Nettissä on paljon hyödyllisiä lasku- ja muuntokaavoja, joita silloin taällöin tarvitsee. Tähän voisi kerätä linkkejä niihin.
- Harley moottorin iskutilavuus laskuri
- kuutiotuuma > < kuutiosenteiksi muunnin
- lisäksi BT ja Sportin eri iskun-porauksen antama iskutilavuus
http://www.truettandosborn.com/calculator.htm (http://www.truettandosborn.com/calculator.htm)
RB-raicingin sivut lienevät jo monelle tutut, paljon erilaisia kaavoja, mm.
- Camshaft Calculator
- Harley Advanced Dynamic Compression Calculator
- Static Compression Ratio Calculator
- Rake and Trail Calculator
- Professional Rake and Trail Calculator
- Drivetrain and Speed Calculator
- Squish Band and Deck Height Calculator
- RSR Water Injection Calculator
- General Conversions
http://www.rbracing-rsr.com/calculations.htm (http://www.rbracing-rsr.com/calculations.htm)
Täältä saa noihin yllä mainittuihin tarvittavia tietoja, esim. veivin pituuksia ei ihan joka paikasta löydä:
http://users.erols.com/srweiss/tablersn.htm#Harley
Ja aina tarpeellinen konversiosivusto on www.onlineconversion.com - täällä saa muutettua melkein mitä tahansa miksi tahansa ;D. Toimii.
Ahdintopickia sivuten, tässä jonninmoinen remeliahdin laskuri. Todella pitkä miinus siitä ettei saa syöttää koneen tehoja nolla paineilla >:( Vaatii Excel ohjelman!
http://www.sprintex.com.au/files/Blower_Calculator.xls
Muuntamisesta, convert.exe on maanmainio ohjelma joka muuntaa lähes vaikka mitä yksiköitä kädenkäänteessä.
http://joshmadison.com/article/convert-for-windows/
Pitää kait se linkittää toi oma keulakulmalaskurikin tänne:
http://www.northernvikingsmc.com/helsinki/vinkit/keulakulmalaskuri.html (http://www.northernvikingsmc.com/helsinki/vinkit/keulakulmalaskuri.html)
Oliskos kellaan tietoa mista loytyis taulukko tai laskuri milla selvias putken virtausmaara jollain maaratylla paineella?
Tuli toissa vastaan tommonen probleema etta tarttis tietaa paljonko tulee vetta kun putken halkasija on ~85mm(DN80) ja painetta on 0.5bar. Unohdetaan nyt kaikki haviot mita putken pinta yms aiheuttaa.
KVG ei auttanut, oli niin pitkia tarinoita ja kkavoja ettei hermo/kyvyt riittany.
Olis muutenkin hyva olla tommonen linkki tai taulukko kopsattuna koneeseen.
Välityssuhteen laskuri löytyy tuosta Gearingcommander osoitteesta.
Aika näpsäkkä, siinä voi valita pyörän merkin, mallin ja voipi kokeilla eri välityksillä, mitä vaikuttaa.
Ohjelmaan on tallennettu eri pyörien välitysuhteita valmiiksi. Myös lukuisa Harley-mallien valikoima löytyy, joskaan ei kaikkia.
http://www.gearingcommander.com/ (http://www.gearingcommander.com/)
Lainaus käyttäjältä: Natking - 15 marraskuu 09, 00:51:21
Oliskos kellaan tietoa mista loytyis taulukko tai laskuri milla selvias putken virtausmaara jollain maaratylla paineella?
Tuli toissa vastaan tommonen probleema etta tarttis tietaa paljonko tulee vetta kun putken halkasija on ~85mm(DN80) ja painetta on 0.5bar. Unohdetaan nyt kaikki haviot mita putken pinta yms aiheuttaa.
KVG ei auttanut, oli niin pitkia tarinoita ja kkavoja ettei hermo/kyvyt riittany.
Olis muutenkin hyva olla tommonen linkki tai taulukko kopsattuna koneeseen.
Avainsana on Hagen-Poiseuille. Ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Hagen%E2%80%93Poiseuille_equation (http://en.wikipedia.org/wiki/Hagen%E2%80%93Poiseuille_equation)
Suomeksi: Tilavuusvirta (m^3/s) = (dp*pi*d^4) / (128*mu*L), missä dp = paine-ero, pi = 3.14, d = putken halkaisija, mu = dynaaminen viskositeetti = vedelle 8.9*10^-4 (@25C, jos kuumaa vettä niin kerroin muuttuu hieman), L = putken pituus.
Huom. Paine-ero annettava Pascaleissa, ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Pascal_%28unit%29 (http://en.wikipedia.org/wiki/Pascal_%28unit%29)
Veden viskositeetteja: http://en.wikipedia.org/wiki/Dynamic_viscosity (http://en.wikipedia.org/wiki/Dynamic_viscosity)
Auttaisko tämä?
Lainaus käyttäjältä: maick - 28 tammikuu 10, 08:49:26Avainsana on Hagen-Poiseuille. Ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Hagen%E2%80%93Poiseuille_equation (http://en.wikipedia.org/wiki/Hagen%E2%80%93Poiseuille_equation)
Noita kaavoja maa sillonkin loysin, mutta ei mulla lanttu riita noihin eika enaan tassa iassa osaa oppiakkaan, saatta olla etta on aivoista juatu noi punasolut siihen malliin ettei mee perille.
Koitin lahinna ettia semmosta valmista taulukkoa. Noissa kaavoissa on semmosia merkkeja etta tassa mun lapparissakaan oo edes semmosia :D Tai varmaan onkin mutten osaa niita loytaa/kayttaa. :-[
Mutta tilanne on jotenkin hallinnassa sain joltain radiaattori valmistajalta jonkunmoisen taulukon kun jotain venttiili tilausta selvittelin.
Omista linkeistäni on löytynyt tämmöinen sivusto :
Mez Services :: Calculators (http://www.mez.co.uk/mezporting/page1.html#Calculator)
..tuolta löytyy mm. linkki Martindale's Calculator On-line Center (http://www.martindalecenter.com/Calculators.html) josta löytyy muidenkin tieteen alojen laskureita ja kaavioita.
Tuon Mez Services'in sivuilta löytyy muutakin kiinnostavaa infoa, vaikkakin pitkälti euro-pyöriin suuntautunut sivusto onkin.
-t-
Pistetaan nyt mainosmielessa toi milli-tuumapultti lujuus taulukko tannekkin:
http://www.k-tbolt.com/bolt_chart.html (http://www.k-tbolt.com/bolt_chart.html)
Mopo-Ukon postaama osoite myös tänne:
Lainaus käyttäjältä: Mopo-Ukko
http://viritetty.com/filuarkisto.php (http://viritetty.com/filuarkisto.php)
Tuolta astelevyjä,tulostaa ja liimaa cd-levylle,on reikäkin valmiina.Onhan tuolla muutakin luettavaa.
Polttoaineen ruiskutuksen, EFI, suuttimien l.injektorien laskukaavoja löytyy mm. RB Racingin sivulta
http://www.rbracing-rsr.com/fuelinjectors.htm (http://www.rbracing-rsr.com/fuelinjectors.htm)
http://www.rbracing-rsr.com/calcinjpulse.html (http://www.rbracing-rsr.com/calcinjpulse.html)
Tuolta löytyy hyvä lista, jossa tuumat ja niiden osat milleinä
http://www.wurth.fi/site/media/pdf/tuotekuvasto/taulukot/ruuvit_ja_kiinnitystarvikkeet/Tuumat_ja_niiden_osat_millimetreina.pdf (http://www.wurth.fi/site/media/pdf/tuotekuvasto/taulukot/ruuvit_ja_kiinnitystarvikkeet/Tuumat_ja_niiden_osat_millimetreina.pdf)
Kuuluiskohan tänne osastoon?
Putken katkaisu kun liittää putkia yhteen. Saa 1:1 PDF:nä ulos -> siitä tulostus, leikkaus ja piirto putkeen.
http://www.metalgeek.com/static/cope.pcgi (http://www.metalgeek.com/static/cope.pcgi)
Lainaus käyttäjältä: Natking - 15 marraskuu 09, 00:51:21
Oliskos kellaan tietoa mista loytyis taulukko tai laskuri milla selvias putken virtausmaara jollain maaratylla paineella?
Tuli toissa vastaan tommonen probleema etta tarttis tietaa paljonko tulee vetta kun putken halkasija on ~85mm(DN80) ja painetta on 0.5bar. Unohdetaan nyt kaikki haviot mita putken pinta yms aiheuttaa.
KVG ei auttanut, oli niin pitkia tarinoita ja kkavoja ettei hermo/kyvyt riittany.
Olis muutenkin hyva olla tommonen linkki tai taulukko kopsattuna koneeseen.
En tiedä kiinnostaako enää mutta tilavuusvirta saadaan selville kertomalla putken poikkileikkauksen pinta-ala vauhdilla. Paineella ei siis tee tässä tapauksessa mitään.
eli tilavuusvirta=Xm^2*Xm/s (X=tuntematon yksikkö) eli vähän paha mennä laskemaan kun sulla on vaan toi paine vaan mutta jos veden virtausnopeuden saisit tietää.
Niinkuin yllä kerrotiin niin paine ei varsinaisesti vaikuta virtausmäärään. Putkesta menee kaikki läpi mitä pumppu sinne työntää. Painetta syntyy, kun virtausta vastustetaan (esim. putken päässä oleva toimilaite). Pumpulle näkyvä paine on hieman suurempi, johtuen juurikin putkissa tapahtuvista painehäviöistä, jotka ovat verrannollisia virtausnopeuteen. Toki jos paine kasvaa ja kasvaa, niin jossain vaiheessa pumppu (tai sitä pyörittävä moottori) antautuu. Mutta se ei ole putkiston vika. Eli ensin on virtausta ja sitten painetta eikä päinvastoin.
Toki sille on rajansa kuinka paljon virtausta kandee minkäkin kokoiseen putkeen tunkea. Jos virtausnopeus on riittävän alhainen, niin virtaus on laminaarista. Kansankielellä jouhevaa. Pieni painehäviö. Vertaa hiljaa lipuva joki kesällä kun vettä vähän. Kun virtausnoputta kasvatetaan niin virtaus ei enää pysy nättinä vaan muuttuu sekalaiseksi, myrskyäväksi eli hienosti sanottuna turbulenttiseksi. Vertaa sama joki kevällä kun paljon vettä lumen sulamisesta. Iso painehäviö.
Muutos laminarisesta turbulenttiseksi ei ole yht' äkkinen, ainakaan putkessa.
Millä virtausnopudella tuo ryhtyy taphtumaan riippuu kuljetettavasta aineesta (viskositeetistä) ja putken ominaisuuksista. Toki yleisimmin näitä ei välttämättä laskeskella, vaan kun tiedetään paljonko ainetta pitäisi siirtää, niin katotaan taulukosta mikä putkikoko tarvitaan (jotta virtaus pysyisi varmasti laminaarisena). Ja näitä taulikoita on varmaan joka alalla (vesi, paska, öljy yms.) omansa
öljyhydrauliikalle KVG löysi sekunnissa laskurin http://www.hydrauliikka.eu/index.php?sivu=laskurit&alasivu=putket_ja_letkut (http://www.hydrauliikka.eu/index.php?sivu=laskurit&alasivu=putket_ja_letkut)
mutta vedelle tuntu tosiaan olevan vaikeempaa
Hyvä linkki mutta tossakin tarvis taas se tilavuusvirta/virtausnopeus tietää. Ja jos jommankumman tietäisi tässä tapauksessa olisi se helppo laskeakkin.
Tämä on siis ihan mutua mutta voisi kuvitella virtauksen olevan hyvä vedellä koko ajan johtuen sen viskositeetista. Eli tehohäviö olisi aika pieni.
kyllähän vettäkin hydrauliikassa käytetään esim.elintarviketeollisuudessa.
Edit. Satutko, Tuomo, olemaan jollain toisellakkin foorumilla lähes samalla nimellä? Tuli vaan mieleen kun nimi ja kone- ja tuotantotekniikan tietämys täsmää :D
Edit2. Siis jollain soittimenomistamiseen liittyvällä.
Keulaöljyjen viskositeetti taulukko https://transmoto.com.au/comparative-oil-weights-table/