Yritänpä sitten tänne nettiin kirjoitella vähän tästä hommasta niin ehkä selventää, mitä se meuhkaa. Kuvien laatu on mitä on, mutta ei kertakaikkiaan riitä hermot rassata sitä kameraa päiväkaudet, varsinkaan kun en mitään siitä ymmärrä.
Probleema on siis sellainen, että kesällä 2005 laukesi 883/1200 konversion jälkeen etupytyn kangenlaakeri. Sen jälkeen on kiertokangen laakerit paukkuneet aika ahkerasti ja muutakin tuhoa siinä sivussa. Tässä on vasemmalta oikealle nämä tapit aikajärjestyksessä:
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/tapit.jpeg)
Takapytyn kanki on ollut toisesta haverista asti aina tällainen:
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/kanki.jpeg)
Huomioitavaa on, että "vikamoodi" on siis aina, että takapytyn vetopuolen laakeri menee paskaksi. Tuosta tappien kuvasta ei näy, mutta nuo tappien kartiothan ei mene aivan kokonaan limppuihin. Ekassa tapissa siinä on tasalevyinen "nykäisemätön" alue ennenkuin alkaa suora pinta ja missä kohdin tappi ei ole limpun kanssa ollut kosketuksissa. Tämän alueen leveyden tasaisuus huononee mitä myöhemmästä tapista kysymys. Samoin kuin viimeisimmästä Jimsin tapista, jossa on ihan kahdet urat, mittaa niiden urien syvyydet niin huomaa, että vetopuolen ura siinä tapissa on syvempi. Jotain tässä nyt on tekeillä, mutta mitä...
Ekan kampiakselin remontin teetätin henkilöllä joka näin jälkeenpäin ajatellen ei ehkä sieltä kokeneimmasta päästä (muistakin jutuista päätellen). Nimittäin ihmettelen kovasti, miksi tässä toisessa tapissa oli kiilauran pohjalla kovettunutta lukitetta:
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/liima.jpeg)
Toisessa päässä tappia on kartiossa roso, en tiedä onko se sen asennustelkkuamisen tulos. Kuulemma kesti neljä tuntia rihtaus eikä meinannut millään onnistua. Noin sivuhuomiona kankien sivuttaisvälys oli aivan järkyttävä, mutta se ei kylläkään tainnut aiheuttaa näitä probleemeita niin kuin ihan aluksi pähkäilin. Eräs mielenkiintoinen seikka, että mitenkä se koko ajan nopeammin alkoi aina hajoamaan, ensiksi 13000 km, sitten 1800 km, 1300 km, 850 km. Voin väittää, että orastavan kiertokangen laakerivian kuulisin nykyään evosportsterista vaikka unissa. On se niin pahaenteinen kilahdus aina käynnistyksen tms. yhteydessä. Vaikka kampiakselin korjaaja ekan kerran jälkeen vaihtuikin tälläkin foorumilla vaikuttavaan henkilöön, josta sanotaan, että hommansa osaa, ei tähän hommaan nyt tullut oikein tolkkua. Sen nyt ymmärtää, kun hankala sitä toisen on toisen pyörän historiaa tuntea eikä niin voi oikein tietää, mihinkä kannattaisi panostaa. Siispä ei auta muu kun ruveta itse hommiin.
Edellisen perusteella tein sellaisen hypoteesin, että tämän ensimmäiseksi mainitun asentajan harjoittelun tuloksena limppujen kartiopinnat olisivat saaneet siipeensä ja eivät pitäisi kuorman alla rihtausta. Näet aina sisäänajon jälkeen kun antaa mailaa koneelle niin se lasahtaa. Siispä on syytä olettaa, että kampiakselin rihtaus olisi perseellään nyt 1800 km ajetussa moottorissa joka pitää melkoista paukutusta ja kokemuksesta voin sanoa, että semmoinen ääni tulee takapytyn kangen laakerista. Eli ei muuta kuin auki. Laitan tähän kuvan siitä miten kampiakseli pitäisi lohkosta ottaa puristamalla pois, sitä kun ainakin HDCF:n foorumilla kysytään aina silloin tällöin mutta kellään ei ole kuvaa laittaa. Kannattaa tietty pidellä noita rojuja kiinni ettei ympäriinsä kaikki lennä.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/pois.jpeg)
Ja ei muuta kuin pinjonin neulalaakeri pois ja kärkien väliin ja mittaamaan:
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/lieppi.jpeg)
Kuten toisessa viestiketjussa mainittiin, tässä ei ole tarkoitus sorvin heittoa mitata joten pakka seis ja kiinteä keskiökärki kärkipylkkään. Mittakellojen näyttämä on vähän suurempi kuin jos ne ovat täysin kohtisuorassa akseliin nähden, mutta tähän tarkoitukseen havainnollisuuden vuoksi laitoin noin. No mitäs sieltä löytyikään...
Vetopuolella lieppiä oli 0.15 mm ja pinjonin puolella 0.07 mm. Tehtaan rajahan muistaakseni oli 0.001" eli 0.02 mm. Toisessa viestiketjussahan kieli poskessa sanottiin, että rihtaus taisi onnistua kun hyvin pyörii lohkoissa. Niin pyöri tämäkin, vaikka ei kyllä nyt siellä päinkään ollut. Poikkeama on noin 90 astetta keskitapista, en ole vielä pähkäillyt muistiinpanoistani (muistiinpanoja ei voi ikinä tehdä liikaa ;D) että onko kenties työtahdin pamaus levittänyt limppuja. Joka tapauksessa samalla tavalla neulat heiluu, eli se on ikäänkuin nitkahtanut tuo akseli, eikä niin että toinen limppu olisi pyörähtänyt toiseen nähden.
Pitänee nukkua välillä ja jatkaa sitten ::)
Äännen pohdintaa: Voiteleeko evosportykin keskitapin pinionin päässä olevan reiän kautta? Sitä vaan ettei sen pään hela ole ihan väljä ja sitä kautta keskitapille menevät ö.paineet pääsis karkuun...
Pitääkö tulla kaapista ulos. :D
On se aika mysteeri toi sun Sporty,noita moottoreja laitetaan vähä väliä eikä niisä tuollaista
samanlaista peräkkäistä vikaa ole ollu.
Toikin laitettu niinkuin ohje ja sääntö kuuluu...
Ensimmäisenä tulee mieleen joku öljyhäikkä??
Siis öljyä ei tule tarpeeksi keskitapille,
öljylinjat oikein?
Mikä suodatin?
Öljyt?
Toi pinion hela mitä Raimo-Raato kyseli,niin se siihen varmaan silloin uusittiinkin?
Ja öljy tosiaan menee sitäkautta tapille.
Täytyy myöntää jotta aika "sissi" oot,moni olis varmaan
heittänyt jo pyyhkeen kehään. ;D
Toivotaan jotta jostain selitys löytyy.
No luulis ettei tuo rihtaus hajottaisi kangen laakeria vaan hajoittais ne kampiakselin laakerin. Kangilla kun kuitenkin on hieman kiertymä varaa ja luulisi männissäkin näkyvän mikäli ne olis vääntäny niitä laakeria.
Ei nuo laakerit monesta asiasta rikki mene. Liian tiukka, liian väljä, ei öljyä ja liika suuri laakeripaine...
Niin paljonko oli ajettu ennen tuota ensimmäistä rikkoutmista?
Ittellä meni kans tuo kangen laakeri, mutta näin jälkeenpäin oon alkanu muistelemaan sitä että saattoi sielä olla pientä välystä. Muistan kuinka sitä varmaan tunnin ihmettelin, mutta kun en ollut varma ja lohkot oli jo toisissaan niin tuli sitten laitettua se kiinni...oliko se syy vaiko ei niin hankala mennä sanomaan... toivotaan etten joudu samanlaiseen jumppaan kuin sinä.
On muuten julmetun pieni se välys mikä keskitapin laakereissa on. Jos on vähänkään epätarkat mittavehkeet niin ei siitä tule lasta eikä paskaa. Eikä siitä koneen ollessa nipussa pysty sanomaan yhtään mitään kun on vielä öljykalvokin välissä - tai siis pystyy mutta silloin on jo myöhäistä jos käsin tuntee sen klapin.
Mullakin kun toi sisäpuolinen mikro alkaa vasta kahdesta tuumasta niin ei päässyt veivien alapäätä mittaamaan kunnolla.
Ettei kellekään tule väärinkäsitystä, todettakoon ensiksi, että Springveli on edellä olleen tarinan se pätevämpi kaveri ;) Mutta joo, oikeastaan kaikki muu tästä moottorista onkin tullut jo tsekattua. Voiteluongelmat ensimmäiseksi tuli mieleen ja siinähän niitä mahdollisuuksia riittää. Mitään ongelmaa sieltä ei kuitenkaan löytynyt. Jos öljytankki lämpeää ajossa ja nokkakopassa on oikeanlainen tiiviste, niin silloin evo-XL:ssä voitelu pelaa OK. Tietty kannattaa haistella sitä öljyä, ettei bensa "leikkaa" sitä öljyä. Eräs tarinan opetus on se, että Framin suodattimia ei kannata laittaa ei pyörään ei autoon. Ovatten paskoja. Ei tosin nämä ongelmat niistä johdu, sanoinpahan vaan. Monet ovat sanoneet, että ei se niin nökönuukaa ole se tapin voitelu ja alan olla vähän itsekin sitä mieltä. Pinjoniakselin päässähän näissä on vielä se rajoitin, että ei ylenpalttisesti menisi keskitapille öljyä. Sivuhuomiona sanottakoon, että ihan dinoöljyä tähän värkkiin olen laittanut.
Itse asiassa männästähän tämän asian näkeekin, vetopuolelta on männästä sorvausjälki aika kulunut:
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/mtv.jpeg)
Kun taas pinjonin puolella jälki on suoraan sorvi jäljiltä.
(http://lkoti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/mtp.jpeg)
Kannattaa myös huomata, että tuo karstakerros on 1800 km jäljiltä. Huohotus on ulkoilmaan ja seokset eivät rikkaat, mutta männänrenkaat ei ole päässeet asettumaan kunnolla.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/sokka.jpeg)
Tämä myös kertoo siitä, että kanki ei ole samassa linjassa kuin sylinteri. Ennen pitkää tappi hakkaisi tuon sokan tuosta pois. Nythän kuvasta näkyy, että hieman on pursetta jo tullut. Todennäköisesti tuo mäntä on vielä käytettävissä joko ihan tuoltaan tai sitten kun sovittaa siihen Keith Black -tyyliset spiraalilukot. Siinä vissiin pitää ehkä syvemmäksi tehdä tuota uraa.
Mutta sitten takaisin näihin alapääjuttuihin. Tässäpä on kuva siitä puuhapetterin asentamasta keskitapista:
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/roso.jpeg)
Tuo roso on siis vetopuolella joka mitattuna lieppasi enemmän. Tarkkaan kun katsoo, niin suhtkoht mielenkiintoinen tekstuuri tuossa roson kohdalla, joka sitten blendautuu normaalimmaksi 180 astetta kun tuota tappia pyörittää. Ihan kuin tappi ei tuosta kohti olisi ollut kunnolla kiinni limpussa... Pitäisipä viritellä kärkien väliin tuo tappi ihan mielenkiinnosta :P
Samoitenhan se tapin kierteet ja mutterien suoruus on yksi asia, joka näissä pitäisi tarkistaa. Jotain tämäkin kertoo:
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/lm1.jpeg)
Tuon sakaran alle meni siis 0.60 mm liuska kun taas tämän sakaran alle meni vain 0.55 mm edestä:
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/lm2.jpeg)
Lopuksi nicnacille täyslaidallinen ;) Kyllä se rihtaus on tärkeä juttu kankilaakereidenkin takia. Teoriassa jos molemmat limput olisi symmetrisesti samalla tavoin vinossa keskitappiin nähden, keskitappi olisi suorassa ja ainoastaan runkolaakerit olisi hätää kärsimässä. Mutta nythän esim. tuossa minun akselissa eräässä kohti toinen akseli on 0.08 mm ylempänä kuin toinen (180 asteen pyöräytyksellä vastaavasti alempana) ja niinpä keskitapin toinen laita olisi about saman verran ylempänä tai alempana kuin toinen. Ja kun se hylkyraja sille laakerille on semmoset 0.06 mm ja ottaen huomioon, että nythän se koko kanki ratsastaa toisen laakerin neulojen reunalla, niin ei se ihan tervettä ole...
Takakangessa ei saisi tuntua välystä yhtään sivusuunnassa heilutettaessa. Tai onhan siellä pakko olla sivuttaisvälystä, mutta siis kankea heilutetaan niin, ettei alapää liiku sivusuunnassa. Pitäisi olla jämpti. Oikeastaan etukangenkaan ei pitäisi sivusuunnassa (samalla taktiikalla) heilua kuin ihan pikkuisen. Jos pystysuunnassa on edes tuntevinaan välystä niin se tohjona jo. Mutta joo, jotain 60 tonnia tuolla tuli työnnätettyä ennenkuin tämä sirkus alkoi. En sitten tiedä, paljonko on ennen meikäläistä ajettu, tankit on BT:stä ja mittari sen myötä.
Edit: tuosta mikrosta... Eikös se Hessu vai kuka sanonut, että pitäs sekä 2- että 3-pistemikrolla mitata, että sais täsmällisen kuvan missä mennään.
Vedin ihan pikaluvulla tämän keskustelun uudestan läpi mutta en löytänyt mainintaa siitä oletko tarkistanut veivien suoruuden? Varmaan olet koska oireet ovat noinkin toispuoleiset.
Omassa sporttiprojektissa oli takapytyn veivin toinen laakerihäkki syönyt itsensä jo aika syvälle limpun poskilaakeriin ja diagnoosi oli tyly - veivi vinossa. Käytin sitten molemmat koneistamolla (kiitos Hessulle vinkistä) jossa molemmat oikaistiin sekä kierto- että sivusuuntaisen vääntymisen takia. Ei ollut kuulemma iso kierous mutta tarpeeksi jotta tuollainen vahinko oli jo päässyt tapahtumaan.
Sitten ihan niksipirkkana; piti saada äkkiä uusi laakerihäkki piloille sorvaantuneen tilalle - no, Hotbikessa ei ollut kuin bigtwinin häkkejä mutta onneksi oli vanha mukana. Pikainen mittaus osoitti että kaikki muut mitat täsmäsi mutta kokonaisleveys oli millin liian suuri. Eli häkkien kyljissä oli liikaa ainevahvuutta. Hätätapauksessa siis bigtwinin takaveivin häkeistä pystyy tekemään sporttiin sopivat kun pyöräyttää sorvissa häkin molemmilta sivuilta puoli milliä pois. Etuveivissä on sitten leveämmät laakerirullat joten siitä ei ole iloa.
Ja vielä tuosta keskitapin voitelusta. Olin taas kerran Hotbiken tiskillä notkumassa kun Manne kertoili heille remonttiin tulleesta pannupäästä. Ei siinä mitään vikaa ollut mutta kun oli jo paljon ajettu kone niin auki piti ottaa. Hämmästys oli suuri kun paljastui että keskitapista oli unohtunut kylkiporaus joka siis päästää öljyn veivin laakereille. Hyvin oli toiminut kymmeniä vuosia pelkällä roiskevoitelulla, itse tapissa ei ollut mitään kulumaan viittaavaa mutta vaihdettavahan se oli.
No en ole tuosta kun Springveli kasasi tällä viimeisimmällä kerralla tuon motin. Eräänlainen reality check, että olenko minä oikeasti niin tumpelo vai onko meitä kaksi ;D Nyt tuota ei ole järkeä lohkoissa pitkällä tapilla tarkastaa kun sieltä alapäästä kuitenkin puuttuu ainesta. Jos huomissapäivänä saisi levälleen koko roskan.
Voiteluhommasta sen verran, että eikös se lättiksessä ollut pitkään ihan roiskeen varassa koko helahoito. Ja vastaavanlaisia juttuja on tullut kuultua ja luettua aika montakin. Samoten kakstahtikoneita kun olen jonkun verran rassannut, niin niissähän se voitelu onkin vasta mikä on. Mutta ei ne niin vain leviä.
Jotenkin omituista, että kukaan ei ole vielä ottanut kantaa puolesta tai vastaan tuohon varsinaiseen teoriaani. Luulisi herättävän intohimoja, mutta kun ei.
No niin, nyt on osat levällään. Tapasi käsi päälakea kun ei ollut tapissa eikä kankien laakerikooleissa mitään silmällä sanottavaa. Näillä minun tämänhetkisillä mittavehkeillä ihan turha yrittää mitata. Toisaalta se ääni oli vasta terävä kolina männästä, eikä siinä vielä ollut sitä laakerivikaisen hedelmäpelin ääntä. Sitten kuva-aineiston pariin:
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/sst.jpeg)
Tämä on siis vetopuolen limpun kartioreikä. Huomattavaa on tuolla tapin pään kohdalla oleva purse. Kuva melkeinpä vähättelee sitä, näkyy huonossakin valossa ja tuota reikää pitkin kun liu'uttaa kynttä niin ennen taittuu ennenkuin menee tuon jäysteen yli. Voin siis väittää, että ei ole mielikuvituksen tulos.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/pst.jpeg)
Täällä pinjonipuolella ei ihan niin paha, vaikka kynnellä voikin tuntea. Sen sijaan jos tarkkaan katsotte tuota kiilauran vasenta reunaa, siinä ikäänkuin kiilauran reunat on nousseet ylös. Tuosta ei kynsi liu'u vastapäivään. Olisikohan nyt niin, että nämä edellä esitetyt seikat olisi estäneet kartiopintoja 'ottamasta kiinni' kunnolla. Varsinkin tuolla vetopuolella se 250 Nm momentti on mennyt lähinnä jäysteen kasvattamiseen. Alkaa minusta olla jo selvää, että ongelmat johtuu just siitä että ei rihti säily tässä akselissa.
Näin äkkiä katsottuna nuo oli ne pahimmat. Luulin, että olisi vähän paremmat pinnat olleet muutenkin, tuohan on kuin äkkinäisen sorvarin jäljiltä. En yhtään ihmettele jos jollekulle tulee mieleen läpätä tämmöset. Huomenna pitää sovitevärin kanssa katella tarkemmin. Mutta jos mitään ihmettä tule ilmi, niin ei kai tässä muuta kuin pitää nuo jäysteet viilata pois ja läpätä nuo pinnat ja sitä rataa. Pitää tietty joko mittauttaa nuo osat tai sitten hommata itse tarpeeks hyvät vehkeet. Lopuksi vielä semmonen huomio, että männäntapin sovite vois olla aavistuksen löysempi:
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/wp.jpeg)
Edit: ei kovin tiukasti ollut kampiakseli kasassa kun löysäsin keskitapin mutterit, otin kiertokangista kiinni ja pari ei kovin lujaa napautusta 90 astetta keskitapista pois vetopuolen limppuun niin helähti irti. Jahka pakkasin laakerit minigrip-pusseihin, pinjonin puolelta ihan kädessä pitelemällä parilla napautuksella keskitappi irti. Vasarana kilon kuparinen.
No eihän sitä tullut tänäänkään oikein mitään tehtyä. Sen verran pyörittelin osia käsissä, että puhdistin vetopuolen limpusta reiän ja tapin. Sitten otin osat käteen, painoin tappia limppuun ja pyörittelin. Eikös sen pitäisi napata kiinni? Tarkoitan nyt sitä, että mitä kaiken maailman työstökoneissa on kartioliitoksia ja mitä itsekin olen muutamat tehnyt niin sehän imaisee sen lukkoon melkein pitemmänkin matkan päästä ;D
Pään raapimisen lisäksi katsoin, mitenkä hyvä kontakti sillä tapilla on:
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/sovite.jpeg)
Oisko häthätää puoletkaan alasta kontaktissa. En ole siis vielä tehnyt limpuille mitään. Ylläolevassa kuvassa näkyy kuinka laakerineulan pään on jo yrittäneet syödä tappia. Tapin toisella puolella ko. jälkiä ei ole eikä nuokaan vielä tunnu kynnellä. Samoin tällä puolella laakerihäkki on hieman jyystänyt sitä pronssista painelevyä, ei onneksi kyllä kovin paljon. Sitten löysin pienen skraadun:
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/skraadu.jpeg)
Tuo tuntuu kynnellä. Varmaan huomissapäivänä pitää yrittää kiillottamalla noita jälkiä häivyttää. Pikkuisenhan siinä välys kasvaa, mutta jos kokeilisi näillä osilla kuitenkin, että oliko se teoria konerikoista oikea.
Jo on kumma mitenkä hitaaksi sitä tulee vuosi vuodelta. Pyörään en ole ennättänyt muuta kuin keulan yläputket vaihtaa ja kiillotella keulan, sorvata jarrulevyn ja valmistaa viimeinkin kunnolliset ohjausakselin pölysuojat, plus sitten ihan muut hommat ja sairastelut ja niinpä sitä kuukausi hurahti... Homman nimenä siis kartiopintojen ehostus ja kuvat puhukoot puolestaan. Pinionpuolelta tappi ennen ja jälkeen:
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/ppinta.jpeg)
Limpun reikä pinionpuolelta ennen ja jälkeen:
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/ppinta2.jpeg)
Tappi ja limpun reikä vetopuolelta:
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/ppinta3.jpeg)
Pinionpuolelta otin sitten neulaviilalla tuon kiilauran nousseet reunat pois ja kartion päässä olevan jäysteen pyyhkäisin varovasti dremelillä + 240 paperi jonka jälkeen ähellystä "brittipurkin" moskan (karkea / hieno) kanssa. Sitten ajattelin, että pistetään samalla överiksi ja läppäsin vielä Autosolilla. Kyllä muuten nyt ottaa nuo kartiot kiinni, tiedä sitten saako ehjänä enää auki. Toinen arvoitus on, että miten paljon tuo läppäys vaikuttaa sitten kankien sivuttaisvälykseen. Josta edelleen tuli mieleen, että tuolla vetopuolella on tuo pronssinen painelevy ottanut itteensä jo vähäsen. Pitää mitata onko syytä kääntää se ympäri.
Sitten tapissa olevia jälkiä rupesin silottelemaan Autosolin kanssa:
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/tk.jpeg)
Epämääräiset skraadut lähti pois, sopivassa valossa olen kuitenkin näkevinäni vielä neulan päitten muodostama urat. Pitää vielä jonkin aikaa hinkata, metodologiana siis taiteltu paperipyyhe ja sorvissa 130 rpm Autosolin kanssa hinkkaus. Mikrometrillä (0.001 mm tarkkuus) mitattuna ainetta ei lähtenyt vielä pois yhtään. Oletteko muuten ikinä ajatelleet, että joku vihreä valon aallonpituus esimerkiksi on tyyliin 550 nanometriä, eli 0.55 mikrometriä... Joka tapauksessa neulat näyttäisi olevan 0.1874" eli noin 0.02 mm kuluneet. Pitää hieman huolellisemmin mitata kankien alapään silmät, mutta näillä näkymin pitäisi viritellä +.0004" ylikokoneulat. Eräs mikä pitää muistaa, on hieman hiekkapaperilla pyyhkäistä tuota tapin ja limpun välissä olevaa kiilaa, että se varmasti asettuu koloonsa kunnolla.
Mittasin sitten vähän tarkemmin, melkoinen homma sinänsä. Sisäpuolisen mikron puutteessa teleskooppimitalla ja ulkopuolisella mikrolla mittasin jokaisen laakerinkoolin neljästä eri kulmasta. Jokaisesta kohti 10 mittausta, niistä 2 räikeiten pielessä olevaa pois ja lopuista keskiarvo. Ns. normaalihajonnaksi näille mittauksille tuli 0.00005" - 0.0001" eli onnistuu se tälleestikin, hirveä homma vaan tehdä semmoiset 160 mittausta. Osoittautui, että alasilmät ovat eri kulmista mitattuna 1.6249" - 1.6251" eli 0.0002" soikeat. Ei paha kun kyseessä on taiwanin tekeleet, saa välttää. Tappi oli se mitä pitääkin eli 1.249". Koska välyksen pitää olla vähintään 0.0004", päädyin tulokseen, että tarvitsee vakiokokoiset neulat. Niillä tulee 0.0007" välys. Ennätin tilata jenkeistä ebaysta neulat kun sitten löytyi häkkeineen kotisuomestakin, no kaipa niille löytyy käyttöä.
Toinen häkeistä oli hieman ottanut ihteensä, samoiten ne pronssiset painelevyt. Nyt kun tulee siis uudet häkit, arvelin, että jos ne painelevyt sittenkin kääntäisi. Ensiksi dremelillä ja pistepuikolla entinen irti:
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/tw1.jpeg)
Sitten dremelillä entinen krymppi pois että painelevy varmasti menee pohjaan, sitten viilalla ja paperilla painelevystä pois nirhaumat ja tämmöisellä patentilla toisinpäin kiinni krymppauksen ajaksi:
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/tw2.jpeg)
Valmista tuli:
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/tw3.jpeg)
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/tw4.jpeg)
Ei ehkä maailman nätein krymppaus, mutta jospa se ei ajossa näkyisi :)
Meikäläisen kampurasta noi poskilaakerit lähti irti ihan vaan pienellä ruuvarilla nitkauttamalla, samoin kuin takaisin painaminenkin onnistui ilman isompaa työstöä - naps vaan paikoilleen. Ajattelin että en poista materiaalia niiden ympäriltä suotta. Itse puristin ne paikoilleen tasapainotustyökalulla krymppauksen ajaksi.
No joo minulta on aikaisemmin lähtenyt irti tuommoinen painelevy, niin hovimekaanikko laittoi sen sitten Kunnolla kiinni :)
Kampiakselin jaksoin kasata. Siinä kummasti avitti tämmöinen 10 mm levystä tehty jigi:
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/ka4.jpeg)
Laakerineulat ei pysy pyhällä hengellä, pitää olla rasvaa.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/ka1.jpeg)
Kartioliitokseen rasvaa ei saa jäädä. Pienestä U-palkista tehty klamppi auttaa saamaan limput alle 0.1 mm tarkkuudella linjaansa heti alkajaisiksi:
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/ka2.jpeg)
Tässä valmis murikka, liuottimella ja paineilmalla puhallettu pinionia pitkin rasvat pois ja moottoriöljyä tippakannulla laakeri täyteen.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/ka3.jpeg)
Rihtaus on max. 0.02 mm eli noin 0.001", joka on toleranssina myös valmiiksi kasatuissa aftermarket-kampiakseleissa. Tehtaan speksi on max. 0.002" nyt kun katoin kirjasta. Mitä kiertokankien sivuttaisvälykseen tulee, en ole mitannut sen tarkemmin mitä kokeilin, että ainakin 0.6 mm lehti menee väliin. Siis ihan tarpeeksi.
Edit: tapin kiila ei ruvennut menemään painamalla tappiin ja näytti turhan tiukalle menevän limpun kiilaurassakin. Hioin kiilan siis ohuemmaksi ja matalemmaksi, eihän se sillä kiilalla ole kasassa, lähinnä kasauksen aikaista kohdistusta varten se on. Hioessani huomasin, että kiilan sivut ei olleet tasaiset vaan oli vähän samanlainen tekstuuri kuin siinä limpun kiilaurassakin ennen kunnostusta. Liekkö sitten turhan isot kiilat näissä taiwanin sarjoissa.
Tsemppiä vaan sun koneremppaan. Sitkee heppu oot. Hyvä, että jaksat päivittää kuvia ja tekstiä tänne, voi olla apua muillekin.
Oon ihmetellyt kun oon seurannut tätä täällä ja hdcf:n sivuilla että mikä ihme ton aina kilauttaa? Onko 10000 rpm kellossa heti kylmänä vai mikä?
Pakkohan sitä on korjata, kun eihän tuolla tuommosenaan mitään tee ;D
Saas nyt nähdä onko teoria oikea, kaikki tähänastiset havainnot & pähkäilyt kyllä antaisi niin olettaa. Kun miettii, että joka ikinen kerta samalta puolen se laakeri ja joka kerta vasta sitten kun on rankaissut konetta kunnolla. Tuskin olen kuin 20 kertaa max. ikinä vetänyt rajoitinta vasten, mutta 2000 - 3000 välillä väännätän kyllä urku auki senkin edestä. Nyt kun viimeinkin viime syksynä hommasin sorvin (jakarilla ei onnistu oikein kuin pultin kannat) niin pääsin ajan kanssa tutkimaan tätä. Ehkä ns. lamppu syttyi silloin kun kahtelin niitä tappien kartioissa olevia jälkiä. Se miksi se pamahti ihan ensimmäisellä kerralla voi johtua siitä, että tinnerihöyryissä könysin jotenkin sen koneen kanssa kiertokangen vääräksi tai sitten vanhuuttaan.
Mutta varsinaiseen asiaan, löin lohkot yhteen. Tässä kuvana siis idea siitä kiertokankien suoruuden tarkistamisesta.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/ra.jpeg)
Olivat suorat. Huomenna sitten latomaan osia läjään. Toivottavasti huomenna ei ole niin armotonta köhelöintiä ja torspotusta koko päivä.
No voihan hyvä helvetti kun tipahti taas hanskat tiskiin aika tehokkaasti.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/mp.jpeg)
Otin tapin pois että siloittelen tuon purseen joka tuli sokkaa irrottaessa ja ajattelin, että mittaanpa ihan huvikseen tuon tapin sovitteen mäntään. Näytössä luki jotain 20.80 alkuista ja olin, että mitä helevettiä. Kun olisi pitänyt olla 20.10. Pari kertaa uusiksi ja sama lukema. Sitten katoin tarkasti ja olin, että sitä helevettiä. Yllä olevassa kuvassa se tapin yläpuolella oleva omituinen kajastus ei ole mikään optinen harha vaan sieltä männän sisältä hohkava valo. Toisella puolen mäntää oli melko tarkalleen se 20.10 mm. Etupytyn männässä täällä vetopuolella oli tapin reikä 0.05 mm väljä, toiselta puolen eksakti. Samperi kun olisi ollut ihan suht hyvässä kunnossa muuten. No pitää ostaa toiset +.010" 10:1 Wisecot ja hoonauttaa ihan sipaisu, sylinterit kun käytännössä on porauksen jälijltä. Menee vaan taas pari viikkoa kun eihän noita missään hyllyssä ole. No onneksi tässä on muutakin pientä puuhaa kuten swingin laakereiden vaihto ja takajarrulevyn sorvaus. Viikolla aika vähän jaksaa töitten jälkeen mitään tehdä muutoinkin. Kasasin sitten tänään vaan jakopään.
Edit: uskomatonta kyllä, Loimaalta päin löytyi tuota +.010" kokoa, tosin 9.5:1 rutulla.
Sain sitten värkin kasaan kerrankin ennen juhannusaaton ja juhannuspäivän välistä puoltayötä. Jäi vielä kolme tuntia aikaa, mutta piti ruveta 5 km testilenkin jälkeen pitkälleen kun oli vähän huono olo. Kaikkea ihmeellistä pientä vastoinkäymistä sitä sattuukin, juhannusaaton aamuna koko aukeessa ei jarrujen banjopulttiin sopivia kuparisia prikkoja, piti soveltaa vanhojen dieselin ruiskutussuuttimien lämpölevyjä.
No, nyt on 1500 km ajettu ja vaikka onkin ehkä liian aikaista julistaa mitään varmaksi, taitaisi ehkä teoria pitää kutinsa. Ei ole vielä rilahtanut startissa tai ruvennut 'räläkättämmään' moottorijarrutuksessa. Tätä ennenhän se jo 800 km kohdalla päästi sen merkkiäänen ja sitä ennen 1300 km kohdalla. En ole ihan urku auki vielä työnnättänyt, mutta kovemmin on lapasta tarjottu mitä viime kerralla, 5000 jenkaa tarjottu ja moottoritiellä ylämäkeen vastatuuleen 120 km/h ei neuvolassa punnittavaa kuskia vedätetty. Silloin jo sisäänajon aikana rupesi oirehtimaan vaikka varoen väänti. Muita positiivisia asioita on, että kulutus on järkyttävän pieni (4 - 5 litraa satasella) kun aina ennen oireisiin kuului, että kulutus nousi 6 - 7 litraan. Samoin jakopään puoleisesta jalkatapista puuttuu liiat tärinät. Magneetilla öljytankistakaan ei löydy mitään ja sisäänajoöljyistäkään en löytänyt mitään, suodattimia en ole vielä tutkinut.
Hyvä homma, että sait pelaamaan! Sisäänajossa oleellista lienee käyttää vaihteita, eikä vedättää pelkällä väännöllä vastatuuleen ja mäkiin. Eikä vaihteiden käyttäminen tee huonoa sisäänajon jälkeenkään.
Mites näin pidemmän ajan kuluttua kuuluu tälle koneelle? Hanaa vaan ja silleen vai?
Tokihan sen nyt tällä aikaa ennättää jo paskaksi ajamaan. Syyskuun alkupuolella muistaakseni huomasin, että kolkattaa taas. Tällä kertaa ääni tosin oli erilainen, ei sellainen epätahtinen rälkätys vaan enemmänkin semmoinen raskaanpuoleinen louskutus. Veikkaan näin aluksi, että rihtaus sinänsä OK, mutta etupytyn kangenlaakeri porsinut tai liian tiukka männäntappi. Pitääkin aloittaa se remontti nyt hyvissä ajoin, ei oikein mikään kyrvi enempää kuin juhannuksena rassata niitä muttereita ::)
Viimeinpähän jaksoi edes purkaa. Aika hyvin sitä nykyisin osaa nämä veikata:
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/tappi.jpeg)
Takakangen kooliin tuosta mennyt varmaan paskaa (vaiko toistepäin?) sekin alkanut just pistemäisesti porsia. Pronssiset painelevyt ihan kupilla. Akselin rihtaus on tainnut pysyä, vetoakselin puolella about 0.01 mm heittoa, pinionin puolella 0.04 - 0.05 mm. Muistaakseni senkin laitoin 0.02 tarkkuudella, mutta on tuo joka tapauksessa service manualin rajoissa. Tiedäpä tuosta kun heti siitä pinionin puslan kohdalta mitattuna lieppasi 0.01 mm, että onko tämä kärkikuopatkaan tässä akselissa enää ihan iskussaan. Pinionpuolen limppu lähtikin kun vasaralla naputteli aikansa, vetopuolelta piti prässätä tappi irti. Omituista kuitenkin, että takapytyn männässä tullut pursetta sokan eteen, eli ihan kuin sekin olisi kulkenut vinossa. Saapa nähdä, tekeekö niillä männillä vielä jotain.
Mikähän piru se tälläkin taas ajaa. Tuo tappi on kyllä sen aiemman "rikon" jäljiltä, ihan pikkuisen silloin kynnellä tuntui siinä orkosia, ne hioin pois ja laittelin uudet häkit + neulat. Ehkä saattoi tulla mittausvirhe, olisi voinut olla +0.0002" neulat. Kovasti tuolle kyllä mailaa on tullut annettua kun rupesi tuntumaan, että tämähän kestää. Rajotinta vasten aika huolella tullut työnnettyä.
Mietityttää vähäsen, että auttaisikohan mitään jos nämä idän ihmeosat linkoaisi kaaressa kankaalle ja laittaisi S&S osat. Toinen mikä pohdituttaa, että tuosta väkisinkin tuo irronnut paska junttautuu männän helmoihin, että onko järki pistää tiptop ja sitten kuitenkin niillä männillä joiden helmassa on puoliksi irtonaiset teräshiukkaset. Ainiin ja nokkien pinnatkin alkaa olla aika kupan syömät kun tarkkaan katsoo. Ehkä about 150 tkm niillä ajettu, ei kai niitten pitäisi siitä vielä mennä miksikään.
Lainaus käyttäjältä: Lyytinen - 06 maaliskuu 11, 23:18:13
Mikähän piru se tälläkin taas ajaa. Tuo tappi on kyllä sen aiemman "rikon" jäljiltä, ihan pikkuisen silloin kynnellä tuntui siinä orkosia, ne hioin pois ja laittelin uudet häkit + neulat. Ehkä saattoi tulla mittausvirhe, olisi voinut olla +0.0002" neulat. Kovasti tuolle kyllä mailaa on tullut annettua kun rupesi tuntumaan, että tämähän kestää. Rajotinta vasten aika huolella tullut työnnettyä.
Ainiin ja nokkien pinnatkin alkaa olla aika kupan syömät kun tarkkaan katsoo. Ehkä about 150 tkm niillä ajettu, ei kai niitten pitäisi siitä vielä mennä miksikään.
Mä näistä pal mittää tiedä, mut voisin kuvitella seuraavaa:
A. että alakerrassa hiukankin liian suuri välys antaa kangelle mahdollisuuden takoa keskitappi paskaksi.
B. voisko keskitapin pintakarkaisu olla niin ohut, ettei kärsi hiukkaakaan hiomista?
C. voiko nokan pinnan syöpymiseen olla mikään muu syynä kuin kehno suojaus seisokin aikana?
Joops elikkä tuhrasin tämän läjään muutama viikko sitten. Ei meinaa löytyä kirjoitteluun aikaa. Voipi nuo nokkien pinnan kuppaisuus selittyä silläkin, että tässä koneessa sitä on pyörinyt vaikka minkälaista moskaa. Mutta laitoin sinne ihan periaatteella pois silmistä, pois mielestä :)
Nyt sitten laitoin S&S veivit sekä uudet painelevyt limppuihin. Piti mitata mutta en jaksanut sitä välystä. Kädellä kokeiltuna ihan yhtä väljä mitä itämaiset tuotokset. Mutta jospa pinnan kovuus olisi oikea näissä osissa. Nämä veivit kun aika paljon tuhdimmat mitä vakiot, niin piti akseli tasapainottaa uusiksi. Myöskään nämä veivit ei mahdu vakiolimppujen kanssa pyörimään. Ensiksi vingulla tein neitimäiset relievit limppuihin, että just ja just mahtui kanget pyörimään + jonkun verran välystä. Sitten kahtelin vähän niitä ja ajattelin, että paskat ja eikun osat jyrsimeen kiinni ja vähän enemmän tein tilaa. Kuvasta näkynee mistä kohti on otettu:
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/tasap2.jpeg)
Tuon jyrsimisen jälkeen vetopuolen limppu oli vain pikkuisen epätasapainossa. Sorvasin about 2 - 3 milliä pois limpun sisäpuolelta eli tässä tapauksessa tuosta vastapainosta niin tuli just eikä melkein. Pinionpuolella ei kärsinyt sorvata niin paljon kun olisi entiset tasapainotusreiät kaikki puhjennut. Nyt vaan yksi hieman. Kukahan valopää tehtaalla on niin syvät porannutkin. Niinpä piti pulttien pätkillä tukkia entiset reiät ja 10 mm tapilla tehdä keskitapin läheisyyteen kuusi uutta reikää. Reiät on sentään tehty pois siitä kohti mikä joutuu suurimman rasituksen alaisuuteen. Loppupeleissä ehkä jotain 300 - 500 grammaa otin limpuista ainetta pois, eikö lie saman verran tuli massaa lisää noissa veiveissä. En tiedä, en jaksanut mitata vakioveivejä.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/hd/tasap3.jpeg)
Taas oli muuten se samperin keskitapin kiila liian iso. Luulisi, että S&S osa niin olisi viimesen päälle mutta kun ei. Ei millään siitä olisi tullut kunnollista jos ei olisi hionut sitä kiilaa pienemmäksi. No kuitenkin, nyt jaksoin rihdata tuon akselin 0.015 mm tarkkuuteen kummaltakin kaulalta. Pistin läjään muuten vanhoilla osilla, ja ajettuani 200 km sytkä about 40 - 50 astetta liian aikaisella (ihmettelin, miten ihmeessä voi olla niin huono käynti, mitenhän sitä sekopäissään tuli tuokin torspotettua tuolleesti) laitoin sytkän kohdilleen ja joo kyllä tuo tasapainotus on onnistunut. Ainakin 80 - 100 km/h välissä ei tärise tippaakaan. Tai ainakaan minun mielestä.
Prkl toissailtana kärähti Accelin supercoil ihan yhtäkkiä. Ruuvasin lätkän nokkakopasta pois niin iloisesti vaan Dyna 2000i vilkutti punaista lediä kun virrat käänti päälle. Kun ruuvasi puolan toisen johdon irti niin ei vilkuttanut lediä. No kotosalla mittasin niin oli 0.9 ohmia eikä 2.3 niin kuin pitäisi. No nyt kuitenkin on jo uusi messissä ja se lenkki ajettu mikä olikin tarkoitus. Mutta älyttömintä on taas tämä tähän liittyvät numerot: se hajosi 100 metrin tarkkuudella täsmälleen puolissa välissä matkaa, 128.8 kilometriä. Vähän niinkuin se 1 kg punnuksen sorvaus, että säkällä tuli justiinsa.