jos emäputki pysyy paikoillaan yläputkessa ja yläputki ei hirveesti vaihda sijaintiaan. Se kiinnittyykö valukappaleen tukirakenne vain valukappaleeseen vai sen lisäksi kehtoputkiin on varsin epäoleellista. Jos kehtoputkista halutaan oikeasti huomattavaa lisästabiliteettia ylärakenteelle, on ne yhdystuettava jostain muualta kuin valukappaleen liitoskohdasta.

Onko motor mountilla mitään merkitystä selkäputken stabiliteettiin?

On toki koska kyseessä on kiinteäripusteinen kone joka on kiinni kehdossa ja yläputkessa. Se voi olla positiivisesti tukeva piste tai murtokohta, riippuu toteutuksesta ja rungon elämisestä.

[Spöke]

Tossa on +25 sugar Bearin keula. Pyörässä siis. Sulake istuu pyörän päällä 😍

[j]

Ter

Joskus hitsailin sen sulaketuubin huolella kiinni ja muutoskatsuri piti mulle esitelmän, joka oli vissiin T-Bonen kirjoittama!

j

[ma^ko]

Tuos mil liikennöintiä yrittävä Miisa ei edes tiedä moton kulkusuuntaa on hieman eri konstruksio ku valukappaleen tapauksessa ja siinä on kehtoputket tuotu emäputken stabiloijaksi. Löytyy myös paljon prätkän runkoja joissa ei ole kehtoputkia lainkaan tai edes selkäputkea... mut jollain tavoin se emäputki yleensä o kuitenki ankkuroitava... luullakseni.

[mukle]

Eikös tuo rakenne nimenomaan hyötyisi sulakkeesta tai jostain "reaktio" tangosta, koska yläpäästä taivutetut tukemattomat kehtoputket lisäävät niiden nurjahdusherkkyyttä siitäkin huolimatta, että emäputki kantaisi valtaosan kuormasta. Miisa siinä päällä lienee aika turvallinen ajettava;-)

[Tuusulan T-Bone]

Jarrutuksessa taas painonsiirtymä tuuppaa emäputkea kohti tonttia, mitä loivempi keula sitä enemmän se kiskoo sulaketta.

Tässä lauseessa on hyvinkin järkeä siinä mielessä, että sinne tosiaan tulee pystysuuntaista kuormaa. Toisaalta kun muistamme, että kopterin massakeskipisteen paikka on alhaalla ja takana, vaakasuuntainen voimakomponentti on jarrutustilanteessa huomattavasti suurempi kuin pystysuuntainen.

Kehtoputket kuitenki pysyy mukana jos emäputki pysyy paikoillaan yläputkessa ja yläputki ei hirveesti vaihda sijaintiaan. Se kiinnittyykö valukappaleen tukirakenne vain valukappaleeseen vai sen lisäksi kehtoputkiin on varsin epäoleellista.

Tässä lainauksessa on sillain vähän ajatusvirhettä, että emäputki ja yläputki eivät ole jäykkiä rakenteita, vaan elämistä tapahtuu joka paikassa, ts. emäputki ei "pysy paikoillaan" ja toisaalta yläputki jossain määrin "vaihtaa sijaintiaan" koko ajan ajon aikana. Tästä elämisestä seuraa jatkuvasti muuttuvia jännityksiä ympäri runkoa. Liuskoilla mitattuna jarrutustilanteessa jännitys yläputkessa oli enimmillään -20 MPa, sulakkeessa 25 MPa ja kehtoputkissa 15 MPa. Liuskahan mittaa nimenomaan venymää/supistumaa.

Toistuva kuormitus, pienikin sellainen, aiheuttaa puolestaan rakenteen väsymistä. Väsyminen on käsittääkseni hitsatuissa rakenteissa yleisin syy siihen, että jokin rakenne pettää. Tästä syystä on hyvinkin oleellista, millainen rakenne rungossa erityisesti emäputken alueella on, koska pienikin ero rakenteessa voi saada aikaan kymmenkertaisen eron väsymiskestävyydessä. Tätä oon koettanu selittää, ilmeisesti vähän huonosti.

Kokeillaas näinpäin. Lienemme kaikki yhtä mieltä siitä, että kehtoputkien ja valukappaleen liitos on motskarin toiminnan kannalta sangen kriittinen, que? Esitän kaksi vaihtoehtoa:

1. Jos kehtoputkia ei ole tuettu mitenkään muuten kuin hitsausliitoksella suoraan valukappaleeseen, tämä kyseinen liitos välittää kaiken kuormituksen eteenpäin, tuli kuormitus sitten mistäpäin vain ja oli se sitten luonteeltaan taivutusta tai jotain muuta.

2. Jos taas kehtoputket on tuettu muualtakin kuin valukappaleen liitoksesta, kuormitus ei kohdistu yksin ao. liitokseen, vaan välittyy tukirakenteen kautta muuallekin runkoon siten pienentäen ao. liitokseen kohdistuvaa kuormitusta.

Kumpi ompi parempi?

[Kapteeni sika]

Nyt tais mennä mulle jakeluun, jo oli aikakin.

[mukle]

Voisitko T-bone joskus avata hieman tarkemmin teidän venymäliuskamittausta omassa tai vaikka tuossa hiljan avatussa lujari topikissa? Olis meinaan tosi mielenkiintoista ja tietoa lisäävää matskua. Lähinnä millaisilla laitteistoilla, venymäliuskoilla, mihin liimattu ja mitenpäin jne jne. Niinkuin itse jo totesit jos veto- ja puristusjännitykset pyörivät 20-25MPa:n nurkilla, niin vaurioitumisten täytyy johtua ennemmin rakenteen väsymisestä tai ongelmista hitsisaumoissa kuin komponenttien äkillisestä ylikuormituksesta.