Link: High Velocity Intake Porting

[Thomas]

Kivoja kuvia löytyy täältä.. ja kai vähän asiaakin..

Power News Magazine - High Velocity Intake Porting

-t-

[Kokkonen]

Tuo on sama osoite ja artikkeli, jota tavailin, ennekuin kittasin Rautapään kannet ja juuri tuolta tuli vinkki JB-Weldin käyttöön. Mun mielestä varsin oivallinen artikkeli, vaikka mallikansi onkin enempi rivinelonen kun V-2:n.
Ja toimii....

[Thomas]

Jep, taitaa pitkäkampuraisten työntötanko-koneiden ominaisuudet olla hieman erilaisia kuin noissa toisenlaisissa.. eli välttämättä väitteet eivät sovellu 1:1 käytäntöön H-D tekniikan kanssa, mutta ainakin kittauksesta on hyvät kuvat..

-t-

[Raimo-Raato]

Mutta kertokaas tyhmälle että mihin perustuu se että imun ja paon virtaussuhde pitää olla alle 80% tms? Meikä kun ei pysty päättelemään että mitä haittaa siitä on vaikka pakokaasut poistuis kuinka ison röörin kautta tahansa.

Edit: Toki virtausnopeus on asia joka kärsii liian isoilla kanavilla mutta mistä se pakopuoli tietää että miten paljon imupuoli virtaa???

[Kokkonen]

On ollut aika jolloin pakoventtiili sai olla vaikka kuinkas suuri, sitten joku honas, että jos meinaa saada koneen kiertämään kunnolla, pitäisi imuventiiliä saada isommaksi. Kun koko palotila oli käytössä, ainoa mahdollisuus tähän oli pienentää pakoventtiiliä. Eikä se sitten haitannutkaan kaasujen poistoa ja jopa keskialueen tehot lisääntyivät. On jopa väittämiä, että teho ei enää merkittävästi kasva kun virtausten suhde on 60%. Tuossa yksi viritäjäguru kirjoitti laittavansa (auton) katukoneet 65-68% ja kisavehkeet 70-73% suhteelle.
Kyllä noissa on eri kolukuntia, joilla omia teorioita ja väittämiä.

Nuo suhteet ovat virtauspenkissä mitattavia arvoja.

Varmana osuutensa suhteeseen on sillä, että pakokaasut poistuvat hyvällä paineella, jonka mäntä ylös noustessaan antaa. Imupuolen seokselle samaa vauhtia ei hevin saa. Hyvillä kanavan muodoilla ja oikeilla mitoituksilla inertaa kyllä saa lisää, kuten yo artikkelissakin tulee esille.

Pakokanava on usein lähes saman kokoinen kuin pakoventiilin lautanen, kun taas imukanava on noin 80% imuventtiilin lautasen koosta.

Tos oli yks teoria....lisää saa tulla.

[Raimo-Raato]

Selvä pyy. Ihan järkeen käyvää. Sillä asia kiinnostaa kun omassa pannussa näyttää imu- ja pakovena olevan identtisen kokoisia. Kanavat kanssa melkoisen kulmikkaat (lie alkuperäiset). Toimiihan tuo silti...

[Raimo-Raato]

PS. Oheinen artikkeli oli itselle hyvä muistinvirkistys seetikulmiin liittyen. Huomenna menossa rautiksen kannet koneistamolle niin sillä joutu hieman googlettamaan pohjatietoa.