Elikkäs shovelliin on talven aika laakeroitu alakerta sekä sylinterit porattu. Lohkot kasaili ammatti ihminen ja itte kasailin sitten sylinteri ja jakopään. Nyt kun sisään ajoa suorittanu niin lämmetessään alkaa aika voimakas naputus jota on vähän vaikea paikaantaa mistä tulee. Jakopään otin auki, mutta kaikki nnäytti siellä siltä niinkun piti. Semmonen kysymys tuli mieleen että kuuluuko tossa pinion akselilla olevassa öljypumpun rattaassa olla noin 2-3mm päittäis välys?
(http://i215.photobucket.com/albums/cc265/Tunae/20130424_192113_zps8120b45c.jpg)
Nyt kaivattais vaan hyviä vinkkejä mistä lähteä metelin aiheuttajaa hakemaan. Kansille ja rockerboxeille ei talven aikana mitään tehty ja ne toimi ainakin edellis kesänä.
Niin ja tässä on kovat nostaja jolla ajettu alle 10tkm ja niissä ei välyksiä tunnu. Tönäreitä on säädelty edes takas ja ääni ei ainakkaan sillä ole helpottanut.
Kovien nostajien kuuluukin pitää ääntä kun kone lämpiää.
öljypumpun käyttörattaan kuuluu holkkasta tuon verran, se on ok. Oletko varma ettei joku nostajan rulla ole väljä? Pese öljyt pois ja kokeile onko välystä.
Tän välyksen tunsi ilman pesua, ja kuuli. ;D
(http://img825.imageshack.us/img825/9715/nostaja008small.jpg)
Tiedän kyllä minkälainen ääni kovista nostajista lähtee kun kaikki on kunnossa.
Täytyy vielä pestä nostajat ja tutkia tarkemmin. Mikä muuten on toinen merkki joka on tossa pinion akselin päässä olevassa rattaassa? Toinen on hampaiden välissä (nokan ajotus) ja toinen hampaassa.
Se toinen merkki on early shovelin sytkän rattaan ajoitusmerkki - näissä uudemmissa soveleissa siitä ei tartte välittää kunhan ajoittaa nokan oikean merkin mukaan.
Vaikuttaako nostajien kesto ikään jos on ajettu paljon tönärit liian tiukalla.
Vahvasti näyttää että nostajat olis menny. Eikös noi jimsin hydraulisiset big axle nostajat saa muutettua koviks nostajiks tolla muutos sarjalla? Huomasin vaan että olis ilmeisesti tarjolla nostajia jotka on suoraan kovia mut hintaa on 17â,¬ kappaleelta enemmän. Onko noissa tehtaan tekemissä kovissa nostajissa sitten jotain parempaa verrattuna noihin toisiin kun ovat kalliimmat? Taidan samalla uusia nostajan pesätkin kun tuntuu että vanhoissa nostaja pääsee vähän heilumaan alapäästä.
Kovien nostajien kanssa taitaa olla aika se ja sama, minkä valmistajan ne on.
Jimsin big axleista ei taida kellään olla hyvää sanottavaa. Tavan Jimsin kovat nostajat ovat ok. Hydraulinostajiin saa konversiopalikat viielläkympillä, jolloin sulla on kovat nostajat. Ja säätö sitten tönäreistä. Kovissa nostajissa voi käyttää kiinteitä keppejä, kun niissä on säätö.
-Spöke-
Ostin viime kesänä Jimsin nostajat ja sen jälkeen raksutti yksi hydrauli ja siihen lääkkeeksi S&S konversiokäikäleet. :)
Tuossa setissä on mun mielestä vähän hankala säätö kun tarvii kolme kiintoavainta. Yhellä pidetään keppiä paikallaan, toisella säätöruuvia ja kolmannella kiristetään mutteri. Vaikka eihän niitä tarvi olla jatkuvasti säätämässä.
Seuraavaksi varmaan Cranen setti: Linkki (http://www.motorcyclestorehouse.nl/product/915850)
Itse kun luulin että jims olis ollu ihan hyväkin osa valmistaja. Se vielä kiinnostais että mikä noi vanhat nostajat kulutti noin nopeata loppuun. Ei viittis parin kesän välein olla nostajia vaihtamassa.
Luulis nyt että esim nämä jimsin olis ihan hyvät http://www.motorcyclestorehouse.nl/product/900361 (http://www.motorcyclestorehouse.nl/product/900361)
Olenko oiken tulkinnut kirjaa jos sain nokan päittäis välykseksi 0.03-0.41mm?
Onko nostajien rullien välyksen toteemiseks mitään muuta keinoa kun sormin heiluttelu?
On. Paat nostajan kiinni johonkin. Mä laitan sorviin. Mittakello niin että kärki painaa kohtisuoraa rullan keskelle. Sormin kun heiluttaa löysiä edes takas näkee välyksen.
Ulkomuistista, uusissa se välys on .04-.05 mm. En tiedä mikä on maksimi. Mutta jos nostajat on handussa ja ruuvaaminen maistuu ennemmin nyt kuin heinäkuussa, mä vaihtaisin ilman muuta. Kun vaihtosetti ei maksa montaakaan kymppiä.
Tuo välys on tehtaan manuaalin mukaan 0.0005" - 0.001". Eli noin 0.01 - 0.025mm. Muista manuaaleista en löytänyt mitään speksiä tuolle välykselle.
Clymerin kirja antaa ylärajaks 0.03mm. Nyt kun heittokellolla mittasin niin kaikkissa nostajissa 0.05mm välys. Eiköhän se ole ihan normaalia että vajaassa 10tkm tulee satku tai pari lisää välystä. Pistän sormet ristiin ja toivon että ne kestää tämän kesän muutaman tonnin ajelut.
Tarkemmin tutkiessa nokan shimmejä niin huomasin todennäköisimmän äänen aiheuttajan:
(http://i215.photobucket.com/albums/cc265/Tunae/DSC_2921_zpsa168c70d.jpg)
Jännästi syönyt toiselta sivulta enemmän tota prikkaa. Nyt kun mittasin nokan päittäisvälyksen niin sain tulokseksi 0.6mm. En tiedä onko toi kuluminen johtunut siitä että prikka missä on noi väkäset niin on ollut suora sivu alas päin kun ilmeisesti kuuluisi olla juuri toiste päin.
Väkäset taitaa olla sen takia ettei se pääse pyörimään.
Ootko tsekannut paljonko keinuvivuilla on päittäisvälystä? Saattaa kait pitää ääntä jos on paljonkin yli ohjearvojen.
Keinut pitäs olla ok. Ja tuo shimmin kuluminen on tapahtunut tänä keväänä 200km aikana.
Kun jakopään talvella kasasin niin noka välys oli 0.25mm ja nyt 200km jälkeen 0.6mm.
Lainaus käyttäjältä: Spöke - 25 huhtikuu 13, 22:06:54
Jimsin big axleista ei taida kellään olla hyvää sanottavaa. Tavan Jimsin kovat nostajat ovat ok. Hydraulinostajiin saa konversiopalikat viielläkympillä, jolloin sulla on kovat nostajat. Ja säätö sitten tönäreistä. Kovissa nostajissa voi käyttää kiinteitä keppejä, kun niissä on säätö.
-Spöke-
Mulla meni jokunen vuosi sitten kahden kuukauden välein sekä edestä että takaa (uusista kamoista) pakonostajasta akseli poikki, kuin leikaten. Kyseessä oli big axlet. kauheeta paskaa.
Arvataan lisää. ;) Osuisko joku tönäri suojaputkeen, kolhu jossain kohtaa.
Kyllä pari tönäri oli niihin hangannut kun oli vinoja, mutta vaihdoin ne suoriks eikä auttanut.
Veikkaan itse vahvasti tuota nokan shimmiä äänen aiheuttajaksi kun väkänen oli hakannut lohkoonkin pienen loven:
(http://i215.photobucket.com/albums/cc265/Tunae/DSC_2927_zpseb6b9f80.jpg)
Varsinkin kun se on väkäsen puolelta enemmän kuluttanut tota prikkaa niin se on naputtanut lohkoon. Tai ainakin toivon että vika on tossa.
Jos päittäisvälys on ollut ok niin kuinkahan tuo on mahdollista.
Samaa tässä itsekkin olen ihmetellyt :o Ja en muuta järkevää selitystä keksi, kun että tuo prikka on ollut väärin laitettu ja se on pääsyt vääntämään ittensä jotenkin vinoon ja päittäisvälys on mennyt niin pieneksi että shimmi on alkanu syömään sitä toiselta laidalta.
Mikäs tuossa viimeisimmässä kuvassa on hangannut tuohon 'kaareen' jossa tuo sisin nokka pyörii? Et ole vaihtanut nokka-akselia isommalle nostolle ja se on hinkannut tuohon kaareen? Selittäis edes jotenkin tuon prikan hankausta...
Sitä en tiedä mikä siihen on hangannut. Mutta nokan pitäs olla aivan vakio eikä siinä ole mitään jälkiä.
Pitäis olla jakopää nenän edessä, mutta tossa sakaraprikassa suora sivu on muistaakseni sen takia, ettei ota nostajaan kiinni. Jos se on ollu väärinpäin ja vielä hakannu lohkoon, eiköhän naputuksen ääni oo aika selvä. Meinaa melko kovaa saa hakata, että tollanen jälki jää.
Pelkkä pyöriminen ei sellasta saa aikaiseksi.
Joku syynsä sille prikan muodolle varmaan on. Mutta eiköhän siinä prikassa näkyisi nostajan osumat. Veikkaus että päittäisvälys on mitattu väärin ja nokka on "puristussovitteella".
Tämmöinenkin löytyi, tosin tämänkään aiheuttamia jälkiä ei näy Tunan koneessa (vai näkyykö):
be sure to check to see if the inner most lobe crashes into the pinion bearing boss. quite often they do...
(https://lh4.googleusercontent.com/-cr0LgplxV9I/UXhhwlyZXlI/AAAAAAAAB_g/ds8TjurswQ0/s600/lobefit.jpg)
Ediittiä; Niin toi kuva teksteineen oli uuden nokan asennusvinkkejä, ja Tunan konehan oli alakerrasta auki joten jos siellä on laakeri pikkasen eri kohdassa kun vanha tjsp. En tiiä. Kunhan höpötän. :P
Eipä näkyny jälkiä että nokka olis laakeriin kiinni ottanut. Nyt on kone läjässä taas uusilla nokan shimmeillä ja päittäisvälykseksi laitoin 0.2mm.
Heti kun kone lämpiää kunnolla alkaa taas nakutus. Tai oikeastaan nakutus yhdistettyny semmoseen erikoiseen ääneen, vaikea kuvailla ::)
Täytyy ajaa pätkän verran ja ottaa jakopää taas aukia ja tutkia onko sama kuluminen shimmeissä tapahtunut.
Vai että jännä ääni. Alakerta siis kävi laakeroitavana ja tämä tarkoittaa keskitappiakin? Jotenkin ihan fiiliksen perusteella minua ainakin kiinnostaisi tietää onko ne painelevyt valittu oikein. Koska jos on väärät eli oliko nyt aluhäkit olakkeettomilla painelevyillä niin etukangen neulat voi ottaa kiinni takakangen kooliin tai toisinpäin, ei jaksa miettiä. Ainut konsti millä sen saisi selville olisi irroittaa edes toinen pytty ja toivoa, että siinä olisi tarpeeksi päittäisvälystä, että jollain lehtimitalla tai rassilla saisi agitoitua niitä laakerihäkkejä sen verran, että näkisi onko ne yliliikkuvaisia. Sinun ei pitäisi nähdä missään tilanteessa niitä neuloja.
Elikkäs koneeseen tuli uutta pininon akseli, keskitappi, alakerran laakerit, kiertokangen yläpäät, jakopään kopan pronssihelat ja pyttyjen poraus. Homman suoritti koneistus välimäki&jokiaho. Ite pistin uudet männät ja kasain yläkerran sekä jakopään. Uskon kyllä vahvasti että koneistamo on hoitanu homman niinkun pitää.
No sitten, olisit heti sanonut missä laitettu ;)
Mitäs raati sanoo onko tämä ihan normaalia, että nostajan rulla syö nostajan pesään moisen jäljen :o
(http://i215.photobucket.com/albums/cc265/Tunae/DSC_2953_zps5448e54f.jpg)
(http://i215.photobucket.com/albums/cc265/Tunae/DSC_2940_zpsce98c885.jpg)
Onko tuo mahdollista muuten kuin että nokka on vinossa, ts. linjahoonaus vituillaan?
Mu mielestä vaihtoehdot rajoittuu juurikin tohon tötterön linjahoonauksen puutteellisuuteen. Nostajan rullat ovat vinossa pesiin nähden = nokka vinossa suhteessa pesiin. Pesät vinossa tai nokka vinossa.
Enkä ymmärrä, miten pesät vois olla vinossa? Onko tötterö vaihtunut rempan yhteydessä?
-Spöke-
Eihän sellaset pesät missä on tasakantaset ruuvit, keskity mitenkään.
Äkkiseltään en usko että toi johtuisi mistään linjauksesta. Varsinkin jos on vaan yhdessä reiässä. Voi olla vanha vamma jos on pyöriny joskus rojua jakopäässä.
Voi olla että oon väärässä.
Jos nokka tosiaan olis vinossa, nin miten vain yks pesä ottais osumaa? Hessunkanssa samal kannalla, et joku muu aiheuttanut tuon.
Nuo nostajan pesäthän asettuu jetisti tuohon lohkoon ja ne pyörii paikallaan. Kun niitä pultteja vääntää kiinni niin pitäisi olla semmoinen kartiomallinen työkalu joka väännetään yhteen pultin reikään: Tämä takaa sen että pesä asemoituu täsmälleen oikein lohkoon nähden ja myös sitten nokkaan nähden (jos nokkakopan pusla on kohdallaan). Niinkuin Hessu sanoi, noilla tasakantaisilla pulttiversioilla tuo asemointi on sitten mitä on jos ei tuota kartiopulttia käytä asennettaessa.
EDIT: katsoin tuota kuvaa uudestaan ja se rullahan on ottanut molempiin reunoihin kiinni eli ei liene pesän asennuksen linjausongelma. Onkohan nuo alkuperäiset pesät vai tarvikkeet? Muistan kerran tilanneeni hyvät ja halvat nostajanpesät, rautaiset. Oli hienot kun pisti paikalleen.Kun sitten vähän mittaili nostajan rullien osumia nokkaan sekä erityisesti rakotulkilla kulmaa miten rulla osuu nokkaan niin huoli heräsi. Toisessa nostajan pesässä oli tuo toinen kulma väärin, rulla lisäksi koski nokkaan eri kohdassa kuin naapureissa. Ne lähti heti takaisin mistä tulivatkin. Ostin sitten hyvät ja vähän kallimmat tilalle.
Lainaus käyttäjältä: Hessu - 07 toukokuu 13, 09:27:41
Äkkiseltään en usko että toi johtuisi mistään linjauksesta. Varsinkin jos on vaan yhdessä reiässä. Voi olla vanha vamma jos on pyöriny joskus rojua jakopäässä.
Arvailuahan tämä. Mutta jos nokka on vinossa, eli linjaus persieellään, niin enitenhän se näkyisi tolleen kuten kuvassa vain yhdessä pesässä. Ja muissa pesissä sitten asteittain vähemmän, riippuen tietty vähän pesien koneistustarkkuudesta. Vai kuinka?
Ei kait nokka voi olla niin pahasti vinossa?
Lähinnä mieleen tulisi kaukoitäinen nostajan pesä,
ja unohtunut keskittäminen.
Taannoin eteen osui pannu/shovel mallin pesä,
jota sai hioa sieltätäältä että se edes meni paikalleen....
Tulipa vielä mieleen, että jos toi olis keskittämisongelma, niin eikös jäljet silloin näkyisi molemmissa vierekkäisissä pesissä?
Nokan pusla on uusi ja linja hoonattu nyt talvella.
Elikkäs jäljet ovat pahimmat tuossa uloimmassa pesässä ja siitä sitten asteittain vähenevät.
Sitten huomasin tämmösen ilmiön kun nokan välystä mittailin niin eri puolelle nokkaa menee eri vahvuinen liuska.
(http://i215.photobucket.com/albums/cc265/Tunae/DSC_2961_zps411144a0.jpg)
(http://i215.photobucket.com/albums/cc265/Tunae/DSC_2959_zps03688903.jpg)
Olen muutamalta ihmiseltä kysellyt jotka näitten kanssa enemmän pelaa tuosta pesien keskittämisestä sillä kartio työkalulla niin heidän mielestä sille ei ole tarvetta näissä missä tasa kantaiset pultit.
Sitten otin kuvan tuosta nokan puslasta kun se oli tummunut toiselta laidalta vaikken tiedä onko sillä mitään merkitystä.
(http://i215.photobucket.com/albums/cc265/Tunae/DSC_2964_zps787bda26.jpg)
Mitenkä parhaiten tuon pystyisi toteamaan onko nokka-akseli vinossa?
Eipä tuu mieleen mitään kotioloissa onnistuvaa tapaa.
Sulla on muuten nokka-akseli vaihtokunnossa. Aika paljon on pinta jo irronnut.
Kyllä tolla vielä vetää, mutta matskun irtoaminen kiihtyy kun on päässyt alkamaan.
En oo tollaseen eroon törmännyt rakotulkilla mittauksessa. Toihan tekee jo monta kymppiä akselin toisessa päässä. Voi kyllä johtua myös lohkontasosta tai shimmien paksuudesta.
Kyllä noi puslat aina tuolta alapuolelta tummuu. Mutta jos tänä talvena vaihdettu, on menny aika nopeasti. Hämääks kuva. Onks tohon puslaan porattu öljyreikää?
Puslassa on öljy reikä.
Pistän nokasta paremman kuvan:
(http://i215.photobucket.com/albums/cc265/Tunae/DSC_2985_zpse1226739.jpg)
ihmetyttää etteikö näissä vehkeissä mikään kestä vajaata 10tkm jos kerran sekin on vaihto kunnossa.
Lainaus käyttäjältä: Tuna - 07 toukokuu 13, 16:23:48
Elikkäs jäljet ovat pahimmat tuossa uloimmassa pesässä ja siitä sitten asteittain vähenevät.
Sitten huomasin tämmösen ilmiön kun nokan välystä mittailin niin eri puolelle nokkaa menee eri vahvuinen liuska.
Mun ymmärryksen mukaan kumpikin havainto tukee sitä ajatusta, että se nokka on vinossa.
Kun sattuu olemaan yks motti tossa pöydällä tekeillä, kokeilin sellaista temppua, että käänsin pesän niin vinoon kuin sen saa ja sitten tunkee rakotulkkia nokan ja rullan väliin. Pyörittelin konetta ja kokeilin eri asennoissa, viiden satkun rakotulkki ei mahtunu missään asennossa sinne.
Lainaus käyttäjältä: Tuna - 07 toukokuu 13, 20:58:31
ihmetyttää etteikö näissä vehkeissä mikään kestä vajaata 10tkm jos kerran sekin on vaihto kunnossa.
Sellasta se on se virittäminen. HD on kumminkin ihan parhaasta päästä 70-luvun prätkistä.
Ajattele millasia paskoja muut oli. Triumpit vuoti öljyä uudesta asti ja osat putoili alvariinsa. Nortonit hajotti runkolaakereita muutaman tonnin ajon jälkeen, ennen kun ne keksi tehdä bompeeratun laakerin. Saatikka Pirtelöjammu (kampurat katkeili ennen ekaa öljynvaihtoa), Tridentin tai 2t kawan keskimmäiset pytyt...
Vielä 90-luvulla Ducatin nokkahihnan vaihtoväli TAISI olla 18 t kilsaa. Ja se on paljon isompi duuni kuin shovelin nokan vaihto. Tuutin nokkaketjun vaihto, saatikka runkolaakeri palapeli.
HD:n hienous aikalaisiin nähden on korjauksen helppous.
Ton vikan kuvan valaistuksessa nokka näyttää paljon paremmalta.
Puslan / nokkalinjan tsekkaushan luontuu testaamalla,
siten että pistää nokan paikalleen, jättää pinionrattaan pois ja kiristää jakokopan
tisteineen kiinni.
Eiköhän ahdistukset oo tunnettavisssa,
kun pyörittää nokkaa nostajanpesän reiästä käsin?
Rataskosketus selviää ainakin karkeasti kun lisää edellämainittuun sen pinionirattaan,
ja pyörittää mottia kokeillen samalla kuinka nokka liikkuu edestakaisin.
Lainaus käyttäjältä: Tuna - 07 toukokuu 13, 16:23:48
Olen muutamalta ihmiseltä kysellyt jotka näitten kanssa enemmän pelaa tuosta pesien keskittämisestä sillä kartio työkalulla niin heidän mielestä sille ei ole tarvetta näissä missä tasa kantaiset pultit.
En tiedä kenen kanssa olet jutellut mutta kartiopulttia pitää käyttää nimenomaan jos kyseessä on tasakantaiset pultit. Näyttää pinionin hammaspyörän perusteella että koneesi on vanhempi kuin -77 ja tällöin pultinreijissä on kartio ja niihin kierretään kartiokantaiset pultit: Tällöin ei kartiotyökalua tarvitse käyttää kun pultit itsessään huolehtii oikeasta asennosta. Mutta jos käytössä on tosiaan tasakantaiset pultit (vaihdettu nostajat ja pesät) ja pesissä ei kartiota niin asennuksessa on suositeltavaa käyttää oikeaa työkalua.
Rulliin kohdistuva voima on aikasen suuri joten kannattaa tehdä homma hyvin. Kun tuo rulla on vähän lintallaan nokkaan nähden niin syö takuulla rullat nopeammin kuin että olisi asennettu oikein. Minä en ainakaan viitsisi "säästää" tuossa vaiheessa, on nuo nostajat sen verran kalliita.
Kone pitäs olla papereiden mukaan vm79 vaikka toi pinionin ratas onkin vanhempaa mallia. Huomasin vasta itsekkin ton nyt kun sanoit :o
Tässä on nyt asiaa tutkittu ja yks vaihtoehto olisisi äänen aiheuttajaksi nokan ja pinionin rattaan hammas välys. Se on nimittäin aika reilun lainen.
Ilmeisesti se on pois suljettu vaihtoehto et se on vaan normaalia kovien keppien miekkailu-ääntä. :P
Mun oma venojen säätöhistoria alkaa niinkin kaukaa kun viime kesästä ja eka säätö onnas muuten hyvin mut lämmetessään vitullinen kalke. Koeajolenkillä 2 kertaa punasia päin kun ei tullut mieleenkään jäädä kuunteleen sitä kolinaa. Asiantuntija sääti ne seuraavana päivänä ja sano et niissä oli pikkusen liikaa välystä, mut se riitti.
Lainaus käyttäjältä: Tuna - 11 toukokuu 13, 09:51:29
Kone pitäs olla papereiden mukaan vm79 vaikka toi pinionin ratas onkin vanhempaa mallia. Huomasin vasta itsekkin ton nyt kun sanoit :o
Tässä on nyt asiaa tutkittu ja yks vaihtoehto olisisi äänen aiheuttajaksi nokan ja pinionin rattaan hammas välys. Se on nimittäin aika reilun lainen.
Kannattaa laittaa jakopäähän sitten oikean vuosimallin vermeet mukaanlukien huohotin. Tuo vanhan mallin pinoni on kooltaan pienempi kuin vastaava -77 jälkeinen. Nokassa menee taas toisin päin, vanha on halkaisijaltaan suurempi kuin uusi. Onko nokan ratas uusi vai vanha (onko hammasrattaassa ura?)?
Nyt on oikeenlainen ratas jakopäässä ja kone hiljeni :)
Kiiitoksia kaikille keskusteluun osallistuneille!