Kuinka tehokkaana voi pitää jarrutus tehoa HD chopper/bobberissa Performan machinen pikkujarruilla? Kyseisessä pyörässä olisi pyörä jossa olis kaksi jarrua edessä ja yksi takana.
Pyörässä olevat kaliberit olis samanlaisia kun tässä kuvassa:
(http://www.performancemachine.com/images/products/brakes-customspringer-s.jpg)
Sikäli kun PM ei ole onnistunut fysiikan lakeja kumoamaan niin kyllä se jarrutusteho vastaa aika suoraan palan pinta-alaa ;D . Tietysti jos laitetaan tarpeeksi iso levy niin teho kasvaa mutta eikös noi ole yleensä vielä tavallista pienemmille levyille tehty?
Jossain ääripitkällä keulalla varustetussa chopperissa noi vois olla ihan passelit jarrut, niissä kun ei oikein voi kovin tehokkaita laittaakaan kun etupyörällä ei ole juurikaan painoa. Aikoinaan omassa pannuchopperissa riitti ihan alkuperäinen (hyvin säädetty) rumpujarru vetämään pyörän lukkoon.
Toi kuvan malli taitaa olla PM:n suosittelema malli springer-keulaan. Puristajana 125x2, eli 2 mäntää, joiden halkaisija 1.250". Soveltuu PM:n mukaan 6"-13" levyille, ja vaatii pääsylinterin koolla 5/8" tai 9/16".
Mutta muistanko väärin, vai oliko noita pieniä 2 mäntäisiä puristajia tarjolla kahta laatua, eli toinen 'show käyttöön' missä kiinnike tuli puristajan puolikkaiden väliin, eli puristaja piti avata asennusta varten.. ja sitten 'road use' malleja, joissa kiinnike tulee puristajan 'ulkopuolelle', kuten yllä olevassa kuvassa?
Tietoa PM:n jarruista ja niiden osista löytyypi täältä
http://www.performancemachine.com/Assets/techSuppliment/2005_BrakeTecSupp.pdf (http://www.performancemachine.com/Assets/techSuppliment/2005_BrakeTecSupp.pdf)
-t-
ps. editoitiin noi master cylinder koot kuntoon (PM:n ohjeen mukaisesti)
Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 11 helmikuu 09, 15:40:23
Sikäli kun PM ei ole onnistunut fysiikan lakeja kumoamaan niin kyllä se jarrutusteho vastaa aika suoraan palan pinta-alaa ;D .
Vai olisikohan merkitystä sittenkin enemmän kitkakertoimilla ja puristusvoimalla...? Ja luonnollisesti levyn ja renkaan halkaisijoilla. Mitä isompi levy suhteessa renkaan halkaisijaan, sitä vähemmän tarvitsee puristusvoimaa hyvän jarrutehon saavuttamiseksi.
ISR:n ja Kustom Tech:n vastaavista kikkareista on hyviä kokemuksia etujarruina. 10" tuplalevyillä pysähtyy oikein hyvin, joten eiköhän tuo PM:n pakettikin toimi.
Lainaus käyttäjältä: Thomas - 11 helmikuu 09, 16:22:37...vaatii pääsylinterin koolla 5/8" yhdelle tai 9/16" kahdelle puristajalle...
Meniskö kuitenkin toisinpäin eli pienempi (9/16") yhdelle ja suurempi (5/8") kahdelle puristajalle.
Perskule kun on niin liukasta ettei pääse pyörää kokeilemaan, pyörän nykyinen omistaja väittää jarruja toimiviksi ja jollakin kokoonsa nähden varauksella tehokkaiksi.
Pysähtyyhän ne painavammatkin homosoffat yksmäntä puristimilla niin miksei kevyempi chopperi pm:n pikkujarruillakin.
Lainaus käyttäjältä: Thomas - 11 helmikuu 09, 16:22:37
Mutta muistanko väärin, vai oliko noita pieniä 2 mäntäisiä puristajia tarjolla kahta laatua, eli toinen 'show käyttöön' missä kiinnike tuli puristajan puolikkaiden väliin, eli puristaja piti avata asennusta varten.. ja sitten 'road use' malleja, joissa kiinnike tulee puristajan 'ulkopuolelle', kuten yllä olevassa kuvassa?
Kyseisessä mopottimessa on juuri noita show malleja 3 kappaletta. Hienoja ne kyllä on.
Uskon että oikein kasattuna ei ole jarrutehossa eroa show tai road use mallien välillä?
Niin, ei kai siinä ole muuta kuin huollon helppoudessa tingitty. Show-mallissa puristaja pitää halkaista huoltotoimenpiteitä varten ja samalla menee sitten ilmaus uusiksi. Eipä niitä paloja kuitenkaan joudu vaihtamaan montaa kertaa kauden aikana.
Mulla on sellainen käsitys, että ne halkaistavat mallit eivät olisi hyväksyttyjä juurikin siitä syystä että valmistaja ei voi taata, että ne eivät lähde vuotamaan huonon asennuksen tai vääränlaisen bracketin takia. Pari noita PM:n halkaistavia 2-mäntäisiä puristimia on itselläkin hyllyssä (ei löydy enää tuoteluetteloista ainakaan samalla koodilla), joten omakohtaista faktaa ei noista uudemmista ole.
Vara/huolto-osat ovat samat kuitenkin kaikkiin noihin saman kokoisiin 2-mäntäisiin puristimiin (ks. linkki PM:n dokuun ed. viestissäni). Ja jos alkaa epäilyttämään osan toimivuus, niin käyttäreinäkin PM:n osista tuntuu saavan ihan kohtuukorvauksen..
-t-
Ei kai noita halkaistaviakaan PM:n puristajia tarvii avata palojen vaihdon takia. Ei ainakaan sellaisia mitä mä oon pitänyt käsissä.
Muuten ei kai toi homma ihan suoraan mee palan pinta-alan mukaan. Eiköhän siihen vaikuta myös aika paljon paine mitä on männän takana. Ja kuinka se jakautuu palalle. Tarkoitan lähinnä että esim 2 tai 4 mäntäinen jossa männät on molemmin puolin tai että mäntä/männät on vaan toisella puolella mutta isot palat molemminpuolin. Hyvä esimerkki on vaikka HD:n oma "banaani". Isot on palat ja iso on mäntä. Mutta isosti ei oo pysähtymistä. Eli kuinka paljon kitkapintaa on suhteessa männän pinta-alaan. Kyllä mun mielestä kaks tollasta kuvan PM:ää pysäyttää tavallisen katu HD:n jo melko hyvin. Ja tollanen kuvassa olevan kiinnitys on tarkoitettu springeriin. Sellaseen laitettuna kaks tollasta tekee vehkeestä jo vaarallisen.
Lainaus käyttäjältä: Hessu - 16 helmikuu 09, 13:58:49Muuten ei kai toi homma ihan suoraan mee palan pinta-alan mukaan. Eiköhän siihen vaikuta myös aika paljon paine mitä on männän takana. Ja kuinka se jakautuu palalle.
Tätäpä se minäkin hain takaa. Joku fyysikko osannee selittää paremmin (tälle on joku termikin, jota en nyt muista), mutta jarruvoimaa laskettaessa palan pinta-ala ei itse asiassa ole lainkaan mukana laskuissa. Kovilla ja sileillä pinnoilla, kuten jarrupalan ja -levyn kohdalla, pinta-alan kasvattamisella ei ole merkitystä kitkavoiman suuruuteen, vaan siihen vaikuttavat puristusvoima ja kitkakerroin.
Niin siis näin teoriatasolla. Kahden kappaleen välisen kitkan laskenta kaavassa ei ole mukana pinta-alaa ollenkaan. Joten se ei vaikuta mitään. Mutta eihan asia ole ihan niin yksinkertainen.
Hyvä esimerkki on renkaan ja asvaltin välinen pito. Jokainen meistä tietää että leveä rengas pitää paremmin. Mutta tossa renkaan tapauksessa kysymys ei olekaan kitkasta. Vaan kumin elastisuudeta ja asvaltissa olevien kolojen takia kyse onkin oikeastaan matalista hammaspyörän hampaista, jotka muodostuvat koloihin. Mitä enemmän pieniä hampaita, sitä parempi pito.
Kitkarenkaista puhuminen on siis vain asian yksinkertaistamista ja markkinointia.
Onko jarrun kitkapinnan ja levyn välissä tätä samaa ilmiötä? Nopeasti kuluvilla kilpapaloilla todennäköisesti. Kovemmilla katupaloilla vähemmän ja enemmän taas tätä oikeaa kitkaa.
Kitkasta ja just siitä pinta-alan vaikuttamattomuudesta oli tän aamun Hesarin tiedesivulla mielenkiintoista tarinaa.
Olisikohan ollut Coulombin kitka, josta tässä puhutaan, insinöörit tietävät minua paremmin.
Joka tapauksessa siinä tosiaan oletetaan, että kitkakerroin ei ole riippuvainen pinta-alasta. Tämä oletus on kuitenkin realistinen vain sileiden ja tasaisten materiaalien osalta. Tienpinta ja rengas eivät ole "sileitä ja tasaisia" tässä merkityksessä, niiden väliseen kitkaan pinta-ala vaikuttaa.
Sen sijaan jarrupala ja -levy ovat "riittävän sileitä ja tasaisia", jotta oletus voidaan tehdä. Todennäköisesti tämä oletus käy sitä epärealistisemmaksi, mitä "pehmeämmistä" jarrupaloista on kyse.
Kitkakerroin ei myöskään ole "materiaalivakio", vaan pikemminkin "systeemivakio", siihen vaikuttaa suuresti mm. lämpötila. STADIA:n porukka kertoi testistä, jonka mukaan useimpien jarrupalojen ja levyjen kitkakerroin kasvoi niiden lämmetessä, kunnes jossain pisteessä romahti lähes nollaan. Oma empiirinen kokemus prätkälle tehdystä "häipymistestistä" vastaa tuota tulosta.
Tämä kaikki tekee jarrujen tarkasta mitoittamisesta vähän vaikeaa. Käytännössä sitä joutuukin olettamaan kitkakertoimen tietyn skaalan sisään (esimerkiksi 0,25-0,45) ja pelaamaan muilla suureilla (puristusvoima, levyn ja renkaan halkaisija). Niin kauan kuin ostaa jarrupalat kaupasta eikä tee niitä itse tuohesta tämän oletuksen voi melko turvallisesti tehdä; ainakin alueella ollaan. Hienosäätöä voi sitten tehdä makunsa mukaan kokeilemalla esimerkiksi vähän pehmeämpiä tai kovempia paloja taikka muuttamalla hydraulisuhdetta.
Jarrumuutoksia silmällä pitäen koetetaan MMAF:n puolella saada aikaiseksi yksinkertainen nettilaskuri, jolla voi verrata alkuperäisen ja muutetun jarrujärjestelmän aikaansaamaa jarrutusvoimaa.
Jospa yksi fyysikko yrittäisi jäsentää tätä jarrudilemmaa (vaikkei tribologian asiantuntija olekaan). Jotta ongelman käsittely pysyisi mielekkäällä tasolla, jätetään korkeamman kertaluvun hienostelut sikseen.
Mehän tiedämme, että pintaan kohdistuva paine p voidaan laskea pinta-alaan A kohtisuorasti vaikuttavasta voimasta F. Eli matemaattisen tylsästi ilmaistuna p = F/A. Mitä tällä tiedolla voidaan tehdä? No, aloitetaan tarkastelu jarrujärjestelmän pääsylinteristä.
Jos pääsylinterin pinta-ala on A1 ja se "puristaa" jarrunestettä kasaan voimalla F1, jarrujärjestelmään syntyy paine p = F1/A1. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että myös työsylinterin takana on sama paine p (oletetaan ettei jarruletku pahemmin pullistele, mitä se käytännössä hieman tekee). Näinollen työsylinteri painaa jarrupalan jarrulevyä vasten voimalla F2 = p*A2, missä A2 on työsylinterin pinta-ala. Tai tarkemmin työsylinterien yhteenlaskettu pinta-ala.
Yhdistelemällä em. kaavat, saadaan että F2 = F1*(A2/A1). Pinta-alojen suhdetta A2/A1 kutsutaan hydraulisuhteeksi. Mutta mistä tiedämme voiman F1? Palataan jarrujärjestelmässä takaisinpäin, aina jarrukahvalle (tai polkimelle) saakka. Voimme nimittäin laskea voiman F1, jos tiedämme jarrukahvan vipuvarsien pituudet ja puristusvoiman jolla sitä käytetään. Kun etäisyyttä jarrukahvan puristuskohdasta (suunnilleen keskellä kahvaa) sen pivot-akseliin merkitään kirjaimella x, ja pääsylinterin keskiakselin etäisyyttä samaisesta pivot-pisteestä kirjaimella y, saadaan voimaksi F1 = P*(x/y). Tässä P on siis puristusvoima (jota ei pidä sekoittaa ym. pikku-p:hen).
Jotta saadaan kaavaan riittävästi pituutta, voidaan todeta seuraavaa: F2 = P*(x/y)*(A2/A1). No, voima F2 ei vielä kerro koko totuutta jarrutusvoimasta. Kun tunnemme miten voimat ja vääntömomentit toimivat, voimme kirjoittaa että jarrutusvoima F = F2*ub*(rb/rw), missä ub on kitkakerroin jarrupalan ja -levyn välillä, rb on efektiivinen jarrulevyn säde (likimain se etäisyys renkaan akselista jarrulevyyn, jossa jarrupalan keskikohta tapaa levyn) ja rw on renkaan (pyörintä)pinnan säde.
Tämä jarrutusvoima on nyt se, joka kertoo miten jarru teoriassa pystyy menoa hidastamaan. Ja kun nyt vauhtiin päästiin, niin laitettakoon koko komeus esille: F = P*(x/y)*(A2/A1)*ub*(rb/rw) ;D Tämä siis kertoo jarrutusvoiman renkaalla.
Jos/kun jarrutusvoimaa halutaan kasvattaa, vaihtoehtoina ovat:
- kasvattaa puristusvoimaa P
- kasvattaa kahvan pituutta x
- kasvattaa työsylinterin/-sylinterien pinta-alaa A2
- kasvattaa jarrulevyn efektiivistä sädettä rb
- kasvattaa kitkaa ub
ja/tai
- pienentää renkaan sädettä rw
- pienentää kahvan (tai polkimen) vipuvartta y
- pienentää pääsylinterin pinta-alaa A1
Näin siis teoriassa. Jotta jarru olisi tunnokas ja mukava käytettävä, aivan vapaasti kaikkia muuttujia ei voi valita. Esim. hydraulisuhteelle löytynee empiirisesti todettu hyvä haarukka. Vipuvarsiakaan ei pysty ihan määrättömästi muuttamaan. Kitkakertoimeen voi hieman vaikuttaa jarrupalojen ja levymateriaalin sopivalla valinnalla. Näinpä jarrulevyn halkaisijan kasvattaminen suhteessa renkaan halkaisijaan onkin ehkä mielekkäin tapa parantaa jarrutehoa. Ja punttisalilta saa lisää puristusvoimaa...
Täältä tähän,
Maick
ps. Hyvän foorumin olette laittaneet pystyyn, hienoa! :)
No tulihan se sieltä... ;D :)
Mikäs on sitten se hyvä hydrauli suhde? Haaveillu joskus kun on paljon aikaa(jota luonnollisesti on ihan v*tusti) haluaisin koittaa tehdä jarrusatulan. Siksi siis kymysys kuuluukin, että millainen tuon suhteen tulisi olla että olis hyvä pysäytin ;D
Hyvä Maickki! Oli niin asiallisen yksinkertaisesti selitetty että tosta tajuu jokainen.
Mut Nicnacille, mulla oli omatekoisissa puristajissa neljä 25mm mäntää, 11mm Brembon pääsylinteri ja 7" levyt. Oli hyvä, mutta ei paras mahdollinen. Sama paketti 12" levyillä oli jo todella tehokas. 7" ulkonäön takia. Vähän osviittaa...
Lainaus käyttäjältä: nicnac - 18 helmikuu 09, 00:46:24
Mikäs on sitten se hyvä hydrauli suhde? Haaveillu joskus kun on paljon aikaa(jota luonnollisesti on ihan v*tusti) haluaisin koittaa tehdä jarrusatulan. Siksi siis kymysys kuuluukin, että millainen tuon suhteen tulisi olla että olis hyvä pysäytin ;D
Täsmällistä vastausta ei taida olla kellään, mutta esimerkiksi ISR:n etujarrupalikoissa 14 mm pääsylinteri riittää kahdelle enintään 35 mm työsylinterille, ja 17,5 mm pääsylinteri kahdelle enintään 43 mm työsylinterille.
Kyllä nyt meni meikäläisellekin jakeluun että ei ole välttämättä koolla merkitystä tässä(kään) asiassa ;D. Kiitokset asiallisesta selvityksestä.
No Itse ajattelis että helepoin hommahan on tosiaan kasvattaa työsylinterin pinta-alaa. Silloin ei tarvi niin suurella voimalla painaa sitä kahvaa. Mistähän näkisi nuotten japanialais pyörien tuon sylinterien koko suhteen. Niissäkun on jotkut kuusmäntä satulat*2 ja jarrutukseen vaadittava voima on ihan olematon. Tuossa XR1200:ssa oli muuten kans aika mukavat pysäyttimet...minkähänlainen sylinteri sielä kahvassa mahtaa olla. Satulat ja levyt näytti ihan "vakio kamalta" eli nuo uudemmissa harrikoissa olevat nelimäntä satulat ja normaalit jarrulevyt. Harmi kun ei oo koskaan päässy nuota tuplalevyllisiä harrikoita kokeilemaan...siis muita.
Nyt kun päästiin teoriasta takaisin käytäntöön niin voi taas osallistua tekemättä itsestään yhtään entistä hölmömpää ;D ...
Ei ole koskaan tullut isoa kyykkää koeajettua mutta mulla on kolmessa pyörässä ollut japsijarrut, kahdessa tuplat nelimäntäiset (Nissin/Tokico) ja nykyisessä FXR:ssä tuplat Hayabusan kuusimäntäiset Nissinit. Tokicojen kanssa oli käytössä Kawasakin oma 17 mm kahva ja noissa muissa sitten H-D:n tuplajarruille tarkoitettu 11/16" (17,46 mm) malli. Kyllä pysähtyy. Kyykyn kahvoissa on yleensä pidempi vipuvarsi, se voi vaikuttaa keventävästi verrattuna HD:n lyhyempään malliin mutta ei se mitenkään erityisen raskas ole nytkään.
Mikäs niiden kuusimäntäisten yhteispinta-ala sitten on...?
Eihän ne kuusimäntäiset satulat mitenkään hirveän isolla männällä ole. Oliskohan jotain luokkaa 20-25mm.
Luulis että niissä on sitten liikematka paljon isompi kuin hd:ssä ja näin ei tähän astisten kokemusten perusteella ole. Tosin en minäkään millään hajabusalla oo ajanu, mutta pyörillä kyllä missä on keveät jarrut. Kyllä meikäläisen jarrukahvasta melko isällisellä otteella saa ottaa kiinni jos aikoo täys jarrutuksen tehdä.
Lainaus käyttäjältä: nicnac - 18 helmikuu 09, 22:47:39
Eihän ne kuusimäntäiset satulat mitenkään hirveän isolla männällä ole. Oliskohan jotain luokkaa 20-25mm.
No ei, mutta jos koettaa haarukoida hyväksi todettua hydraulisuhdetta, olis kiinnostavaa tietää, minkäkokoisia ne tarkalleen ottaen ovat.
Malta nyt T hetki, mittaan tänään kun käyn pajalla. Jaappaninjarrujen männäthän on sitten yleensä eri kokoisia, muistelisin että noissakin oli ainakin kahta erikokoista mäntää.
Sori, minä nyt etuilen vähän. :)
Nissinin 6-mäntäisiä puristimia on mäntäkoolla 27-27-25 mm ja 30-25-22 mm. Heidän pääsylinterinsä 19 ja 16 mm sekä 15,87 mm (5/8 tuumaa), 14 mm ja 12,7 mm (1/2 tuumaa)
Lisää linkissä
http://www.ringjunkies.co.uk/Nissin.htm (http://www.ringjunkies.co.uk/Nissin.htm)
Vieläkun tietäis mille satulalle minkäkinlainen puristaja...osaasko joku heittää minkä kokoinen on tuo HD:n normi sportin pääsylinteri?
HD on käyttänyt ainakin kolmea eri kahvasylinterikokoa - 9/16", 5/8" ja 11/16. Näistä kahta ensimmäistä käytettiin yhden puristajan kanssa, vanhemmissa oli isompi sylinteri. Vaihdos tapahtui jossain vaiheessa 90-luvulla vaikka puristaja pysyi samana - tällä haettiin herkempää jarrutuntumaa. 11/16" poraus on sitten ollut kaikissa tuplalevyisissä pyörissä (70/80-lukujen FX/XL-malleista en ole varma) huolimatta siitä onko satuloissa yksi vai neljä mäntää.
ISR (http://www.isr-brakes.se):n suositukset menevät suunnilleen näin :
14mm pääsylinteri soveltuu kahdelle 2-mäntäiselle max. 34mm puristajalle.
Jalkakäyttöisenä 14mm pääsylinteri soveltuu 2-mäntäiselle max 34 puristajalle, tai 4-mäntäiselle max 25mm puristajalle.
17.5mm pääsylinteri soveltuu kahdelle 2-mäntäiselle max 43mm puristajalle, tai kahdelle 4- tai 6-mäntäiselle puristajalle.
Olettaen siis että 'soveltuvuudet' ovat määritelty ISR:n omien puristajien mukaan (esim. 6-mäntäinen puristaja 25mm männillä)..
Saman valmistajan säädettävän pääsylinterin esitteessä mainitaan, että 14mm pääsylinterin tuottama paine olisi 3-6.5baria, ja 17.5mm puolestaan 2-4baria. Vipuun vaikuttava voima on määritelty 150N, ja vipusuhde 3:1 - 6,6:1..
-t-
Kirjoitan ihan ensimmäistä kertaa tällaiseen "blogiin", enkä olisi ikinä uskonut sitä tapahtuvan. Aihe oli kuitenkin kiinnostava ja olen itsekin asioita testannut ja kysellyt tietoa kokeneemmilta.
Lainaamatta ketään, mutta osittain edellisiin viesteihin nojaten, kerron omista mielipiteistäni.
PM ei ole mielestäni tehnyt ikinä rinnakkain "show"- ja "road use"-puristimia, varsinkaan 125x2:sta.
Kyseessä on aina sama peruspalikka, olipa kiinnike välissä tai ulkopuolella. Mikäli kiinnike on sijoitettu ulkopuolelle, on männällisten kylkipalojen välissä "levityspala". Ilman tätä palaa ei puristajan väliin mahdu jarrulevyä ja purkamatta puristinta, ei tätä palaa välttämättä huomaa ulkopuolelta, puristin on hiottu ja kiillotettu yhtenä osana ja rakoja on vaikea havaita. Näin ainakin oli muutama vuosi sitten, lähiaikoina en ole purkanut PM:n pikkupuristinta. Syy kiinnikkeen eri sijoituskohtaan, oletan olevan yksinkertaisesti eri mallien tarvitsema offset.
Ikävä kyllä, en saanut PM:n "info sheet"-linkkiä auki, tarkistaakseni joitakin asioita. Kaivoin kuitenkin PM:n -99 vuoden luettelon esiin ja PM suosittelee yhdelle 125x2:lle pääsylinteriksi 5/8" ja rohkenen sanoa jarrun olevan aika tehoton. Samaa veikkaan jopa 9/16" pääsylinterillä. Nämä molemmat sopisivat tuplajarrulliseen 125x2 puristimilla. Tämä PM:n suositus johtunee vain rahasta, PM ei edes taida tarjota tänäpäivänäkään pienempää pääsylinteriä kuin 5/8", siksi sitä tyrkytetään kaikkialle. Siis liian kallista pitää ohjelmistossa liian paljon tuotteita, niitä ei sitten valmisteta, vaikka tarvetta olisi.
Edellisen arvioni perustan seuraavalle kokemukselleni: Tollenkin myymät pikku Brembot ja Grimecat ovat 28mm männillä ja nämä toimivat erittäin hyvin 11mm:n pääsylinterillä, kun yksi puristin käytössä. Tuplana toimii hienosti 14mm:n pääsylinterillä. Jos PM:n puristajan mäntä on tuo 1,250" siis n. 32mm, olisi yhdelle puristajalle ihanteelinen/tehokas pääsylinteri 1/2" ~13mm. Jarru kyllä toimii 9/16" pääsylinterillä, mutta on hivenen jäykkä ja tehoton.
Tottakai jarrujen tehokkuuteen vaikuttaa levyjen halkaisija, niiden materiaali, vipujen pituus, renkaiden koot... mutta jos perusasiat, mäntien halkaisijat, eivät sovi toisiinsa, ei paljon voi tehdä muilla jutuilla. Olen muutaman kerran jutustellut Acke Risingin, ISR, kanssa näistä asioista, eikä hänkään pysty tosta vaan heittämään mitkä koot sopivat toisiinsa. He ovat testanneet omat jarrunsa ja ne toimivat todella hienosti. Suosittelen kaikkien tekevän niin ja mielestäni jarrujen myyjien pitäisi tietää mitä he myyvät, siitä vain ostoksille ja tietoa kysymään, tosin jos myyjä nojautuu vain PM:n luetteloon, niin tilanne siitä tuskin paranee...
Melkeinpä rohkenen suosittaa valita aina mahdollisimman pienimäntäinen pääsylinteri, kun vain jarru tarttuu kiinni ennenkuin kahva ottaa kiinni ohjaustankoon. Tehokkaan jarrun tunnistaa puristamalla jarrukahvaa, se ei saa olla pohjaan puristettuna kova kuin kivi, vaan pehmeähkö kuin kumipallo, silloin sieltä löytyy puristustehoa. Jarrujen testaamiseen ei siis tarvita ajokelejä,
siitä vain kavereiden kahvoja puristelemaan ja vertailemaan tuntumaa.
Jep, vähän huono sanavalinta ilmeisesti.. Eli tuolla 'show' ja 'road' malleilla tarkoitin, että (muistaakseni) aiempi malli oli nimenomaan tuo halkaistava versio, mutta sitä ei enää olisi myynnissä hyväksynnän puutteen vuoksi. Kiinteä malli puolestaan olisi hyväksytty ja se olisi korvannut tuon aiemman.. Itselläni on pari 125x2 halkaistavaa puristajaa, ja muistelisin että pakkauksessa olisi jokin maininta käyttörajoituksista. Kun ostin nuo jokunen vuosi sitten Saksasta, niin myyjä sanoi myöskin että ei voi asentaa pyöriin ei-hyväksyttyjä jarruja. Jarrutustehoon tai muuhun tekniseen toteutukseen ei tuolla varmaankaan ole vaikutusta, sikäli kun saa asennuksen onnistumaan ilman vuotokohtia. (huom! en pysty tarkistamaan tuota paketin tekstiä hetkeen aikaan, joten tämä siis täysin ulkomuististani.. eli älkää ottako tuota 100% faktana, thanks)
Noista käytännön kokemuksista sen verran, että itselläni on ISR:N 17mm pääsylinteri, ja käytettäessä sitä 125x4R puristajan kanssa, eikä jarrutustehon kanssa ole ollut ongelmia, mutta selkeästi pääsylinteri oli liian iso. PM:n ohjeen mukaisesti pääsylinteriksi kelpaa 5/8" - 3/4", eli 'suosituksen' puolesta pääsylinterikin on oikean kokoinen. Kuitenkin tuo 'kumipallo-efekti' jää saamatta ja jarrutus on helposti tunnoton. PM:n puristaja tuli vaihdettua taakse (ja eteen tuli suunnilleen samoilla spekseillä varustettu RevTechin puristaja) ja seuraavat muutokset ovatkin sitten ISR:n kahvojen vaihto takaisin orgis-mallisiin.
Varmastikin tuohon PM:n suosioon vaikuttaa, että ihan kelpo kamaahan nuo ovat, ei paljoa susi-kappaleita myynnissä yms. ja onhan se aito amerikkalainen. Perinteisestihän H-D:n aftermarket osat ovat kehnoja jos vertaa mihin tahansa 'oikeaan' osaan (vrt. jarrut, iskarit,..) mutta toteutuksessa on täytynyt ottaa huomioon, että moni vaihtaa esim. vain puristajan ja pitää orgis-pääsylinterin käytössä.
Tuo PM:n brake info näyttää olevan aikas iso tiedosto, tässä on pienempi versio ilmeisestikin samasta dokumentista, joskin vuodelta 2005:
PM Brake Info (http://www.parts-world.ch/PM%202005_BrakeTecSupp-1-7%20komprimiertPM%202005_BrakeTecSupp-1-7%20komprimiert)
-t-
Kiitos tiedostosta, nyt sain sen auki.
Vaikka piirustuksissa (125x2) ei mitään välipalaa olekaan mukana, voi siitä havaita mitä tapahtuu jos puoliskot ruuvataan suoraan toisiinsa, jarrulevy ei mahdu väliin. Tosin punaisella on merkitty selvästi yksi o-rengas/puristaja ja välipalan kanssa tarvittiin tietysti kaksi o-rengasta, kuten kuvaan piirretty. Olisiko tuotetta sittenkin kehitetty edelleen?
Onkohan tuo kiinteä malli halkaistavissa ollenkaan? Sellaiseen en ole törmännyt ja mikäli sellainen on nykypäivänä olemassa, kiinnostaa kovasti, kuinka se on valmistettu? Täytyy tutkia asiaa ja mahdollisesti täytyy ostaa yksi uusi puristin ja katsoa kuinka asia on. Edelleenkin uskon tuotannossa olevan vain yhden ja saman halkaistavan puristajan, ehkäpä vähän muutettuna, toivottavasti saadaan asiaan joskus varma tieto.
Muistelen myös vanhempien puristimien osalta, että niissä oli jotkut varoitukset, `not for road use´
tai jotain vastaavaa, johtuneeko PM:n halusta kiertää vastuuta, mikäli joku Jenkki kuolee liikenteessä huonojen jarrujen takia?
Lainaus käyttäjältä: Thomas - 20 helmikuu 09, 10:39:13
14mm pääsylinteri soveltuu kahdelle 2-mäntäiselle max. 34mm puristajalle.
Jalkakäyttöisenä 14mm pääsylinteri soveltuu 2-mäntäiselle max 34 puristajalle, tai 4-mäntäiselle max 25mm puristajalle.
17.5mm pääsylinteri soveltuu kahdelle 2-mäntäiselle max 43mm puristajalle, tai kahdelle 4- tai 6-mäntäiselle puristajalle.
Menee vähän ohi PM:n puristaja aiheesta, mutta pakko tätäkin on pureskella. Tuo ensin molemmissa pääsylinteri tapauksissa mainittu tuottaa noin 1/12 pinta-ala suhteen.
Tuolla pienemmällä pääsylinterillä ja yhdellä nelimäntäisellä kuten ISR sivuillaan suosittelee niin tulee 4*34mm männillä olevalla puristajalla ~1/23.7 suhde. Yhdellä kuusimäntäisellä taas jossa männät 6*25mm tulisi ~1/19.3. Eli huomataan että melkoisia eroja.
Lueskelin ameriikan voorumilta, että kun on sportteihin tehty näitä tuplalevy muutoksia niin ei ole välttämättä vaihdettu pääsylinteriä tämähän vaikuttaa sitten tottakai myönteisesti jarrutusvoiman määrään. Osaaskohan kukaan sano mikä on nuossa tuplalevyllisissä tuo työsylinterin männän halkaisija? Alkaa tuottamaan jo luultavasti aika hyviä suhteita. Tässä hieman laskeskelin että jos sportissa on se alkuperäinen puristaja yhdellä männällä ja näin ulkomuistista silmämääräisellä mitalla mitattuna olisi 45mm:n ja pääsylinteri olisi tuo pienin niin suhde olisi ~1/9...joten melkoista heittoa on.
Lainaus käyttäjältä: nicnac - 22 helmikuu 09, 12:48:47...Osaaskohan kukaan sano mikä on nuossa tuplalevyllisissä tuo työsylinterin männän halkaisija?...
Siis puhutko nyt edelleen kahvasylinteristä? Sehän on HD:n tuplalevyisissä se 11/16", jarrusatuloiden sylinterit taas on saman kokoiset kuin yksilevyisissä.
Täytyy vielä tarkentaa omia puheitani tai oikeastaan tarkistin suosituksia PM:n suht uudesta luettelosta. Aiemmin totesin PM:n suosittelevan 5/8" pääsylinteriä 125x2:lle puristimille ja näin todella oli vuosituhannen vaihteessa. Uudessa luettelossa PM suosittelee seuraavasti pääsylintereitä omille tuotteillensa:
125x2 single 9/16" ja dual 9/16"
125x4R, S, SL single 9/16" ja dual 11/16"
137x4, R, B single 9/16" ja dual 11/16"
112x6B, RSB single 9/16" ja dual 11/16"
Ja PM todellakin tarjoaa pääsylintereitä nyt myös 9/16", mitä ei ollut saatavana vanhemmassa luettelossa. Olisiko pääsylinterien pienennys tapahtunut samoihin aikoihin kuin H-D pienensi omien pääsylinteriensä kokoa, olisiko tämä muutos tapahtunut -05 tai -06.
Nämä suositukset ovat jo erittäin toimivat, paitsi tietysti tuo yksinäinen 125x2 ei toimi kunnolla 9/16" pääsylinterillä, mutta tuplana toimii hyvin. Aikaisempi väitteeni saa tästä edelleen tukea, tarvittavaa 1/2" pääsylinteriä ei kannattamattomana valmisteta, vaan suositellaan pienintä ohjelmistoon kuuluvaa. PM tosin toteaa tässä uudemmassa luettelossaan, että parhaan jarrutustehon saavuttamiseksi tulisi 125x2 puristimia asentaa vain tuplana, niinpä, silloin löytyy oikeat osat ja on taas saatu myytyä tavaraa vähän enemmän...
Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 22 helmikuu 09, 20:15:24
Lainaus käyttäjältä: nicnac - 22 helmikuu 09, 12:48:47...Osaaskohan kukaan sano mikä on nuossa tuplalevyllisissä tuo työsylinterin männän halkaisija?...
Siis puhutko nyt edelleen kahvasylinteristä? Sehän on HD:n tuplalevyisissä se 11/16", jarrusatuloiden sylinterit taas on saman kokoiset kuin yksilevyisissä.
Eikai nelimäntäisissä puristajissa ole sama työsylinteri kuin yksimäntäisissä. Oli sitten tuplalevyt tai ei. Eli en puhu nyt pääsylinteristä joka löytyy kahvasta. Lähinnä siis että saisin vertailla HD:n kun esim 1200S sportsterin järjestelmä(2*4mäntäinen satula) on laitettu tuolla 9/16 pääsylinterillä ja todettu ihan toimivaksi.
Meinasin laittaa tuollaisen taakse 10"-levyn kanssa, sais siistittyä peräpäätä.
Sylinterin koosta en tiedä, jotkut pillettipolkimet on paikallaan. Toimii ainakin nykyisen sportin takajarrun kanssa.
Mitäs raati sanoo riittävyydestä?
Edessä on 4-mäntäinen rst 11,5"-levyn kanssa, se on tarkoitus hoitaa enimmät vauhdinpoistot.
Jäykkäpersus on jos tuolla merkitystä.
Kyllä kymppituumainenkin on todettu testeissä riittäväksi kunhan hydraulisuhde on kunnossa. Mutta jos nykyinen setti on toiminut tunnokkaasti isommalla levyllä niin ei se miksikään muutu levyä pienennettäessä - jarrun toimintaherkkyys siis, tehohan siinä vähän laskee.
Mulla oli ennen tuota sportin jarrua banaani kymppilevyllä, saihan sen lukkoon jo sillä.
Eiköhän tuo pelaa.
Tuo rst on tämän talven päivitys hd:n yksimäntäisen tilalle, eteen tulee lisää jarrutehoa jos takana vaikka vähän kärsiskin.
Mulla oli kiihdyttimessa yks tommonen PMn pilleri edessa 10'' levylla. Kahva oli PMn oma, kokoa en tieda. Kylla silla sai rukin pysaamaan 240km/h vauhdista suht kevyesti. Kyllakin jos, ja kun palat vahan paistuivat ja lsittuivat niin teho putos ihan saatanasti.
Noihin tais saada eri kovusia paloja, niilla pystyy ''saatamaan'' sita jarruvoimaa sopevaksi.
Ja nyt on pikku pm takana harrikan umpi 10"-levyllä.
Ei muuten toimi ollenkaan, mistäköhän lähtisi vikaa hakemaan?
Jotkut pillettisiirtosarjat on kiinni, en tiedä porausta, mutta toimi kyllä sportin yksimäntäisen kanssa.
Ilmaa ei pitäisi olla, poljin tuntuu ihan hyvältä. Palat kyllä liikkuu, mutta ei tuota voi jarruksi tällä hetkellä kutsua. Vinkuu vaan niin saateristi.
Voisko olla palojen materiaalista kiinni? Jotkut pääosin kuparinväriset sieltä paketista löytyi.
Sentään tuo rst:n 4-mäntäinen etunen toimii mainiosti.
Jatkan tähän samaan ketjuun. Eli PM 2 mäntä puristin kahvana joku vanha Hurst.
Ilmaillessa tuntu hyvältä kun eturengas ilmassa & pyöritteli jarrutteli jne.
No jonkun ajan päästä kokeilin jarrutella kun työntelin niin kahva liikkuu tosi vähän & on tosi kova jarru myös tehoton.
Oisko tuo mäntä sitten kahvassa liian iso vai mikä mättää.
No mikäs se pääsylkky sitte on? Oire viittaisi liian isoon pääsylinteriin. Tehottomuus taas voi johtua esimerkiksi siitä, että palojen ja levyn matskut ei oikeen tuu toimeen keskenään. Mulla levyt Fe52:ta ja pelaa erittäin hyvin.
Joo näin itsekkin kelain et liian iso varmaan, en oo mitannu ::)
Varmaan n. 40v vanha, niin ei oo jaksanu purkaa ettei tiiviteet hajoo lopullisesti ;)
No tuntuis muuten toimivan & Pitävän, en tiiä mihin toi alunperin. mutta ei niissä hurstin yks mäntäsissä puristajisaakaan oo isoo mäntää, vaikka niitä ois kaks niin aika saman kokonen kun toi PM
Pitää tutkii jos sais sen jotenkin putkitettua 14mm männälle mulla olis sellanen yhdessä nestekytkin kahvassa.
vai onko joihinkin pääsylintereihin jotain muutos sarjoja pienempään päin ?
Joku jossain projektialbumissa kanssa esitti kirjallisia pohdiskeluja tosta holkituksesta. Mullla on nyt pikku pm:n kanssa nyt 97 sportin pääsylkky, kun en tuumaseen tankoon isompaa uskaltanu laittaa ettei katkea. Toimii kyllä vallan mainiosti.
Mua pervottais sen alkuperäisen 11/16 sylkyn holkitus. Ei sekään söpö ole mutta joku siinä genuinessa taas viehättää.
Se Hurstin pääsylinteri on muistaakseni 9/16" , kyl mää sen mittasin joskus kun tiivisteitä vaihdoin. Ihan varmaks en sano ku siitä aikaa pari vuotta tms.
Nehän myytiin kittinä missä oli pääsylinteri,yks 1,5" puristaja ja 8" levy. Ja ulkonäko oli huomattavasti parempi mitä jarrutusteho ainaki ameriikan foorumeilta joskus nähnyt mainitun. Tietty syynä voi olla just väärin mitoitetut sylinterit..
http://www.vintagebrake.com/mastercylinder.htm (http://www.vintagebrake.com/mastercylinder.htm)
(http://i149.photobucket.com/albums/s69/8319/scan0101-1.jpg)
Se kahva on just ton näkönen, eli ei ilmeisesti toimi 2 mäntänen PM 9/16 pää sylkyllä, kumma homma jos toi yks mäntänenkin toimii. No vika on kyllä tossa ei miossään paloissa tai levyssä jne. Se kahva on pirun kova & painuu tosi vähän.
Taitaapi olla muuten 5/8 eikä 9/16, ei ihme jos ei toimi.