Shovel Chopper

[Rezi]

Yhtä mieltä kaikesta tuosta voimien jakautumisesta jne, mutta vielä aiheesta "Sulake ja orkkisrakenne vs. Rezin jäykkäri"

Orkkisrakenteessa sulake kiinnittyy etuosastaan valukappaleeseen ja on siis osa valukappaletta. Se ei kiinnity kehtoputkien kiinnityksen alapuolelle, vaan kiinnityksen yläpuolelle. Miten se voi kiinnittyä alapuolelle kun se on kiinnitetty yläpuolelle?

Sulake muodostaa kolmiorakenteenen ja sen tehtävä on lukita selkäputki ja valukappale. Sen vuoksi se tulee takaosastaan kiinni pitkälle selkäputkeen.

Mun rakenteessa "valukappale" jatkuu orkkisvalukappaletta pidemmälle selkäputkeen. Ei se tietenkään ole yhtä jämäkkä kuin orkkis sulakeratkaisu, mutta on jämäkämpi kuin orkkis valurakenne, josta on vain sulake rälläköity veks.


Olen miettynyt selkäputken kiinnityksen vahvistamista putken päälle tulevalla holkilla. Myös ulkonäkösyystä. Kuvassa holkin takaosan paikkaa mallailtu vihreällä tussilla. Pidempikin se vois olla, mutta ulkonäkösyistä ei saa yltää tankkiin saakka.

[Don Quijote]

Tossa nyt vääntämisen tueksi kuva alkuperäisestä jäykkärungosta "sulakkeen" kera.

[Tuusulan T-Bone]

Orkkisrakenteessa sulake kiinnittyy etuosastaan valukappaleeseen ja on siis osa valukappaletta. Se ei kiinnity kehtoputkien kiinnityksen alapuolelle, vaan kiinnityksen yläpuolelle. Miten se voi kiinnittyä alapuolelle kun se on kiinnitetty yläpuolelle?

Hä? Alapuolelle se tulee, niin kuin tosta DQ:n kuvastakin näkyy?

Tulin sikäli uteliaaksi, että piti oikein kaivella arkistoista testituloksia, joita mun rutkulle venymäliuskoilla muutama vuosi sitten saatiin. Siinä oli liuskat niskaputken ja sulakkeen ylä- ja alapinnoissa sekä kehtoputkissa etu- ja takapuolella. Mitatut jännitykset jarrutus- ja kiihdytystilanteissa olivat suurimmillaan nimenomaan siinä sulakkeessa, toiseksi suurimmat kehtoputkessa.

Sen sulakkeen pois jättäminen itse asiassa muuttaa peräti suuntaa, johon voimat rungossa siirtyvät, ajotapahtumasta riippuen. Kun sulakkeen jättää pois, jännitys kasvaa kaikkein eniten..., no, arvaapas missä?

Staattista kuormaa tuo varmaan kestää kyllä ilman sulakettakin, mutta dynaamisen kanssa se on aikapommi, toisin sanoen joku päivä väsähtää ja katkeaa.

Olisko se mahdotonta tehdä tosta jäykkäristä sellainen, että se hitsattaisiin etupäästään jotenkin kiinni kehtoputkiin, valukappaleen ja kehtoputkien liitosten alapuolelle? Tulisi ehkä vähän massiivisempi, mutta myös paljon parempi. Todennäköisesti paitsi kestävyydeltään, myös ajoltaan.

[Kiwi]

Toi sulakehhan on aika tarpeellinen varsinki kun on stretsattu ylöspäin, tukee omalta osaltaan jonkun verran. Rezin toteutus on kyllä hieno, ite tykkään tosta alkuperäsestä mallista.

[Rezi]

Orkkisrakenteessa sulake kiinnittyy etuosastaan valukappaleeseen ja on siis osa valukappaletta. Se ei kiinnity kehtoputkien kiinnityksen alapuolelle, vaan kiinnityksen yläpuolelle. Miten se voi kiinnittyä alapuolelle kun se on kiinnitetty yläpuolelle?

Hä? Alapuolelle se tulee, niin kuin tosta DQ:n kuvastakin näkyy?

Eikäkö yläpuolelle. Orkkiksessa valukappaleessa kehtoputkien välissä roikkuu klunssi, johon sulake on hitsattu. Se klunssi on kiinteä osa valukappaletta. Vaikka sivusta katsoen kiinnitys näyttääkin olevan kehtoputkien liitoskohdan alapuolella, on sulake kiinnitetty etuosastaan vain ja ainoastaan valukappaleeseen ja täten kehtoputkien liitoskohdan yläpuolelle.
Tuolla rakenteella (klunssilla) on haettu ehkä sitä aiemmin pikaisesti keksimääni tuotannollisuutta, mutta tarkemmin ajatellen todennäköisimmin etäisyyttä selkäputkesta, jotta kolmion sivuje pituudet olisivat lähempänä tasasivuista kolmiota.

Meikäläisen jäykkäri ei ole orkkiksen sulakkeellisen veroinen, mutta ei se myöskään ole väärässä paikassa, niinku T-bone luulee Toki jäykkäri vois liittyä jotenkin hehtoputkiin, mutta ei sitä tee orkkis sulakekaan.

[PVonJerf]

Koittakaapa muistaa että 240 akselivälillä oleva noin 6 tuumaa retsattu runko ei ole sama asia ku orkkis runko. Ja orkkis sovelin rungossa yhtenäiset kehtoputket menee valukappaleen sisälle ja sulakeputki tulee niitten välliin josta se on noin vajaan parinsentin matkalta hitsailtu kehto putkiin kiinni. Mutta ku nuo rungot on kaks ihan eri asiaa...

[Tuusulan T-Bone]

Orkkisrakenteessa sulake kiinnittyy etuosastaan valukappaleeseen ja on siis osa valukappaletta. Se ei kiinnity kehtoputkien kiinnityksen alapuolelle, vaan kiinnityksen yläpuolelle. Miten se voi kiinnittyä alapuolelle kun se on kiinnitetty yläpuolelle?

Hä? Alapuolelle se tulee, niin kuin tosta DQ:n kuvastakin näkyy?

Eikäkö yläpuolelle. Orkkiksessa valukappaleessa kehtoputkien välissä roikkuu klunssi, johon sulake on hitsattu. Se klunssi on kiinteä osa valukappaletta. Vaikka sivusta katsoen kiinnitys näyttääkin olevan kehtoputkien liitoskohdan alapuolella, on sulake kiinnitetty etuosastaan vain ja ainoastaan valukappaleeseen ja täten kehtoputkien liitoskohdan yläpuolelle.

Enpäs tajunnu vieläkään. Mun mielestä se klunssi on tossa alapuolella ja hitsattuna kehtoputkiin monelta kantilta? Ja noin ollen se nimenomaan vähentää sitä rungon elelyä liitoksen kohdalla.



Oon samaa mieltä ku Jerf: stretsatussa rungossa ton sulakkeen merkitys vain korostuu.

[Spöke]

No perhana, saatiinhan tästä kunnon väittely aikaiseksi! Jatkakaa...
-Spöke-

[ma^ko]

Switu, mä en tajua miks tota joku kutsuu sulakkeeks, sulake yleensä o osa joka o määritelty pettämään ennen muita komponentteja, tuo ei liene määritelty pettämään.

Rakenteellisestihan tolla ei ole suoraa merkitystä sen paremmin yläputken kuin kehtoputkien liitoksen kestävyyteen, tuon tarkoitus on jäykentää rakennetta tekemäl siitä kolmiorakenne. Jäykkyyden vähentyminen toki lisää rasitetta kaikkiin kohtiin jotka päätyvät elämään. Suoralla Harrison Stetson menetelmällä arvaillen, tuost rungost tullee melko spagetti ajettava. Ton alemman lisäputken virkana on jäykentää yläputken ja emäpuken stabiliteettia, sitähän tehnee tuo Razin jäykistyskäikälekin, mutta tehdyn rungon vääntölujuus on alkuperäistä pienempi, vipuvarret pidemmät, ajettavuus varmasti runkojäykkyyden osalta alkuperäistä huonompi. Siihen murtuuko jollain aikavälillä jostain, en viitsi edes yrittää arvailla, kuten en sitäkään tuleeko rungon eläminen ajotuntumassa esille olosuhteissa joita mokomal kopterilla koetaan.

[Tuomo]

toivottavasti Rezi ei kiusaannu kun hänen topicissaan väännetään. mutta mielestäni hyvinkin hyödyllistä vääntöä.

kiinnitti huomiota että mr. bone mainitsi testatussa rungossa suurimman jännityksen olleen nimenomaan ns. sulakeputkessa. tarkoittaa että jos rakenteen kuormitusta vielä lisätään tarpeeksi niin tuo putki tai sen kiinnitys pettää ensiksi. Mutta oiskohan tuo enempi vaan seuraus designista vai oikeesti suunniteltu ekas ratkeevaks paikaks

miltä tuo valukappale näyttää edestä? ts. valmiissa rungossa, hitsataanko sulakeputken klunssi osittain kiinni myös kehtoputkiin? Jos ei niin asia on niinkuin Rezi sanoo, vaikka klunssi sijaitsee alempana kuin kehtoputkien sauma valukappaleeseen, niin se ei auta, kun voima välittyy kokonaan valukappaleen kautta.

[Rezi]

No joo, vähän omaakin vikaa kun lähdin mukaan tähän vääntämisenn. Mennään sitten loppuun asti

Kaivoin esiin irti rälläköidyn osan, jossa kuva klunssista takaa päin katsottuna. Onhan tuo klunssi hitsattu about 10mm matkalta myös kehtoputkiin, eli siinä mielessä olin väärässä.

Sulake itsessään on hitsattu tuon klunssin takaosaan. Sen verran vielä vänkään, että on silti edelleen kyseenalaista onko sulake kiinnitetty valukappaleen ja kehtoputkien kiinnituksen alapuolelle. Tuon klunssin runko on hyvinkin isokokoinen kappale ja voimat välittynevät sen kautta valukappaleeseen mieluummin kuin sentin hitsisaumojen kautta kehtoputkiin. Tai sitten voimat välittyvät kehtoputkiin.

[Tuusulan T-Bone]

Se kenellekään mitään vikaa ole, päinvastoin! Rezi on pelimies ja tajuaa kyllä, mistä tässä on kyse, "constructive critizism", sanoi Elwood Blues.

Mä meinasin just tota, että se "klunssi" on kiinni myös kehtoputkissa. Samaa ideaa hain myös sillä kommentilla, että josko tota Rezin sinänsä hienonnäköistä designiä voisi kehittää niin, että se jäykkäri ulottuis lahkeesta ulos... eikäku sinne kehtoputkiin asti.

Ajettavuus on noin niinku ma^ko tuumailee, letkumpi kuin alkuperäinen. Jossain määrin kopterin pitää niin ollakin, muttei liiaksi, eikä tossa paikassa. Sillä pitää kuitenkin pysyä mutkatiellä reunamerkintöjen sisäpuolella vähän kovemmassakin vauhdissa.

Tuomo: jännitysten suuruusluokat ei ollu kummoisia kiihdytyksissä eikä jarrutuksissa, suurimmillaan 25 MPa. Sitten kun ajoi lujaa kahden perättäisen rotvallin yli silleen että oltiin puoli metriä irti tienpinnasta, saatiin vähän suurempia jännityksiä... Kuten sanoin, tämä merkitsee, että staattista kuormaa tuo kestää tarpeeksi ilman mitään sulakkeitakin, mutta väsymiskestävyys heikentyy olennaisesti, jos tuo design jää tolla tavalla.

[shawela]

minun mielestä tuon sulakkeen lisääminen ei juurikaan jäykistä rakennetta. Jos sulakkeen laittaisi vaikka kaarevana putkena kehtoputkista emoputkeen ihan venttiilikoppia hipoen, silloin se jäykistäisi rakenteen elämistä eniten. Tällöin runko jakautuisi kahdeksi pienemmäksi kehikoksi jolloin jäykkyys kasvaa.

[ma^ko]

Kyllä tuo jäykistää huomattavasti rakennetta, mutta nimenomaan selkäputken elämisen suhteen, tai siis emäputken ja selkäputken linjassa pysymisen suhteen.

[kimmo]

Piti ihan tarkistaa omasta -48 Wishbonerungosta tuo sulakkeen hitsaus.

Siinä ei ole hitsattu sulakkeen valumokkulaa kehtoputkiin.
Välissä on monen millin rako.





Ovat näköjään myöhempinä vuosina alkaneet muuraamaan hitsiä tuohon väliin.