Olisi tarvetta uudelle hydrauliselle prässille. Mielipiteitä löytyy varmasti niin tonnimääristä kuin Motonetin laitteistakin.
Neuvokaa ostoretkelle aikovaa ;)
Kimmo
Halvin tulee kun tekee itse.
Tavallinen pullotunkki käy hyvin voimanlähteeksi ja on tukeva. Itsellä on 6 tonnin mutta jos haluaa enemmän voimaa ei 20 tonnin tunkki maksa viittäkymppiä enempää. Samalla se toimii putkentaivuttimena, muottipuristimena ja pienten levykappaleiden taivutukseenkin pienellä lisälaitevarustelulla.
Itsellä tuli prässin teosta kuluja noin 100â,¬. Omaa työtäni en laske kuluksi.
Tuollaisen raamin teettäminen ei liene kovin arvokasta.
Älä ainakaan osta liian isoa. Jos pelkästään pyörähommiin sitä haet niin 10-20 tonnisella pärjää hienosti. Liian voimakas puristin on tunnoton ja sillä vaan rikkoo paikat.
Kotikäytössä kiinanprässitkin on ihan ok, itse välttäisin kuitenkin niitä pullotunkkiperiaatteella tehtyjä. Niissä kun on yleensä rajallinen puristuskorkeus. Erillinen pumppu ja sylinteri helpottaa kummasti hommia.
Matti kirjoitti näköjään samaan aikaan, oma viittaukseni pullotunkkiprässeihin tarkoitti niitä missä tunkki on oikein päin ja painaa pohjallaan puristustappia.
Miten olet modifioinut tuota pullotunkkia että se toimii tuossa asennossa? Pääsääntöisesti kun tavallinen pullotunkki toimii korkeintaan 90 asteen kulmassa ja silloinkin niin että pumppuosan pitää olla alapuolella.
Niissä on yleensä kaksi kuulaa venttiileinä jotka toimii painovoimalla. Näihin pikku jousi + pellinlipare + ruuvi niin toimii ylösalaisin. Sitten pohjassa on imureikä, siihen pitää juottaa imuputki joka ylettää uuteen pohjaan. Vanha täyttöaukko pitää tulpata ja uusi tehdä lähelle pohjaa eli uutta yläpäätä. Ei kannata kovin hyvin tiivistää sitä uutta täyttöaukkoa, ei lähde pumppaamaan välttämättä jos ei yhtään saa ilmaa.
Sellainen prässi jonka runko ei anna periksi. Jos runko joustaa, niin osat irtoaa paukahtamalla. Siinä on se Hemulin peräänkuuluttama "tunto" kateissa. 10t. tunkki vaatii yllättävän järeän rungon.
Kimppatallilla on pullotunkki modifioitu pääalaspäin toimivaksi. Pohjaan on porattu reikä, öljysäiliön kohdalle. Tähän reikään liitetty lisä öljysäiliö yläpuolelle, siten öljyn pinta on aina ylempänä kuin pumppu ja tunkki toimii.
Tuossa aiemmin tuli jo vastaus.
Itse selvisin yhden kuulaventtiilin jousittamisella. Tuossa tunkissa oli 4,5 mm öljyreikä johon tein M5 kierteen ja siihen vastaavasti kierteitetyn 4,8 mm jarruputken pätkän. Tuollainen tunkki on helppo purkaa. Sekä tunkin kuoriosa että sylinteri ovat kierteillä pohjalevyssä joka on karkeaa valurautaa.
Tunkin pojan jouduin työstämään kiinalaisen valajan jäljiltä suoraksi. Tuollaisen isolaippaisen tunkin jalassa riittää tilaa neljälle pultille jolla sen saa kiinni prässin runkoon.
Sitä säiliön keskellä olevaa kumista täyttöproppua en siirtänyt vaan pumppasin männän alas ja lisäsin tippakannulla pari desiä öljyä. Tietenkään mäntä ei sen jälkeen noussut yläasentoon mutta jousi joka mäntää nostaa nosti männän yön aikana ylös eli ilmat ja ylim. öljy tulivat sulkuruuvin kierrettä myöden hiljaa pois.
Tunkin vivun toimintasuunnan vaihdoin myös tekemällä korvakkeen toiselle puolelle kuin alkuperäinen.
Lisäoptiona rakensin joitakin osia putken taivuttamiseksi. Tosin toistaiseksi ei ole tarvinnut taivuttaa kuin 22 mm putkea joten muiden kokojen lestit on jäänyt tekemättä ja toiseksi seinän takana on hydrauliikkaliike jolla on järeä putkentaivutin.
Kuvasta tarkempi huomaa että prässin rungon sivut ovat avoimet.
Tuo kierreosa tunkissa saisi olla hieman tiukempi reikäänsä niin sillä olisi helpompi säätää eikä tarvitsisi nostella tasoa ylös alas. Ainekset on kyllä tason siirtämiseksi: tarvitaan pätkä vaijeria ja veivi akseleineen sekä yksi taittopyörä.
Hyvä että täsmensit, ois muuten voinu prässinrakentajalla mennä sormi suuhun kun pumppu lutkuttaa tyhjää. Arvaa vaan kuinka usein meiltäkin töissä kysytään että toimiiko meidän pullotunkit ylösalaisin? Ensimmäinen kirjoituksesi tuskin olisi ainakaan vähentänyt niitä puheluita ;)...
Ilmeisesti sähköllä toimiva ei oo mielessä? Jos on niin kantsii unohtaa se heti. Jos on tarkoitus näprätä niin osta vanhanaikainen iso pylväsporakone missä on syöttö pitkällä vivulla ja tee sen istukkaan talla. Perushommiin riittää voimia ja ihan varmasti on tuntoa. Sitten sillä pystyi tekemään jotain muutakin mitä juuri nyt en muista.
Tällaisen (http://www.overdrive.fi/forum/viewtopic.php?f=42&t=134698&start=90) bongasin kerran.... oli vähä jotain kuviakin.
olisko motomatilla kuvia tuon pullotunkin modifioinnista?
ymmärsinkö oikein että tuossa pyöreässä osassa oleva reikä muutetaan eikä valurauta jalassa?
raudat olis tallissa odottamassa kasaamista ja 20T pullotunkki
tarkoitus tehdä sen verran korkea että auton vetarikin mahtuisi (taitaa pysty palkit olla n180cm mittaan katkaistu)
eniten ärsyttää alkaa poraamaan noita tappien reikiä ::)
jos haluaa säätövaraksi n8cm välein 10 "korkeutta" saa porata 40 reikää >:(
Meikä panee huomenna kuvia meidän prässistä ja etelän miehet vaviskoot pikku tunkkeineen.. :D
Isä oli mato prässiä käyttämään ja kerrankin kun mie ostin Kawasakin Z 900 kolaroidun pyörän jossa teleskoopit solmulla niin isän kanssa prässättiin ne suoraan ja oli kuin uudet ja ei käyrät. Isä on jo liian vanha nykyjään mutta oli mato hieheksi aikoinaan.. Kawan testasin ajamalla ja hyvin pelitti..
LainaaArvaa vaan kuinka usein meiltäkin töissä kysytään että toimiiko meidän pullotunkit ylösalaisin? Ensimmäinen kirjoituksesi tuskin olisi ainakaan vähentänyt niitä puheluita Iskee silmää...
Eikös tuossa ole bisneksen paikka: Tuotatko sinä vai minä ylösalaistunkkeja? Tarkka tekee helan imuputkeen että tunkki pelaa miten päin vain.
Kerrotaan nyt vielä viimenenkin "salaisuus" tuosta pikku prässistäni. Sen saa jalustassaan kaadettua selälleen 90 astetta ja takapuolella on apujalalle korvake. Saan siis prässättyä tai taivutettua ihan kuinka pitkää tavaraa vain kunhan ympärillä on tilaa.
Itse en tuota kumitulppaa ole siirtänyt mutta kun tunkki on purettuna voi pohjaan tehdä tulpattavan reiän öljytilan kohdalle vastapuolelle pumppua ettei osu öljykanaviin.
Jos haluaa vertailutietoa eri prässäysten välille pitää mitata sylinterin halkaisija ja tehdä haaroitus painemittarille pumpun ja sylinterin väliseen kanavaan niin voi laskea paineen ja pinta-alan perusteella montako tonnia on puristusta. Saa ikään kuin tuntumaa hommaan. Varsinkin jos on isompi kuin 10 tonnin prässi.
Valitan, ei ole kuvaa. Laite on kuitenkin niin yksinkertainen että kansakoulupohjallakin onnistuu.
On muuten sitten ainoa paikka jossa olen julkaisut nämä tiedot tunkin sielunelämästä ja sen muuttamisesta.
Lisäys vielä: vaikka prässi näyttää pieneltä mahtuu siinä puristamaan laakerit ainakin 18 tuumaisen pyörän navasta. Oikeastaan se oli ainoa vakava mitoitusperuste. Muut osat syntyivät saatavilla olevien tarveaineiden määrän mukaan.
Yksi keskeneräinen proggis on puominosturi tallin katonrajaan. Rakennus on teräs-H-pilareiden varaan rakennettu ja yksi niistä on verstaan seinustalla. Puomi on jo tehtynä ja kiinnitettynä ko pilariin. Nostokoneiston asennus puuttuu vielä.
Velipoika teki romuista tämmösen -> http://www.pirate4x4.com/forum/shop-tools/1069653-c-frame-press.html (http://www.pirate4x4.com/forum/shop-tools/1069653-c-frame-press.html)
Vanteiden rakennusta varten tein tälläsen yli 10v sitten ja hyvin toimii vieläkin.
(http://www.nonamemc.fi/Shovel/images/IMG_1244.jpg)
kävin tutkailemassa pullotunkkia
siinä on pyöreän osan ylälaidassa tulppa joka näyttää niitatulta ja tuskin vuotaa missään asennossa niin tuskin tarvii hitsata
kyljellään pumpatessa tuntui mäntä liikkuvan ihan ok mutta ylösalaisin ei
en vielä alkanut purkamaan tunkkia
mietin että eikös öljyreikä pitäis olla sitten nestepinnan ylimmässä kohtaa niin helpoiten ilmaantuisi?
säiliön kyljessä jäisi pumppuosaa alemmaksi
purkamatta ei taida osata arvioida mihinkohtaan reikää tekee...
parituntia yritin saada raivattua tallissa romuja hyllyihin :o
kun piti pihavarastoina olleista parakeista rommuja syksyllä sinne kantaa
ihan ei vielä saanyt pöytää raivattua että viitsisi alkaa touhuamaan :P
tuollainen animaatio löytyi joka aika selkeästi kertoo mitä tunkin sisällä tapahtuu
http://www.hyjacks.net/animation.htm (http://www.hyjacks.net/animation.htm)
Lainaus käyttäjältä: leafhill - 10 tammikuu 13, 12:36:28
Sellainen prässi jonka runko ei anna periksi. Jos runko joustaa, niin osat irtoaa paukahtamalla. Siinä on se Hemulin peräänkuuluttama "tunto" kateissa. 10t. tunkki vaatii yllättävän järeän rungon.
En tiedä oletko koskaan laskenut terästen myötörajoja, tuo 10ton prässi ei oikeasti tarvi kovinkaan kaksista runkoa kun se suunnitellaan ja valmistetaan oikein.
Todennäköistä on et tavan "tallihitsarin" sauma pettää ennen kuin materiaalit, tämän takia onkin viisasta laittaa pulttiliitoksilla jos ei osaa hitsata, ettei vaan saa palikoita päälle.
ps. jokainen saa kappaleet räittyä yhteen mut harvempi osaa hitsata.
Nyt kun pullotunkkiversioita on kehuttu tarpeeks on mun vuoro. Tähän asti kaikki näkemäni versiot, myös kaksi omatekemää, on ihan paskoja. Tunkki on tarkotettu satunnaiskäyttöön ja sen tai vaan halpojen valmistuskustannusten takia kaikki tollaset versiot alkaa vuotaa melko nopeasti.
On tullu kokeiltua myös kiinalaisia ns. korinoikaisu pumppu-sylinteri yhdistelmiä. Useampaa kappaletta. Ne ei ala vuotaa edes kovin nopeasti, vaan vuotavat heti uudesta asti kun ekan kerran vähän antaa vastusta männälle.
Sit kun mä raaskin. Laitan omaan prässiin Enerpacin sylinterin ja pumpun.
Lainaus käyttäjältä: jsr85 - 17 tammikuu 13, 19:49:0710ton prässi ei oikeasti tarvi kovinkaan kaksista runkoa kun se suunnitellaan ja valmistetaan oikein.
Joo, oikeassa olet en ole ikinä laskenut työkseni lujuuksia, ja yli 10v. kun viimeksi olin missään tekemisissä laskentojen kanssa. Tarkoitukseni ei ollut mitoittaa omaa prässiäni myötörajaan tai edes sen lähelle, vaan reilusti yli. Koska mitä vähemmän prässin runko joustaa/venyy (siis jo ennen kun tapahtuu sitä plastista muodon muutosta), sen hankalampi sillä on prässätä. Silloin kun prässin runko joustaa, "menee osa voimasta" ja liikkeestä rungon venyttämiseen.
Kun prässättävän osan kiinnipitävä voima muuttuu pienemmäksi kuin voima joka painaa osaa + venyttää runkoa, tapahtuu liike, joka kuulostaa tältä "pam". Kun osa irtoaa samalla voiman tarve vähenee, mutta runkoon on "varastoitunut" ylimääräistä voimaa. Kun osa irtoaa, on liike useita millejä.
Kun prässin runko on mitoitettu yli tukevaksi on joustaminen mahdollisimman pientä, suurempi osa tunkin voimasta kohdistuu suoraan irrotettavaan osaan ja tuntuma on parempi ja osat irtoavat nätimmin.
Kummallakin tavalla onnistutaan tavoitteessa, eli osa irtoaa.
Tietenkin tämä nyt ei ole kaiken tieteen sääntöjen mukaisesti selitetty, eikä edes ajateltu. Ajankin takaa sitä, että mieluumin kannattaa tässä kohtaa ylimitoittaa, kuin säästää rautaa. Nimimerkki jsr85 osaa laskea juuri sopivan rungon mitoituksen, minä en sitä enää osaa.
LainaaTunkki on tarkotettu satunnaiskäyttöön
Niinpä. Jos taannoinen työnantajani, tai kuka tahanasa muu, olisi lykännyt tuommoisen, kuin itse tekemäni tunkkiprässi on, työpisteeseeni niin jo pelkästään työturvallisuusmääräysten perusteella se olisi heivattu romulavalle naureskellen.
Mutta omassa hyvin satunnaisessa tallikäytössä tuolla on huomattavia etuja joista kolme ensimmäistä ovat: hinta, hinta ja hinta. Sitten tulee itse kehitetty monikäyttöisyys ja erittäin halvat varaosat. Taisi tuo pullo maksaa peräti vajaat 20â,¬. Eiköhän niitä ole Bilteman hyllyssä jatkossakin.
Lainaus käyttäjältä: leafhill - 18 tammikuu 13, 08:47:14
Lainaus käyttäjältä: jsr85 - 17 tammikuu 13, 19:49:0710ton prässi ei oikeasti tarvi kovinkaan kaksista runkoa kun se suunnitellaan ja valmistetaan oikein.
. Nimimerkki jsr85 osaa laskea juuri sopivan rungon mitoituksen, minä en sitä enää osaa.
Herneet pois nokasta;)
Sent from my Nexus S using Tapatalk 2
Eikös ton pullotunkin saa toimimaan väärinpäin,kun hitsaa siihen vaipassa olevan kumitulpan tilalle putkenpätkän ja liittää siihen kumiletkulla säilön joka on ylempänä kun ite tunkin pohja.
Kumiletku siks,että sen tunkin voi helpommin ilmata kyljellään ja lisä säiliö voi olla paikallaan prässin päällä.
Tunkin vipumekanismi kannattaa varmaankin kääntää toisinpäin toimivaksi,ettei vipua tarvii nostaa ylöspäin prässätessä. ;)
Tuommosen ihte kerran väkertelin.En vaan ymmärrä mikä vimma se pullotunkki on kääntää väärinpäin?Kun laittaa jengoilla kiinni tuon puristustapin niin saahan siihen minkä vaan työkalun kiinni.Tuommosen kustannukset on muutamia kymppejä ja kyllä tuolla harrastetyöt tekee.Tietysti ammattilaitteet on erikseen...
Lainaapullotunkki on kääntää väärinpäin?Kun laittaa jengoilla kiinni tuon puristustapin niin saahan siihen minkä vaan työkalun kiinni.
USD-pullotunkki:
a) Pullotunkki on helpompi homma kääntää väärinpäin toimivaksi kuin rakennella nuo tukirakenteet.
b) Ei mahdollisesti haitaksi olevia lonksuvia tukirakenteita.
c) Ei tarvita ylimääräisiä öljysäiliöitä tai muita kikastuksia kun takaisinvetojousi.
d) Näyttää paremmalta.
e) Tunkin käyttövipu tulee vas. kädelle jolloin oikeakätisen oikea käsi on vapaana muuhun.
f) Voi vängätä prässin ominaisuuksista.
Yleensäkin ihmettelen sitä että liki kaikissa kaupallisissa ratkaisuissa käyttövipstaakit on laitettu oikealle. Vähän sama fiilis kuin yrittäisi käyttää vasenkätisen saksia.
No nyt ymmärrän.jotku kääntää tunkin ja jotku tekkee harakanpesiä:)
Ostin tällaisen 3-4v. sitten satunnaiseen käyttöön ja päivääkän en ole katunut:
http://www.biltema.fi/fi/Autoilu---MP/Tyokalut-ja-korjaamon-varustus/Autokorjaamovarustus/Penkkipuristin-10-tonnia-15837/ (http://www.biltema.fi/fi/Autoilu---MP/Tyokalut-ja-korjaamon-varustus/Autokorjaamovarustus/Penkkipuristin-10-tonnia-15837/)
Siinä on kasaan hitsattu kehikko, joten ei tarvitse pulttailla nippuun eikä tule nitkuvia pulttiliitoksia.
(http://www.biltema.fi/ProductImages/15/large/15-837_l.jpg)
Tuosta pilteman mallista kun siirtää tuon pumpun vielä vasemmalle niin sitähän voi liikuntarajoitteisetkin käyttää ;)
Vähän pitemmät jalat sais olla mutta varmaan tuollakin pärjää.