Sportsterin kansien parannus?

[Taavi]

Muistelisin että esim Buellin kansiin on paranneltu noita kanavia nostamalla tuosta kanavan alusta ja imusarjasta "lattiaa" kanavakitillä ja sillä on saatu pois se siihen jäävä kynnys. Eli kun katsot sitä kanavaa imupuolelta sinne ventiilille niin sen pohja nousee siinä alussa hieman... Se nousu pitäisi saada tasoitettua niin kanavasta kuin imusarjasta todella loivaksi. Kansiset nimisestä firmasta voit kysellä sitä kittiä... Se kovetetaan uunissa (talouslieden uuni passaa siihen hyvin). Koita tasata se mahdollisimman jouhevaksi. jolloin ei tule ylimääräistä turbolenssia sisäänvirtaukseen. Nythän se alkaa ohjautumaan siitä alareunasta sinne kanavan kattoon ja sotkee virtausta.

[Hemuli]

Tuosta "kynnyksestä"... Sillähän on tietty tarkoitus kanavassa, ei sitä ihan turhan päiten ole sinne laitettu.

HD:n kanavien pahin vika on niiden lyhyys - ja koska ne ovat pituuteensa nähden vielä varsin isot, jää kanavan alapinta väkisin liian alas jotta sen kaaren säteen keskipiste saataisiin lähellekään yläpinnan vastaavaa. Hommahan olisi sinänsä helppo korjata muotoilemalla kanava selällään olevan D-kirjaimen muotoon mutta kun kaikki käytössä olevat imusarjat ovat taas täysin pyöreitä niin sen ja kanavan liitoskohtaan tulisi ruma virtausta blokkaava pykälä. Niinpä tuo D-muoto on tehty vasta vähän matkaa imukanavan sisään jolloin alkuun muodostuu tuollainen "hyppyri".

Jos kanavia tutkii vähän tarkemmin, huomaa että hyppyrin kohdalta ne levenevät sivusuunnassa - eli kanavan pinta-ala pysyy suht samana ennen ja jälkeen hyppyrin. Nyt jos alkupää kitataa loivaksi niin samalla pitäisi alakulmien seiniä avartaa vastaavassa suhteessa. Muuten saadaan aikaan keskelle kanavaa venturi joka aiheuttaa ei-toivottua pyörteilyä kun ensin vauhti kiihtyy kanavan supistuessa mutta sitten seos vapautuukin isompaan tilaan jossa sen vauhti stoppaa nopeasti. Tuollainen venturi kyllä tarvitaan mutta vasta vähän ennen ventiiliä.

[Taavi]

Aivan varmasti sillä "hyppyillä" on siellä vakiokanavassa tarkoituksensa, mutta kun tuota kanavaa aletaan muotoilemaan eikä pelkästään silottelemaan niin sen tarkoitus alkaa olemaan kyseenalainen.
Ainakin mitä noita muita laitteita seurannut ja katsellut niin kyllä sen kanavan muoto sinne ventiilille on ollut aina mahdollisimman suora. Tässä nyt tietysti tulee monta monessa eli nokat, rutut, ventiiilin koko yms... Ja kaikkein tärkein käyttötarkoitus

[Hemuli]

Jos vedät alapinnan suoraksi suoraan venttiilille, niin siitä ei seuraa mitään muuta kuin että seos puhaltaa suoraan kohti pakoventtiiliä eikä täyttö toimi niinkuin on tarkoitus. Monet kannet on pilattu alapintaa kairaamalla, siihen ei saisi koskea oikeastaan ollenkaan vaan ennemminkin täyttää niinkuin tuossa aikaisemmin oli puhe.

Kyllä siinä kanavassa on vähän muutakin  muotoa kuin suoraa linjaa jos haetaan toimivaa moottoria muuallakin kuin kierrosrekisterin yläpäässä.

[Jake]

Tutkimus jatkuu. Tuo kanavakitti oli hyvä tieto. Kiitos siitä. Selvähän se on, että virtauspenkki olisi tässä hommassa ihan ehdoton. Mutta näin sunnuntaikairaajalle saa riittää selitetty ja kuvitettu malli, minkä mukaan edetään.

[Hemuli]

Sunnuntaikairaajan ei välttämättä kannata lähteä isompia muutoksia tekemään, porttausta kun ei pysty neuvomaan niin että "tuosta ja tuosta pois niin sitten hyvä" - pitäisi vähän pystyä vastaanottavassa päässäkin hahmottamaan että miten se seos pitäisi saada siellä kanavassa kulkemaan ja miksi jotkut toimenpiteet parantavat lopputulosta.

Noista postaamistasi kuvista sen verran että ohjurit kannattaa muotoilla aiemmin antamieni ohjeiden mukaan, koita myös välttää tiivistepintojen vahingoittamista. Jos snurra ei tahdo pysyä kanavassa niin laita edes teippiä imupuolen tiivistepinnalle.

Yksi helppo muokkaus mistä tässä ei olekaan vielä ollut puhetta on seetirenkaiden sulauttaminen kanavaan. Varsinkin imupuolella on helppoja hevosia tiedossa, kynnellä kun kokeilee seetiä sieltä kanavan puolelta niin vakiokansissa siellä on aina tuntuva pykälä. Pykälä pitää häivyttää niin että kanava jatkuu sulavasti venttiilille. Pakopuolella siitä ei yhtä suurta hyötyä ole koska kaasujen virtaussuunta on päinvastainen mutta ei siitä haittaakaan ole jos tasoittelee.

[Jake]

Joo olen koittanut aloittaa mainitsemasi pisaramuotoilun. Paljonko noihin ohjureihin tarvitsis jättää seinämää? Joskus autopuolella oli puhetta ohjureiden pätkäisemisestä ja venttiilinvarren ohentamisesta. Ei tunnu järkevältä katukoneeseen. Ja onko edes vastaavaa hyötyä.

Tuo seetirenkaiden maaston häivytys olikin hyvä huomio. Se on hyvä tehdäkin tässä vaiheessa, kun venttiilejä ei ole vielä sovitettu.

Imusarjan sovitus pitää sitten vielä tehdä jossain vaiheessa. Oliskos neuvoja pakoaukon ja putkien saumakohdan tasoitukseen?

Koitan välttää tiivistepintojen pilaamista, mutta tää on aina tätä tyypillistä "mä vähän vaan kok.. hups..!" No osuma ei ole niin paha, kuin kuvassa ehkä näyttää.

[Jake]

Hain kannet tänään koneistamosta ja koneistussetä sanoi, että jokaisessa seetissä oli ollut erilaista metallia: jossain purukumia ja jossain todella kovaa. Onko yleistä? Tiiviiksi (thank god  ) sentään oli saanut..

[sporttivartti]

Onkos tästä pajasta kokemuksia: www.kansiviritys.com

Mielipiteitä kaipaisin seuraavaan: -98 Sportsterissani on Lightning-kannet tasalakimännillä eli lähinnä vain hieman suuremmista puristuksista nautin kontra normit vastaavanikäiset 1200-kannet... Oli ne ohjurit hieman lyhyemmät kyllä näissä mutta kanavat suht liki samannäköiset vakioihin. Mietimpä vaan että kannattaako nuo "uhrata" duunattaviksi (eipä kai noissa tosin mitään erikoista ole) tai hankkia toiset lähtökohdiksi? Haussa olis lähinnä lisää parhautta koko kierrosalueelle, yli 6000 en kierrättäne ikinä. Neninä on toistaiseksi N2:et. Dyna 2000i:n pystyy pitämään ilman kilinää hätäisimmässä käyrässä, kaikki toimii epäilyttävän hyvin joten pitäisi pakka sekoittaa Prätkäpaja mittaili 62 hv takarenkaalta säätöjen yhteydessä. (vääntökäppyrää eivät jostain syystä onnistuneet loihtimaan...)