Kampuran balance factor virikäyttöön

[tyg]

Pitkästä kangesta on hyötyä moneen asiaan, mutta miten ihmeessä se tärinöihin jeesaa?
Selitettiinkö sitä siinä kirjassa mitenkään. Muistatko mikä kirja se oli?

Tuo väite/tieto oli kuta kuinkin noilla sanoin victory libraryn The 80 bookissa. Kirjahan on isolättäpää virimystiikan kootut teokset eräältä niiden laitteiden tekijämieheltä.
Toisaalta aiheesta voi lukea vaikka Jussi Juurikkalan autotekniikan perusteet kirjasta, jossa kuvaillaan kampikoneistoon vaikuttavia voimia.Massavoimia on pystysuuntaisia ja eteentaakse
suuntaisia(tähän kankikulmalla merkitystä). ja ne aiheuttavat yhdessä värähtelyt.
Pystysuuntaset vois tasapainottaa vaikka 100% pois, mutta noi toisensuuntaset jää korostetusti
ja siksi kompromissit.
Ison lättäpään vakiokangen pituus 7.906" johon "80 book" viittaa plussana tärinöitä ajatellen.

[Lyytinen]

Pitkästä kangesta (suhteessa iskunpituuteen) tällä kertaa ilman kaavoja:

Mitä pitempi kanki, sen tarkemmin männäntapin paikka seuraa sitä pystysuuntaista koordinaattia sillä ympyrällä jota keskitappi pyörii. Sehän on sinikäyrää, eli mitä pitempi kanki, sitä tarkemmin männäntapin paikka seuraa sinikäyrää. Matemaatikko nimeltä Fourier esitti, että mikä tahansa jaksollinen funktio on esitettävissä äärettömänä summana sini- ja kosiniaaltoja. Jos on äärettömän pitkä kanki, se männäntappi seilaa sitä sinikäyrää pitkin eli siinä on vaan se perustaajuus, 3000 kierroksella 50 Hz. Kun kangen pituutta lyhennetään, se männäntapin paikka kampikulman suhteen rupeaa poikkeamaan enemmän ja enemmän siitä perusaallosta, eli siihen tulee korkeampitaajuisia komponentteja mukaan. Paikan muutosnopeus (eli derivaatta) sehän on kiihtyvyys ja Newtonin ties monesko laki oli F = ma eli mitä isompi kiihtyvyys, sitä isompi voima. Toisaalta Newtonilla oli se voiman ja vastavoiman laki eli se voima vaikuttaa muuhun pyörään ja aiheuttaa sille kiihtyvyyden (tietty massojen suhteessa) ja se on se jota sanotaan tärinäksi.

Sivusuunnassa on vähän samaa hommaa, mutta siinä kannattaa miettiä sitä silleesti, että kuvittelee aivan helvetin pitkän kangen. Jotta se mahtuisi näkökenttään, sitä pitäisi katsoa niin kaukaa, että se alapään sivusuuntainen liike ei juuri näkyisi. Eli kanki olisi lähestulkoon suorassa aina sylinteriin nähden ja mäntään ei kohdistuisi sivusuuntaisia voimia. Tämän varmaan kaikki tiesi jo entuudestaan.

Sitä miksi se balance factor siirtää noita tärinöitä eri kierroslukualueille, en osaa nyt ihan kattavasti sanoa, mutta otan kimmoketta ihan muualta. Nimittäin sähkömoottorien kolmivaihekäämityksistä. Siellä esiintyy kaiken maailman haitallisia yliaaltoja (3, 5, 7... kertaisella taajuudella indusoituvia virtoja) jotka aiheuttaa tärinää ja ääniä ja vaikuttaa jopa kestävyyteenkin. Erilaisilla käämitysteknisillä ratkaisuilla yksi tai useampi noista yliaalloista saadaan kumottua, mutta ei kaikki.

Muistaakseni kaikki kampiakselilla esiintyvät voimat kasvaa nopeuden neliössä eli nuo häiritsevät yliaallot alkaa tuntumaan taas kun pistää runtua lisää. Sen takia pitää sitten säätää sitä tasapainotuskerrointa, mutta sitten se perusaalto jää vaimentamatta alemmilla kierroksilla. Tämä siis tämmönen valistunut arvaus.