Polttoaineen oktaaniluvun l. puristuskestävyyden nosto

[Motomatti]

Toinen vaiva johtaa kolmanteen...
Detonaatio kuormittaa ajan mittaan ja jokin paikka antaa ajan mittaan periksi. Se on ainakin varmaa että laakerivika ei aiheuta säätimen jouseen mutkaa mutta toisin päin kyllä voi.

Oktaaneista: Shellin 99 on vielä kevyttä kamaa verrattuna St1:sen RE85:seen. Siinä oktaaneissa mennään toiselle sataa.

RE85:sen käyttämisestä.
Suutinkoko pitää kertoa 1,3 - 1,5:llä ja sytkää reippaasti myöhäiselle. Tyhjäkäynti 0 - 3 astetta eykk. Siitä ylöspäin kelpaa vakiokäyräkin eikä nakuta kovin herkästi.

Puristussuhde vähintään 8,5:1. Mitä korkeampi sen parempi.

Ruisku olis tietysti parempi kuin kaasutin mutta niitä on joskus hankala säätää talli/kotioloissa ohjelmallisesti. Tosin tällä pääsee jo hyvään alkuun: http://www.motomatti.fi/2012/08/tpsn-saatokaapeli.html

Kun TPS:ää käännetään niin saadaan rikastettua koko ruiskutuskarttaa mutta ei kiihdytys- ja kylmäkäynnistysrikastusta. Jos TPS on ei-säädettävää mallia niin ei voi mitn.

Kuvissa ylemmässä on yleismallin Delphi säätökaapeli.
Alempi Weberin versio.
Ensi viikolla tulee myös tarkkuuspotentiometrillä säädettävä TPS-arvon hienosäätö bensiini/RE85. Sille valitettavasti kertyy hintaa kalliimpien komponenttien vuoksi.

Nää on vasta protoja. Esim johtojen mitoitus tarkentuu kun tulee kokemusta eri moottoreista.

[Kokkonen]

Jos nyt haluaisi nostaa puristuskestävyyttä lisäämällä tuota RE85:sta tavalliseen bensaan, niin mikä olisi maksimi sekoitusushde, jotta kone vielä pelittäisi bensiinisäädöillä? Onko tietoa missä sekoistussuhteessa sitten puristuskestävyyssuhde nousee?

[Ride-on]

Tuolla jotain tietoa sekoituksista. Tolueeni on vaihtoehto mielestäni jos tavallista bensiiniin oktaania  korottaa. http://www.lintsi.info
Amerikan bensiinisekoituksissa on bentseeni-pitoisuus korkeampi. Suomessa sallittu arvo on max 5 prosenttia.
Bentseeni on käsitääkseni erittäin myrkyllinen aine joten myytävät boosterit tuskin sitä on,
vaan enemmin tolueeniä.
Tuolla ameriikan sekotuksia http://www.vpracingfuels.com/

[Motomatti]

Ero 99E5:n ja moottorietanolin välillä on kuitenkin niin kapea että pienillä määrillä lisättynä pelkällä etanolilla ei tapahdu merkittävää. St1 antaa RE85:lle oktaaniarvoksi 103 - 106 joten ero 99:n suhteen on maksimissaan 7 pykälää.  Korkintaan, jos kone käy valmiiksi hiukan rikkaalla, voi laittaa 20 - 25% etanolia. Vaikutus on silloin vain noin 1,5 - 2 oktaania. Tyhjäkäyntisuuttimen suurentamisellaja luistineulan säädöllä voi kompensoida.

Suosittelen siirtymään suoraan etanolikäyttöön jos haluaa etanolin edut. (Hinta n. 1â,¬/litra ja kulutus 6 - 7 litraa sadalle. Oma kokemus 900cc 90' pitkittäisessä V2 ilmajäähykoneessa)

Etua tulee lähinnä siinä että etanoli käy todella paljon kylmempänä. Jopa niin kylmänä että siitä on jo haittaa. Mulla esimerkiksi 120 tasavauhdissa +20 lämmössä moottoriöljyn lämpötila putoaa alle 70 asteen. (Pelkkä RE85.) Se ei ole hyvä vaan öljyn lämpötila olisi hyvä olla 80 - 120 astetta. Ajamalla helkatisti kovempaa tai laihemmalla seoksella hommasta saa lämpöä. Väännössä vähän menetetään mutta lompsa tykkää ja kone kiertää iloiseen samalla kun matka taittuu.

Noista oktaaniboostereista on otettu kunnon aineet pois myrkyllisinä. Jos haluaa tietää mitä ainetta mikäkin kemikaali sisältää niin pitää vain myyjältä pyytää käyttöturvatiedote. Laki määrää antamaan pyydettäessä. Usein saa vain nettiosoitteen missä tiedote on.

Laitan malliksi yhden linkin: http://www.st1.fi/index.php?id=188

Tässä Wynn's -merkkisen oktaanibuusterin tehoaineet:
Kerosene, hydrodesulfurised >80%
Methylcyclopentadienyl Manganese <4%
Tricarbonyl naphthalene <10%

[seppo]

Mielenkiintoinen sivuhaara tähän keskusteluun. On todella harmi että tuota R85 polttoainetta saa niin harvoista paikoista. Täällä Oulun seudulla muistaakseni sitä löytyy yhdeltä asemalta mutta jos reissuun lähtee niin pulaa on tankkauspaikoista. Muuten alkaisin kyllä tuota käyttämään kun itellä on ahdin käytössä ja tuosta oktaanin nostosta olisi kyllä hyötyä. Toisaalta onko max 7 pykälän oktaaniluvun parannus kaiken väärti....

Matti mainitsi tuosta sytkän säätämisestä reilusti myöhäisemmälle. Minkähänlaisesta sytytysennakon muutoksesta on kysymys noin niinkuin asteissa? Omassa on nyt max ennakko n.30 astetta (ehkä vähän vähemmän) joten paljonko tuosta pitäisi vielä myöhäistää?

Mitenkähän esim harrikan CV kaasarin kuminen kalvo kestää viinaksia? Ei ole mitään hajua tuon kumin tarkemmasta materiaalista.

[shoveltimppa]

Pieni varoitus RE85:n käyttämistä kaasarikoneissa. Kuten MotoMatin linkittämästä käyttöturvallisuustiedotteestakin käy ilmi, niin etanolipitoisuus voi vaihdella välillä 70-85%. Tarkoittaa sitä, että jos säätämisen aikana tankissa on 70% kamaa, niin 85%:lla kamalla voi seos mennä laihalle ja sehän ei oo kivaa...

Joku voisi ajankulukseen laskeskella, kuinka paljon tuo 15% vaihteluväli vaikuttaa seokseen.

[Motomatti]

Etanoli on tarkoitettu pääasiassa polttoaineeksi ahdetuille ja lambda-takaisinkytkennällä varustettuihin moottoreihin. Sellainen moottori omaksuu muutaman sadan metrin ajon jälkeen uuden polttoaineen ja kuljettaja ei huomaa mitn.

Niissä on siis virtuaalinen säätösuutin.

Kaasutinkoneissa ja vapareissa homman on enemmän kikkailua mutta ei mahdotonta. Kaikkea tehoa mitä etanoli tarjoaisi ei vain saa käyttöön.

Eilen rakentelin joutessani eräänlaisen "säätösuuttimen" ruiskun hämäämiseksi: http://www.motomatti.fi/2012/08/tpsn-saatokaapeli_27.html

Kuvassa oleva versio toimii Magneti Marelli/Weber ruiskuissa.

Lisäys: Soveltuu myös MegaSquirtiin mikäli TPS on Bosch tai sen kopio.

Lisäys 2: Työn alla on Delphiin sopiva vastaava kaapeli. Menee kuitenkin ens suven puolelle koska pitäisi olla heti testilaite ajoon valmiina sekä aikaa. Nyt on menossa Weberien testaus.

[JKKo]

Mä olen autoillut RE-85 / bensaseoksella Dodge Dartilla jossa on ihan tavallinen kaasutin. Suuttimilla ei saanut tarpeeksi rikastusta, joten jouduin tyytymään osapuilleen 50:50 seoksiin. Etanolikaasarit, joita löytyy ainakin autopuolelle valittavaksi asti, ovat muokattu muutenkin, tiivisteitä myöten.

Dodgen slantissa on noin 10:1 puristussuhde ihan vaan viina-ajelua ajatellen.

Dodgella ei ollut hirveästi väliä. oliko seos RE-85/bensalla 60:40 tai 40:60, RE-85 kun on 1/3 bensaa itsessään. Vanhemmassa St-1 reseptissä tuo 1/3 oli lueteltu erillisinä kemikaaleina, nykyisin ilmoittavat kolmanneksen olevan "bensiiniä". Mulla on kapeakaistalambda toisessa pakosarjassa, Fluken volttimittari kojelaudan päällä ja päässä itseopiskeltu taulukko, mitä AFR:ää suunnilleen mikäkin millivolttilukema vastaa. Kapeakaistaisen anturin kanssa asteikko on laaja ja epälineaarinen. Mut kyllä sillä näkee muutakin kuin 1:14,7 seossuhteen. 60mV jännitteellä veto on vielä terhakasta, 40mV ja alkaa olla voimanpuute => tietää, että nykiminen johtuu seoksen laihuudesta, osaa laittaa seuraavaan tankkiin vähän enempi bensaa.

Sportsterin säilöin joskus männävuosina RE-85 tankillisella talven yli. En saanut sitä keväällä käyntiin kuin starttipilotilla ja silläkin vaivoin. Nykyisin haen talveksi pienkonebensaa.

Huomioiden mitä kylmä sää aikaansai viinalla tankatun Dodgen menohaluille, epäilen, että Harrikkakaan ei toimi kylmissä ja kosteissa keleissä kunnolla ilman imun esilämmitystä. Ruiskulla vaivoja on vähemmän jos lainkaan.

Muutoinhan se on kiva kokeilla vaihtoehtoisia tapoja pereinteisen tilalla. Dartti on taas työmaana, kone saa ruiskun RE-85 jatkokäyttöä ajatellen.