1980 Rautapään ensiön ja kytkimen tarkistus (1971 - E84)

[Kokkonen]

Edit: Teen tästä kaksi eri aihetta, ensiö ja kytkin tänne, vaihdelaatikko omaan osioonsa.
Edit2: Otsikko muutettu. Sopii aika hyvin kaikkiin 1971 - E84 Rautapäihin. Vain pikku eroja.

Työn alla on mainitun Rautiksen vaihdelaation ja ensiön tarkistus. Syynä on poikkeuksellisen nopeasti loppuun venynyt ensiöketju, jolla on ajettu vain vajaa 20 000 km, kun edellisellä päästiin yli 100 000 km. Huono laatuko? Vai keväällä tapahtunut takajarrun jumiintuminen ja pyörällä ajo noin kilsa takajarru savuten... vaiko molemmat?
Yhtä kaikki, laatikko leveäksi ja paikat tarkastukseen.
Laitan paljon kuvia, ehkä joitain vinkkeläkin tulee jolle kulle, avainten kokoja, kiristysarvoja, välyksiä ja sen sellaista. Kommenteille on aina tilaa.

Kuvia alla.
1. Säätövara on käytetty lopuun.
2. Ketju oli ottanut ensiökotelon kattoon kiinni, kuten myös startin kupariprikkaan.
3. Ensiön eturattas lähti auki "helposti". Vaihde päälle, rengasrauta pinnojen väliin vasten haarukkaa, 32 mm hylsy (oikea koko 1 1/4 tuumaa), pitkä varsi ja kumileka. Siinä onnistumisen salaisuudet. Jos nuokaan eivät auta, pulttipyssy kehiin ja jos ei sekään niin vielä lisäksi lämpöä mutteriin. Mutterissa normaalisuuntainen kierre.

[Kokkonen]

Kytkimen avauksessa on syytä käyttää jotain työkalua, joka estää jousia lennättämästä etulevyä avaajan silmille. Itse olen käyttänyt kuvan 1 mukaista viritelmää, joka on koottu kahden ulosvetäjän osasista, keskikaran kärjessä yksi irtomutteri, koska muuten ei jenka riitä.
Kytkimen navan keskimutteri on kokoa 38 mm ( 1 1/2 tuumaa) , kuva 2 ja sekin aukeaa normaaliin suuntaan, poiketen BT keskiöistä. Onhan noille muttereille joku tuumakokokin olemassa, mutta millisillä olen pärjännyt. (Edit: tuumakoot lisätty)
Kytkimen kehän vapaan liikkeenkin mittasin vääntämällä kehää käsin toisesta reunasta sisään, toisesta ulospäin, kuva 3. Liike oli 1,5 mm. Ei sille ole mitään ohjearvoa olemassa ja tuo laakerikin (6206Z) on kuulasellainen, joten ei se ihan jämpti tuohon liikkeeseen olekaan. Vaihdan laakerin joka tapauksessa ja katsotaan sitten taas mitä vaikutti.

[Kokkonen]

Jäi mainitsematta, että tuo kytkimen kehän vapaaliike, joka yo. kirjoituksessani on 1,5 mm, oli kytkin koottuna ja ketju paikallaan 0,8 mm. Tämä saattaa kiinnostaa jotakuta, jolla kytkin ei irrota. Tämän Rautiksen kytkimen kanssa ei ollut vieläkään mitään ongelmaa, piti ja irroitti kun oli tarvis (paitsi paikallaan seisten, kone käydessä). Mittaan nuo vapaaliikkeet sitten vielä uudella laakerillakin.
Mutta etiäppäin. Kytkinlevyjen paksuudelle ei ole mitään alamittaa annettu, vaihto tulee kyseeseen kun levyn kitkapinta on kulunut siinä olevien urien tasalle tai muuten kärsinyt. Tämän Rautiksen kytkinlevyt ovat vielä originaalit, ajettu jotain (vähintään) 120 000 km, eikä niitä tarvitse vieläkään vaihtaa. Paksuudet 2,5 - 2,4 mm. Eka paksu 4,5 mm. Samoin välilevyt ovat vielä iskussaan, joskin yhdessä oli joitain naarmuja, mutta saa kelvata. Paksuudet 1,13 mm kun täysivahvuus oli 1,15 mm (mitattu kalibroimattomalla venäläisellä mikrometrillä). Alamittaa ei ole näillekään, mutta pitää vaihtaa jos ovat sinistyneet, vääntyneet tai pahasti kuluneet. Kuva 1. Hivasin pintaa hyvin hienolla hiomapaperilla, nätti tuli.
Jos kytkimen irrotuksen kanssa on ollut ongelmaa on hyvä tarkastaa välilevyjen tekemät iskemät navassa ja levyjen aikaansaamat vastaat kytkinkehässä. Joskus saattavat haitata kytkimen avautumista. Kuvissa 2 ja 3 näkyvät urat eivät vaikuttaneet toimintaan. Voi kuitenkin olla, että varovasti rapsuttelen terävimmät särmät pois...

[Kokkonen]

Kytkimen jousille on olemassa myös mitat, niiden tulee olla vapaana vähintään 59,5 mm.
Tässä mittauksessa ulompi oli 63 mm ja sisempi 58,5 mm, joten se kuuluisi vaihtaa. Kuva 1.
Kytkimen kuusi väliholkkia kannattaa myös mitata, niiden pituus tulisi olla 1.53 tuumaa = 38,86 mm. Itse laitoin ne riviin lasilevyn päälle ja tarkistin siten niiden samanmittaisuuden, kuva 2. Eivät olleet, kaksi oli muita pidempiä, pitkät 38,8 mm lyhyet 38,7 mm. En vaihda vielä, mutta noi pari pitää lyhentää tuon kympin verran.
Tulipa mitattua kytkimen akselin heitto eli run out, 0,08 mm. Kuva 3. Käsin vääntämälla sain akselin liikkumaan sivuttaisuunnassa 0,1 mm, eli löysää on tuon verran. Kytkimen akselin sisällä on pääakseli puslassaan, jolle vapaa liike määritellään välille 0.001 â€" 0.002 tuumaa, 0,025 â€" 0,05 mm, joten pitää tuo puslan kunto tarkistaa vielä kun laatikko on auki.

[Kokkonen]

Tämä ensiö-kytkin ja vaihdelaatikon osuuden erottaminen toistaan olikin helpompaa kuin alkuun ajattelin, siksi "aihe" on jaettu kahtia. Täällä edelleen kaikki tähän aiheeseen liittyvä ja vaihteistosta sitten omansa Vaihteisto osiossa. Kiristystiukkuuksia tulee jossain vaiheessa joko tähän tai ihan omaksi aiheeksi. Tai molemmin.  

Edit: Vaihdelaatikon tarkistus: http://finnbikers.fi/foorumi/index.php?topic=1308.0

[Kokkonen]

Vaihdelaatikon sain paikalleen ja alkoi ensiön kokoaminen. Kytkinkehän laakeri on standardikamaa; 6206 ZZ (reikä 30mm, ulkohalkaisija 62mm, leveys 16mm) , sen vaihdoin. Harmi kun se on sellainen yksirivinen, joten kehä keikkuu sen varassa vanhaan malliin. Turha odottaakaan tällä konstrukitiolla muuta. Tuohon voisi saada kaksrivisenkin asennettua, mutta työstöä se vaatisi. Nyt kehän liike on edelleen 1 mm, puolen millin parannus tuli varmaan pääakselin puslan vaihdolla. Laakerin saa pois 32 mm hylsyä apuna käyttäen, paikalleen 46 millisellä. Lämmitys ja prässi auttavat. Kyläsepällä oli vaan toinen näistä apuna.



Painelaakeri samoin vaihtoon, sen tyyppi R12 2 RS (R12-2RS Bearing 3/4"x1 5/8"x7/16" Sealed, nämä mitat vuorostaan tuumina). Varaosana 17 Euroa, muuten himpun halvempi.
Jouset vaihdoin myös, mutta ei noiden uusien ulkonäkö vakuuttanut, jos ei hintakaan ihmeellinen ollut, karvan alle 19 egee. Häiritsi, kun jousien päiden tasot eivät ole kohtisuorassa toisiaan vasten. Ei paina tasaisesti painelevyä. Asiaa korjaa, kun laittaa jouset kuvan esittämällä tavalla, jolloin vinoudet kompensoivat toisiaan.



Väliholkit uusin myös, itse tehden saa vielä paremmat. Kaupassa 12 euroa/6 kpl.
Ensiöketjun nailoninen kiristypala kuuluu rutiinivaihtoihin. Tässä kun se ei ole mikään kovin paksu ja maksaa jonkun 3,5 euroa.
Kallein hankinta oli uusi ensiöketju 84 euroa, nyt valmistaja Diamond, joka lienee myös OEM toimittaja. Olen ollut toisioketjuissa tyytyvänen Tzubakiin, mutta ensiöpuolella se ei nauti samaa luottamustani.
Rautiksessa on hauska kolmen kuulan kytkimen avaussysteemi, joka tuottaa aina iloa asentajalleen enskan koppaa paikalleen laitettaessa. Nyt oli myös sen pohjalevy irti, joten ”niittausta” piti hieman parantaa. Tosin olihan tuota jo aiemminkin naputeltu.



Kuulat saa pysymään paikallaan koloissaan vaseliinilla, jolloin säästää huomattavan määrän voimasanoja vaativimpiin kohteisiin. Vahdelaatikko sai sisäänsä omat Sportsteriin tarkoitetut laatikkoöljyt.
Kytkimen toimintaa paransin vielä voitelemalla vaijerin  grafiittia sisältävällä lukkoöljyllä sekä vaihtamalla kahvassa olevat vaijerin kiinnitys- sekä itse kahvan saranatapin.

[Kokkonen]

Teknistä tietoa ja momentteja, niinkuin luvattua tuli.

Momentteja:
Ensiövedon eturatas 150 â€" 165 ft-lbs (203 â€" 224 Nm)
Kytkinkeskiön mutteri 110 â€" 150 ft-lbs (149 â€" 203 Nm)
Trapdoorin pultit 13 â€" 15 ft-lbs (18 â€" 20 Nm)
Öljyroppu 14 â€" 21 ft-lbs (19 â€" 28,5 Nm)
Ensiökopan kiinitysruuvit 80 â€" 110 in-lbs (9 â€" 12 Nm)
Ketjunkiristimen mutteri 8 â€" 12 ft-lbs (11 â€" 16 Nm)

Ensiöketju, 94 linkkinen (3/8 in, triple)
Ensiöketjun kireys, vapaaliike,
-   kylmänä 5/8 â€" 7/8 tuumaa (16 â€" 22 mm)
-   kuumana 3/8 â€" 5/8 tuumaa (10 â€" 16 mm)
Toisioketjun kireys, vapaaliike ½ tuumaa (13 mm)

Vaihdelaatikko/ensiön öljytilavuus 1,5 U.S. pint (0,71 litraa)

Ensiön eturatas 34 piikkinen
Kytkinkehä 59 piikkinen
Toision eturatas 21 piikkinen
Takaratas 1979 â€" 81 51 piikkinen, 1982 â€" 84 48 piikkinen

[013]

tosa kasailin rautiksen (-71) kytkintä ja manuaalissa luki ton kykärummun mutterista et pitäs kiristää Vähintään 150lbs ja sekin jollain massavasaralla hakkaamalla

kysymys kuuluukin et onko tosiaan noin (miks vitussa noin kireelle?) ja toisekseen riitttääkö jos vaan vedän isolla pulttikoneella kiinni ja annan olla. oma momentti loppuu 100lbsään
ja hyviä rummun sitomis vinkkejä, kiitos

-Mikko-

[Kokkonen]

Minä en ole kiristyksessä käyttänyt mitään suurtehopulttipyssyä vaan tuolla omalla biltsikkavääntimellä (n. 10 K paineella) ja hyvin on pysyny. Mutterin alle tulee vielä lukitusprikka varmistukseksi.

Edit typot 

[mielikuva]

Mietin tuota saman pultin kiristämistä aikanaan kun kytkintä kasailin. Laitoimmme kokeellisesti ruustukkiin kiinni vastaavan tyyllisen pultin johon prikka ja mutteri. Tämän jälkeen halpispulttipyssyllä kiinni ja momenttiavaimella testaamaan kuinka kovin meni. Tulos oli se että ihan helposti menee halpispulttipyssylläkin liian tiukalle. Tieteellisen tutkimuksen lopputulos oli että reilu puolisekuntia pyssyllä riittää noin sopivaan tiukkuuteen.

[El Pee]

Tällaisen vempeleen tein jämäraudoista kytkimen kannen aukaisuun.