Hyvän kipinän edellytykset

[matant]

Mitenkä on, jos unohdetaan nuo erilliset "himmelit" näissä ajopeleissä, niin mitkä olisivat hyvät toimenpiteet "boostata" kipinää? Eli onko kokemusta (konkretiaa) jos/kun vaihtaa puolan tai johdot tai pelkät HYVÄT tulpat, että tuoko mitään muuta kuin kuluja mukanaan?

Liekkö missään inffoa noista sytytystulpista, millä saapi hyvän / tehokkaan kipinän?

[Kokkonen]

Hyvän kipinän edellytykset....

Akku ja kaapelointi
Akun kunto ja varaus ja tietty ajossa latausjännite vaikuttavat kipinän laatuun. Erityisen paljon näillä on vaikutusta silloin kun puola saa jännitteensä suoraan akulta eikä sytytysmodulin kautta. Sekä johdotuksen ja liitosten kunto luonnollisesti on olennainen seikka. Puolalle tulevan jännitehävikin  voi todeta mittaamalla ensin akun napajännitteen ja sitten puolan ensiön plus navan jännitteen. Kärjet (vast) oltava kiinni mittauksen aikana.
Magneeton ollessa kyseessä, magneettien ja kelojen kunnolla ja etäisyyksillä on merkitystä.
Sytytyksen ohjaus
Ohjauksesta voi huolehtia kärjet, tai vastaavat sensorit, taikka paikalla voi olla elektroninen sytkä, joista paras on ohjelmoitavalla ennakkokäyrällä, jolloin moottorista voidaan saada 1 â€" 4 % enempi tehoa verrattuna kärkiin. (Itse suosin silti kärkiä, eikä kirvele yhtään...)

Puola
Puolista on ollut juttua aiemminkin. (http://finnbikers.fi/foorumi/index.php?topic=887.0Yksi seikka on jäänyt vähemmälle huomiolle, nimittäin puolan polarisaatio, elikkä miten päin sen ensiöön tulee plus- ja miinusjohtimet kytkeä. Vallalla on mielipide, että sillä ei ole väliä. Myös puolien valmistajien sivuilla näin mainitaan, ainakin Accelin. Toisaalta Accel myös painottaa alkuperäistä puolaa korvattaessa heidän omallaan, jotta ensiön piuhat tulee laittaa juuri niin päin kuin pyörän kytkentäkaaviossa osoitetaan. Yleispuolien asennusohjeissa taas sanotaan, ettei polarisaatiolla ole väliä ja väliin viitataan sigle fire puolaan, jossa toinen pytty saa tulppaansa positiivisen, toinen negatiivisen jännitteen. Näin siis kun käytetään yhtä single fire puolaa, kahdella erillisellä homma toimii toisin. Polarisaatiolla lienee kuitenkin suuri merkitys saatavaan energiaan, sillä alan kirjallisuus sanoo että  puola menettää jopa 40 -50 % energiastaan väärällä polarisaatiolla. Tämä perustuu siihen, että kipinän tulisi lähteä sytytystulpan keskikärjestä sivukärkeen eikä päinvastoin, koska keskikärki on sivukärkeä kuumempi ja tämänsuuntainen kipinä saadaan aikaiseksi vähemmällä energialla. Miten tuon polarisaation sitten voisi todeta tai mitata kotikonstein, pitää selvittää. Lieneekö jollain tietoa? Tulpan sivukärjen ”kuluminen” on merkki väärästä polarisaatiosta. Itse koitin mittailla puolan toisiota tavallisella jännitemittarilla ja ensiöön laitoin 9 V akun, jonka miinusnapaa koskettelin toisella ensiöön menevällä johtimella. Jännitemittari oli digitaalinen 1000VDC alueella, mutta toision jännitepulssi on niin nopea, ettei mittarista saanut luotettavaa lukemaa. Oskilloskoopilla ja jollain siniaaltogeneraattorilla tuo kyllä onnistuisi, mutta sellaisia ei joka tallista löydy. Tai pystyykö joku perustelemaan, ettei polarisaatiolla olisikaan väliä?

Sytytyskaapelit
Kaapeleita on tarjolla ainaskin kolmea eri laatua. Perinteinen matalaohminen kupari-, alumiini tai rosterisydämminen johdin jota voi käyttää kärkien kanssa. Ongelmana saattaa olla häiriösuojaus, josta  foorumissa toisaalla enemmän. ( [Sähköosien EMC-säteily]) (Asian tiimoilta esiintyy myös lyhenteitä EMI = Electro Magnetic Interference, RFI = Radio Frequence Interference ja tämä EMC = Electro Magnetic Compatibility). Valmistajilla on myös matalaohmisia ferro-spiraali kaapeleita, jotka käyvät myös kärkisytkän kanssa ja omaavat paremmat EMC ominaisuudet. Eletronisen sytytyksen kanssa tulee käyttää siihen spesifioitua kaapeleita, jotka ovat suuriohmisia. Alkuperäiset kaapelit ovat yleensä hiilisydämmisiä, jotka aikaa myöten saattavat murtua ja aiheuttaa kipinän heikkenemistä. Muuten hiilisydämmiset eivät ole ferro-spiral tai muita hyper super low resistance kaapeleita huonompia. Sillä kaapelin normaalivastus ei heikennä kipinän energiaa, eikä sitä voi parantaa vaihtamalla niitä ns ”low resistance” kaapeleihin jotka eivät sitä myöskään todellisuudessa ole. Jos kaapeleita mittaa tavallisessa vastusmittarilla, ero on toki huomattava, mutta mittari käyttää vain jotain 1,5 VDC jännitettä, kun taas sytytysjännite on kilovolttien pulssi, joka käyttäytyy johtimessa aivan eri tavalla ja käyttää myös eri reittiä matkallaan tulppaan. Puola, kaapelit ja sytytystulppa muodostavat keskenään kokonaisuuden, resonanssipiirin, jonka tulee olla osiltaan yhteensopiva, jotta kipinään saadaan maksimi energia läpi koko kierrosalueen. Itse olettaisin parhaaseen tulokseen päästävän, kun käyttää saman valmistajan osia tai vähintään osavalmistajan suosituksen mukaisia osakomponentteja.

Sytytystulppa
Tavallisessa sytytystulpassa on kaksi elektrodia eli kärkeä, keskikärki ja sivukärki. Niiden kärkiväli on normaalisti 0,6 -1,0 mm. Sytytystulpan kestoikää voidaan pidentää mm. käyttämällä kestävämpiä materiaaleja, kuten platinaa, tai käyttämmällä suurempaa ainesmäärää   2-, 3- tai 4-elektrodirakenteen avulla. Molemmilla tavoilla pyritään pidentämään sytytystulpan ikää ja varmistamaan korkea toimintavarmuus. Kun 60-luvulla sytytystulpan vaihtoväli oli n. 5 000-10.000 km, on se nykyisin kohonnut useissa moottorityypeissä 60.000 kilometriin.
Sytytystulpan lämpöarvo kuvaa elektrodeista ja eristimestä mitattavia keskimääräisiä lämpötiloja moottorin eri kuormitusolosuhteissa. Lämpötilan eristimen kärjessä tulisi olla 400°C ja 850°C välillä. Yli 400 asteen lämpötilassa eristimen kärjelle syntyvät karsta- ja öljyjäänteet hajoavat ja sytytystulppa puhdistuu itsestään. Saman valmistajan tulpan lämpöarvojen ero on yleisesti 70 â€" 100 ast C. Sytytysennakon lisääminen 10 asteella lisää tulpan kärjen lämpöä saman verran. Tulppien lämpöarvojen mittausmetodeissa on eroa valmistajien kesken ja pelkästään yhden valmistajan saman arvon tulpissa saattaa olla suuriakin eroja. Mikä valmistaja sitten pystyy parhaiten tasalaatuisuuteen, selvinnee vain kokemuksen tai puskaradion myötä. Kipinä tulpassa muodostuu keski- ja sivukärjen välissä. Sen pitäsi tapahtua mahdollisimman keskellä keskielektrodia. Kipinä muodostuu helpoiten jostain terävästä kulmasta, joten löytyy tulppia, joissa sivukärki ulottuu tästä syystä vain keskikärjen keskiosan tasalle. Accelin ja Denson U-Grove ja Splitfire tulpissa sivukärjen keskiosaa on muokattu niin, että siinä on lisää teräviä kulmia helpottamassa kipinän muodostumista oikeassa kohtaa keskikärkeä.
Parasta tulpaa on vaikea mainita. Yleisesti ottaen sellainen oikean lämpöarvon omaava tulppa jonka kärjet ylettyvät mahdollisimman pitkälle palotilaan pitäsi olla hyvä. Tällaisella on laaja lämpöarvo ja se sytyttää seoksen keskemmältä palotilaa, ei reunasta. Tällaisen tulpan käyttöä rajaa tietysti sen vaatima tila palotilassa ja nykyään myöskin saattavuus. Itse ole käyttänyt Shovelissa tuollaista Accelin 997 U-Grove tulppaa ja olen ollut siihen hyvinkin tyytyväinen (ks. kuva alhaalla). Accelin tulpat tekee Denso. Myös Championin Palladium tulpilla on laaja lämpöalue ja lienee niitä muillakin valmistajilla.
Tulpan valintaan vaikuttavat käytettävä polttoaine, koneen viritysaste, ulkolämpötila, ilmanpaine, sytytysennakko ja mahdollinen ahdin.

Lopuksi palaan takaisin RFI/EMI/EMC asiaan, johon liittyy tulppien vastusarvot. Mittasin muutaman valmistajan tulpat: H-D 22 kOhm, Champion 11 kOhm, NGK ja Accel 6 â€" 5 kOhm.

Kuvat:
Tulpan lämpöalue
Kylmän ja kuuman tulpan ero
Accel/Denso/NGK

[Raimo-Raato]

Kun ei taas jaksa omia aivoja käynnistää niin lyhyesti: Kun moottoria viritetään vaikkapa ahtimella jolloin palotilan lämpötila kasvaa niin vakiota kuumempi vai kylmempi tulppa että tulpan lämpötila pysyy optimina?


Sit onkos kukaan pohtinut elektroniseen sytkään kohdistuvia muiden mopon sähkölaitteitten aiheuttamia häiriöitä? Siis jos esimerkin omaisesti otan oman rautikseni niin voisko teoriassa tasavirtalaturi aiheuttaa niin paljon säteilyä että sytkä menee sekaisin?

[Kokkonen]

Kun ei taas jaksa omia aivoja käynnistää niin lyhyesti: Kun moottoria viritetään vaikkapa ahtimella jolloin palotilan lämpötila kasvaa niin vakiota kuumempi vai kylmempi tulppa että tulpan lämpötila pysyy optimina?

Ahtimella ja korkeammalla puristussuhteella kylmempää tulppaa. Askel kerrallaan kannattaa kokeilla.

EDIT: Tuohon häiriökysymykseen: Ei häiritse, laturi on hyvin maadoitetun kotelon sisällä. Ei sieltä häiriösäteilyt pääsee karkuun. Teoreettinen vaihtoehto voisi olla jos laturi saisi aikaan niin suuria piikkejä itse pyörän johdotukseen, jotka häiritsisivät samaan johdotukseen kytkettyä elektroniikkaa. Akku taas on hyvä suodattaja näillä piikeille. Tämänkaltainen häiriö on kuitenkin eri kuin RFI, EMI tai EMC joissa puhutaan sähkömagneettisesta säteilystä joka esiintyy ilmassa radioaaltojen tapaan.

[jesse]

lutakon rompetorilta löysin tuplatulppa puolan...
mutta siinä ei ole mitään merkintöjä kytkennöille...

yritin googlettaa mutta huonolla kielipäällä en edes tiedä mikä "puola" on englaniksi :-\

pyöreä revtec tarra on kyljessä
yllättäen musta mokkula sellainen ovaalin muotoinen n3cm paksu ja n10cm kantiinsa
toisessa päädyssä: neljä reikää tulpan johdoille
toisessa: pultit (ilmeisesti plussa ja miinus mutta kumminpäin)
puola jäi tallille niin en muista oliko muuta...
mutta ainakaan ei mitään merkintöjä

[Hemuli]

lutakon rompetorilta löysin tuplatulppa puolan...
mutta siinä ei ole mitään merkintöjä kytkennöille...

yritin googlettaa mutta huonolla kielipäällä en edes tiedä mikä "puola" on englaniksi :-\...

Noista muista kysymyksistä en tiedä mutta "puola=coil" på engelska. Toi ostamasi puola on sellainen jota käytettiin aikoinaan paljon tuplatulppapannuissa ja shoveleissa, siinähän on vain yksi puola jossa on sitten lähdöt neljälle tulpalle eli sitä käytetään dualfire-sytkien kanssa. Jokaiseen lähtöön tulee kipinä aina kun sytkä antaa signaalin. Ohmimäärästä sitten näkee onko se elektroniselle vai kärkisytkälle.

[Kokkonen]

toisessa päädyssä: neljä reikää tulpan johdoille
toisessa: pultit (ilmeisesti plussa ja miinus mutta kumminpäin)

Mittaa ensin noiden pulttien välinen vastus, lienee  3- 5 ohmia. Jos ei mitään mahottomia eroja niin kyllä se puola toimii, laitat se plussan tai miinuksen kummin päin vaan, jos ei kerran ole merkintöjä. Viitaten tuonne aiempaan kirjoitukseeni, on olemassa näkökanta, että väärinpäin kytkettynä puola menettää lähes puolet energistaan, mutta aihe on vielä auki, sitä tutkaillaan. Joka tapauksessa kipinä tulee, on ne piuhat miten päin tahansa, jos puola muuten on kunnossa. Jos tuo tehonmenetysteoria pitää paikkansa, niin voi sitten kokeilla vaihtaa johtoja keskenää, jos vaikka kylmäkäynnistys on heikkoa, tai näykisköhän tuo jossin dynovedossa yläkierroksilla.  :-\

Edit: Korjataan tämä toteama

jos vaikka kylmäkäynnistys on heikkoa,

Millä aiemmin napaisuutta perustelin, ei päde kylmään koneeseen. Silloin kun tulpan molemmat kärjet ovat myös yhtä kylmiä. Joku vois joskus dynossa kokeilla vaihtaa napaisuutta...

[jesse]

kiitos jälleen kerran avusta

mulla on shovelin huikan avarretut perus kannet joihin on tehty toiselle puolelle pikku jenkaiselle tulpalle paikat

hain puolan tallilta mutta enpä sitten muistanut ottaa parempaa mittaria mukaan...
kotona on ikivanha bilteman halpis mittari huonoilla piuhoilla...

edelleenkään en tuosta mitään merkintöjä löydä
tarrassa : revtech dual fire
päädyssä vaalealla maalilla ollut joku merkintä
osittain kulunut pois olisko valmistus päivä???
merkintä ollut ehkä 7/81 (mutta ei tuo kyllä mitenkään voi niin vanha puola olla)

huonolla mittarilla saan 3.3 ja piuhat toisinpäin kytkettynä 4
pitää kokeilla toisella paremmalla mittarilla vielä ja putsata nuo pultit

en nyt osannut kuvaa tänne laittaa...
mutta tuolla on http://irc-galleria.net/user/pl606/picture/115923459

[Lyytinen]

Itse koitin mittailla puolan toisiota tavallisella jännitemittarilla ja ensiöön laitoin 9 V akun, jonka miinusnapaa koskettelin toisella ensiöön menevällä johtimella. Jännitemittari oli digitaalinen 1000VDC alueella, mutta toision jännitepulssi on niin nopea, ettei mittarista saanut luotettavaa lukemaa.

Ei kannata ihan noin tehdä ainakaan kalliimmalla mittarilla. Mutta tämmöisissä tapauksissa on syytä aina miettiä, voisiko ilmiöitä jotenkin hidastaa tai pilkkoa osiin, että sitä voisi paremmin tutkia. Liitteessä esitetty kytkentä tekee just silleesti. Alkutilanteessa konkat oletetaan jännitteettömäksi. Kun puolan läpi laitetaan kulkemaan virta, jompikumpi konkista latautuu hieman, toinen ei lähes ollenkaan. Sitten kun se virta keskeytetään, puolestaan toiseen konkista tulee varaus. Tuosta ja diodien napaisuudesta voi päätellä puolan napaisuuden. Konkat taas jotain näissä eksperimenteissä käytettyjä 1 - 10 uF luokkaa ja diodit sen 1000 volttia tjsp.

Polarisaatiolla on väliä. Tyhjöputkissa katodi kuumennetaan hehkumaan jolloin sen ympärillä pörrää termisten elektronien pilvi. Nämä sitten helposti matkaa anodille joka on positiivisessa potentiaalisessa katodiin nähden. Mutta toisin päin ei  virta kulje kun ei siellä anodilla ole vapaita lämpöliikkeen irrottamia elektroneita. Ainut mahdollisuus virran kululle olisi karski läpilyönti. Tätä on käytetty iät ajat tasasuuntausputkissa, sekä myös elohopeatasasuuntaajassa joka ei ole täysin tyhjiö vaan sisältää elohopeahöyryä. Eli siis kuumempaan kappaleeseen miinusnapa.

[Kokkonen]

Kyllähän siinä mitatessa oli pikku pelko, kestääkö "Escort" mittari tuon toision pulssin, kun 9V riitti hyvin kipinään tulpassa vapaassa tilassa... mutta kun ei muutakaan ollut. 1,5V AA-akulla ei tapahtunut mitään.
Odottelinkin jo Lyytisen kommenttia    ja hyvä tietää, että samalla linjalla jatketaan. Nyt vaan pitää määrittää puolan napaisuus kotikonstein, kokeilen tuota Lyytisen postaamaa kytkentää. Otan myöskin joskus puolan mukaan työpaikalle, jossa polarisaation tarkastelu on helppoa, kun on siihen tarvittavat laitteet. Kun vaan tilaisuus järjestyy.
Puolalta pitää saada negatiivinen pulssi tulpille, sekin tuli Lyytisen kirjoituksessa vahvistettua.

[Kokkonen]

Yksi seikka on jäänyt vähemmälle huomiolle, nimittäin puolan polarisaatio, elikkä miten päin sen ensiöön tulee plus- ja miinusjohtimet kytkeä. Vallalla on mielipide, että sillä ei ole väliä. Myös puolien valmistajien sivuilla näin mainitaan, ainakin Accelin. Toisaalta Accel myös painottaa alkuperäistä puolaa korvattaessa heidän omallaan, jotta ensiön piuhat tulee laittaa juuri niin päin kuin pyörän kytkentäkaaviossa osoitetaan. Yleispuolien asennusohjeissa taas sanotaan, ettei polarisaatiolla ole väliä ja väliin viitataan sigle fire puolaan, jossa toinen pytty saa tulppaansa positiivisen, toinen negatiivisen jännitteen. Näin siis kun käytetään yhtä single fire puolaa, kahdella erillisellä homma toimii toisin. Polarisaatiolla lienee kuitenkin suuri merkitys saatavaan energiaan, sillä alan kirjallisuus sanoo että  puola menettää jopa 40 -50 % energiastaan väärällä polarisaatiolla. Tämä perustuu siihen, että kipinän tulisi lähteä sytytystulpan keskikärjestä sivukärkeen eikä päinvastoin, koska keskikärki on sivukärkeä kuumempi ja tämänsuuntainen kipinä saadaan aikaiseksi vähemmällä energialla. Miten tuon polarisaation sitten voisi todeta tai mitata kotikonstein, pitää selvittää. Lieneekö jollain tietoa?
***
Tai pystyykö joku perustelemaan, ettei polarisaatiolla olisikaan väliä?

Perustelua alkaa löytymään: Näissä tavallisissa dual fire puolissa on ominaisuus, että molemmat pytyt saavat yhtä aikaan kipinän, eli toinen menee hukkaan.
Kun puolassa on vain yksi toisokäämi ja tulpan kaapelien lähdöt ovat tämän käämin eri päissä, seuraa että toinen tulppa saa positiivisen ja toinen negatiivisen (paremman) jännitepulssin. Joten polarisaatiollla ei siten olekaan oikeastaan merkitystä. Kumpaan pyttyyn sitten kumpikin pulssi menee, toinen on aina „väärä“. Tuota taas voi vaihdella myös tulpan johtojen paikkaa vaihtamalla. M.O.T.

Paremmat sigle firet yms…ovat yhä juttu erikseen, mutta niissä toivottavasti on navat merkattu.

Edit: typo

[Hemuli]

...Paremmat sigle firet yms…ovat yhä juttu erikseen, mutta niissä toivottavasti on navat merkattu.

Ainakin sellaisissa singlefirepuolissa joissa on kaksi puolaa yksissä kuorissa, on selkeästi ilmoitettu mihin napaan tulee virta ja mihin signaalit sytkältä.

[Kokkonen]

Tarkennan vielä: polarisaatiolla on väliä, mutta tavallisessa dual fire puolassa siihen ei pääse vaikuttamaan ratkaisevasti.