EDIT: Siirsin tämä keskustelun omaksi aiheekseen. Alkoi Projektikansiosta
Shovel 1200 -77 (http://finnbikers.fi/foorumi/index.php?topic=41.45)
Viime kesänä parikin kaveria jutteli, että oli laittanut Shoveliinsa Jamesin kannentiivisteet ja ne olivat poksahtaneet kesken kauden. Tähän -77 laitoin myös Jamesin sarjan, kansipahvit olivat tulirenkaalla.
Ihan huomautuksena, ketä näitä vastaavia käyttää, niin jälkikiristys PITÄÄ tehdä, eikä eka lenkki saa olla pitkä, senverran vain että kone tulee kuumaksi. Antaa jäähtyä ja tarkastus.
Mulla kannenpultit kiristyivät oikein huomattavasti ekassa tarkistuksessa. Toisen, hieman pidemmän lenkin jälkeen (koneen jäähdyttyä tietty) tein vielä tarkistuksen ja kyllä, kolme pulttia liikahti vielä ehkä 1/8 kierrosta.
Mometti on 55 - 75 ft-lbs.
-77 1200 Shoveli käy siis nätisti, potato potato, joskin sytkä on vielä tarkistamatta ja yksi pieni öljyvuoto paikallistamatta.
minkälaisella patentilla kannenpulttien momentit katsot?
Omalla virtelmällä, joka koostuu momenttiavaimesta, 9/16 " - 5/8" mutkallisesta lenkkiavaimesta ( sil oli joku nimikin "startti"...jotain), 16 mm hylsystä ja pitkähköstä 5/8 mutterista.
Lenkin ulkopinnasta olen mirklannut hieman ainetta pois, jotta mahtuu paremmin paikalleen, kun joskus siellä kannen pultin takana on ahdasta.
Mutteri on jämpti 16 mm hylsyyn, taisin käyttää ruuvipenkkiä prässinä.
(http://i200.photobucket.com/albums/aa232/kokkonen_photo/Shovel%201200/Momenttiavain_1.jpg)
Momenttiavain on 45 cm pitkä, lenkkiavain noin 16 cm, joten vääntömomenttia säädettäessä on tuo pidennys otettava huomioon. Käytän 50 ft-lbs momenttiavaimessa, joten todellinen on jossain 65 - 70 huitemilla.
Momenttiavaimen voi laittaa lenkkiin ylä- tai alapuolelta, miten parhaiten passaa.
(http://i200.photobucket.com/albums/aa232/kokkonen_photo/Shovel%201200/Momenttiavain_2.jpg)
Aiheeseen liittyen:
http://www.fargonasphere.com/spiders/TechTips/torque_wrench.html (http://www.fargonasphere.com/spiders/TechTips/torque_wrench.html)
(tuolta löytyy laskukaavakin sille minkälaisen momentin asetat kun on tuollainen Kokkosen kuvien kaltainen jatkoviritelmä momenttiavaimessa)
jotain tämän suuntaista arvelinkin ::)
kiitoksia kuvista niiden avulla paljon helpompi hahmottaa :o
monesti olen miettinyt miten ihmeessä ne saa momenttiavaimella katsottua...
mutta nyt rohkaistuin ja aukaisin suuni ::)
tuo linkki myös selventää ;D
Eikös kiintoavaimen pituus eliminoidu kuvioista, jos lenkin ja momenttiavaimen panee 90-asteen kulmaan?
Lainaus käyttäjältä: Joksa - 12 huhtikuu 11, 22:44:53
Eikös kiintoavaimen pituus eliminoidu kuvioista, jos lenkin ja momenttiavaimen panee 90-asteen kulmaan?
Eip, ei vaikka kulma olisi 180°. Koska sillä lenkillä on oma pituutensa joka on vipuvarsi jota sillä momentilla käännetään, eli voima kasvaa aina vivun mitan verran.
Piti oikein guuglata ja löyty tämmönen sivusto, josta löytyy laskukaava myös 180-asteen tapauksellekin:
https://www.motorcraftservice.com/renderers/torquewrench/wrench_formula_main_en.asp (https://www.motorcraftservice.com/renderers/torquewrench/wrench_formula_main_en.asp)
edit: tämmönenkin löyty:
http://www.freeinfostuff.com/TorqueExtension/TorqueExtension.htm (http://www.freeinfostuff.com/TorqueExtension/TorqueExtension.htm)
LainaaNotice that if the angle reaches 90°, the effective length of the extension becomes zero and the applied torque is exactly the same as the wrench setting. It's like not using an extension at all. This means that if you ever use an extension at 90°, just set the torque wrench to the desired torque and then torque the bolt.
Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 12 huhtikuu 11, 22:51:21
Lainaus käyttäjältä: Joksa - 12 huhtikuu 11, 22:44:53
Eikös kiintoavaimen pituus eliminoidu kuvioista, jos lenkin ja momenttiavaimen panee 90-asteen kulmaan?
Eip, ei vaikka kulma olisi 180°. Koska sillä lenkillä on oma pituutensa joka on vipuvarsi jota sillä momentilla käännetään, eli voima kasvaa aina vivun mitan verran.
Kylläpäs eliminoituu, ainakin niiden ohjeiden mukaan mitkä mulla on!
Kyllä se niin on että vaikka momenttiavaimen jälkeen tuleva lenkkiavain kiertäisi vaikka mitä kautta niin ainoa millä on merkitystä on pisteen, mistä avaimesta pidetään kiinni, ja käännettävän pultin välinen suora etäisyys.
Täytynee itseasiassa pohtia tuota hetki, mutta äkkiä ajatellen ei kyllä vaikuta.
Jos väännät momenttiavaimella mutteria, niin riippumatta mihin ilmansuuntaan hantaaki osoittaa mutteri kiertyy samaan momenttiin. Jos tällä mutterilla joka hantaakin suunnasta riippumatta päätyy tiettyyn momenttiin käännät vartta joka toimii vipuna niin edelleenkin hantaakin suunnasta riippumatta se vipu kääntyy yhtäläisesti.
Jos momentti vedettäisiin esimerkiksi metrin varren päästä jousivaa'alla niin tokihan suunta jatkopalassa vaikuttaisi, vaan kun momenttiavaimessa punnitaan momentti joka kohdentuu vääntöpisteeseen, siis hylsykaraan eikä momenttia joka kohdentuu hantaakiin. Eli riippumatta kulmasta tulos on sama.
Kuten Hemulikin toteaa, ainoa millä on merkitystä on pultin ja vääntökohdan välinen etäisyys, joka on aina yhtä kuin kiintoavaimen mitta tässä yhtälössä, momenttiavaimella vaan mittaillaankin siihen kiintoavaimeen kohdenettua voimaa. Eli on vain laskettava lisämitan vaikutus kokonaismomenttiin.
Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 12 huhtikuu 11, 23:21:11
Kyllä se niin on että vaikka momenttiavaimen jälkeen tuleva lenkkiavain kiertäisi vaikka mitä kautta niin ainoa millä on merkitystä on pisteen, mistä avaimesta pidetään kiinni, ja käännettävän pultin välinen suora etäisyys.
Eli kohtuupituinen adapteri 90-asteen kulmassa ei aiheuta merkittävää heittoa.
Lainaus käyttäjältä: Joksa - 12 huhtikuu 11, 23:43:53
Eli kohtuupituinen adapteri 90-asteen kulmassa ei aiheuta merkittävää heittoa.
Heitto on kulmasta riippumatta sama, koska kun väliin laitetaan kappale, niin pisteen josta "pidetään kiinni" ja pultin välinen mitta on vakio, sen adapterin pituus. Se ei muutu se mitta jolla sitä pulttia väännetään. Momenttiavaimella vaan mittaat kuinka lujaa väännät tätä vakiomittaista esinettä. Se momentti jolla väännät muuttuu pultille sen mukaisesti kuinka pitkä on adapteri, ei sen mukaisesti mikä on kulma. Tämä siis näin, jos käytetään momenttiavainta joka mittaa momenttia hylsykaralleen(kuten käytännössä kaikki momenttiavaimet).
Jos adapteri on lyhyt niin asiallahan ei ole sen suurempaa merkityst koska tarkkaa kiristysmomenttia tärkeämpää on että kiristysmomentti on sama pulttien kesken.
Mielestäni se menee näin: vipuvarsi on tasan niin pitkä kuin pultin kannasta käteen, niin kuin Hemuli tuossa yllä kirjoitti. Sen lisäksi pitää ottaa huomioon se kulma, mikä on sillä voimalla jonka käsi kohdistaa momenttiavaimen päähän ja tällä juuri mainitulla vipuvarrella. Vääntömomentti on tällöin tuo vipuvarsi kertaa voima kertaa sini tuosta kulmasta. Perustelu: jos voima kohdistuu suoraan pultin kantaa päin eli tuon vipuvarren suuntaisesti, silloin kulma ja sini siitä on nolla eikä vääntömomentti kohdistu pulttiin. Eikös näin ole intuitiivisestikin selvää? Toisaalta jos taas kohtisuoraan tuohon vipuvarteen nähden voima kohdistuu, kulma on 90 astetta ja sini 1 eli vääntömomentti on juurikin vipuvarren pituus kertaa voima. Sillä minkälaiset avaimet ja adapterit on välissä, ei ole väliä, niin kuin onkin jo todettu. Siitäpä vaan laskeskelemaan.
Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 12 huhtikuu 11, 23:52:05
Tämä siis näin, jos käytetään momenttiavainta joka mittaa momenttia hylsykaralleen(kuten käytännössä kaikki momenttiavaimet).
Adapteri+momenttiavainhan on enempi vähempi jäykkä kokonaisuus, joka pyörii pultin ympäri eikä karan. Verrataan tilanteita 0-astetta ja 180-astetta, joissa molemmissa momenttiavaimen päähän/kahvaan vaikuttaa voima F (jolla avain esimerkiksi napsahtaa tai mittari näyttää lukemaa x), niin onko pulttiin vaikuttava momentti sama molemmissa tapauksissa?
Lainaus käyttäjältä: Joksa - 13 huhtikuu 11, 00:34:22
Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 12 huhtikuu 11, 23:52:05
Tämä siis näin, jos käytetään momenttiavainta joka mittaa momenttia hylsykaralleen(kuten käytännössä kaikki momenttiavaimet).
Adapteri+momenttiavainhan on enempi vähempi jäykkä kokonaisuus, joka pyörii pultin ympäri eikä karan. Verrataan tilanteita 0-astetta ja 180-astetta, joissa molemmissa momenttiavaimen päähän/kahvaan vaikuttaa voima F (jolla avain esimerkiksi napsahtaa tai mittari näyttää lukemaa x), niin onko pulttiin vaikuttava momentti sama molemmissa tapauksissa?
Edit: löytypä tälläinenkin laskuri http://www.cncexpo.com/TorqueAdapter.aspx (http://www.cncexpo.com/TorqueAdapter.aspx)
Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 12 huhtikuu 11, 23:24:44...Kuten Hemulikin toteaa, ainoa millä on merkitystä on pultin ja vääntökohdan välinen etäisyys, joka on aina yhtä kuin kiintoavaimen mitta tässä yhtälössä, momenttiavaimella vaan mittaillaankin siihen kiintoavaimeen kohdenettua voimaa...
No ei. Vaan nimenomaan lyhin suora etäisyys pultista vääntökohtaan. Jatkopalan pituuden vaikutus tähän mittaan ei siis ole vakio vaan riippuen sen kulmasta vaihtelee. Momenttiavain ei tajua kuinka monen mutkan kautta kohteeseen päästään, ainoastaan etäisyyden vetopisteestä kiristettävään pulttiin.
(http://i123.photobucket.com/albums/o316/sheikkinen/Momentti.jpg)
Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 13 huhtikuu 11, 08:31:36
(http://i123.photobucket.com/albums/o316/sheikkinen/Momentti.jpg)
Jos momenttiavaimen päähän kohdistuu voima 90-asteen kulmassa, niin mikä on 90-asteen jatkopalan nettovaikutus? Eli voima ja jatkopala yhdensuuntaiset.
Tossa simppeli ohje. On faktaa...
Siis momenttiavain kiintoavaimella jatkettuna mittaa/rajaa siihen kiintoavaimeen kohdistuvaa voimaa. Ei siihen pulttiin/mutteriin siellä kiintoavaimen toisessa päässä. Käytettäessä monenttiavainta on vääntökohta yhdentekevä, samalla tiukkuudella se naksahtaa väännät sitten päästä, puolivälistä tai vaikka metrin jatkoputkella. Ja kun se naksahtaa niin se vääntää sitä lenkkiavainta asetetun momentin verran. Riippumatta lenkkiavaimen kulmasta.
Jos momenttia mitattaisiin vääntäen jalan tai metrin varrella ja mitataisiin varteen kohdennettua vääntövoimaa esim vetovaa'alla niin tottakai sen avaimen kulma vaikuttaisi huomattavasti. Koska se oleellisesti muuttaisi momenttivarren pituutta. Vaan tässä yhtälössä momenttivarsi on se lenkkiavain jota väännetään tietyllä momentilla. Tämä johtuu juuri ja vain siitä, ettei jatkopala ole osa vääntövartta vaan se on se vääntövarsi jota väännetään tietyllä momentilla.
Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 13 huhtikuu 11, 15:14:37... Käytettäessä monenttiavainta on vääntökohta yhdentekevä, samalla tiukkuudella se naksahtaa väännät sitten päästä, puolivälistä tai vaikka metrin jatkoputkella...
Ei muuten ole yhdentekevää, vääntökohta on sangen tarkkaan määrätty. Paitsi sitten vähän kalliimmilla avaimilla kuten Gedoren (Rahsol) Dremotec, niitä voi vääntää mistä kohtaa vaan vaikka jatkovarrella. Ohessa Gedoren selvitys aiheesta.
Mul on Bahco joka ei omaa edes omaa vartta, on ½" hylsykarainen jatkovarsi jossa momenttinäyttö, kummaa jos arvo muuttuu eri mittaisella vääntimellä. Lisäksi mulla on kaksi tai kolme ½" naksahtavaa, yks 3/8" naksahtava ja ei tasan millään niistä vaikuta kiristysmomenttiin mistä kohtaa kahvaa väännät, tarvittavaan voimaan vaikuttaa toki. Samassa asetetussa momentissa naksahtaa otekohdasta riippumatta.
Ja toimii se momenttiavain miten tahansa niin joka tapauksessa se ilmaisee hylsykaraansa kohdentuvan momentin joko naksulla tai näytöllä(viisari), jollei niin se on rikki. Eli jos sillä vääntää sitä lenkkiä, tietää millä momentilla vääntää lenkkiä, joka taasen toimii vääntövartena sille pultille, kulmista viis.
Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 13 huhtikuu 11, 15:50:40
kulmista viis.
(http://finnbikers.fi/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=3395.0;attach=5860;image)
Eli sun mielestä on sama, kummassa punaisessa pisteessä pultti on. Eli jos voima F on vakio, kiristyy pultti vakiokireyteen?
Lainaus käyttäjältä: Joksa - 13 huhtikuu 11, 16:19:18
Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 13 huhtikuu 11, 15:50:40
kulmista viis.
(http://finnbikers.fi/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=3395.0;attach=5860;image)
Eli sun mielestä on sama, kummassa punaisessa pisteessä pultti on. Eli jos voima F on vakio, kiristyy pultti vakiokireyteen?
Nope, voima F ei ole vakio, vaan momenttiavaimen ilmoittama momenti karakohtaan on vakio niin kiristysmomentti pultillakin on vakio.
Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 13 huhtikuu 11, 16:29:39
Nope, voima F ei ole vakio, vaan momenttiavaimen ilmoittama momenti karakohtaan on vakio niin kiristysmomentti pultillakin on vakio.
Jotta karaan vaikuttava monentti olisi vakio, pitää A:n ollessa vakio myös F:n olla vakio. Systeemi ei pyöri karan ympäri, vaan pultin.
Vääntö kohdentuu ensimmäisenä siihen karalle, se momenttiavain pyrkii pyörimään kuitenkin sen karakohdan ympäri.
Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 13 huhtikuu 11, 18:38:47
Vääntö kohdentuu ensimmäisenä siihen karalle, se momenttiavain pyrkii pyörimään kuitenkin sen karakohdan ympäri.
Jatkovarsi ja momenttiavain pyörii yhtenä kokonaisuutena pultin ympäri. Karassa on vain indikaattori siihen kohdistuvasta voimasta (viisari tai napsu).
Kara taas sillä voimallaan kääntää sitä lenkkiä...
On se hyvä huomata että momenttiavaimia miljoonabudjetilla kehittäneet firmat ei sittenkään tiedä mitään. Tai että kansallinen lentoyhtiökin luottaa ihan hevosmiesten tietotoimistoon. Kyllä täällä tiedetään ;D...
Itseasiassa tuo yhtälö käyttäytyy hassusti. Tuuppasin tuon juoruviisarillisen Bahcon kiinni ruuvipenkkiin karastaan ja väänsin sitä naksahtavalla ½" momenttiavaimella. Naksuun säädetty arvo ja juoruviisari oli samaa mieltä momentista. Lisäsin yhtälöön jatkovarren, pituus 19cm(lenkin keskeltä keskelle), lenkkiavain. Väänsin kokeeksi 2, 3 ja 5 kg asetuksilla naksulla eri kulmilla. Katsoin mihin juoru Bahcossa jää, eli paljonko momenttia välittyi noilla naksuilla.
Jos jatkovarsi on 90° sektorissa eteenpäin, siis momenttiavaimen jatkona suoraan tai max 45° jompaan kumpaan suuntaan oli momentin kasvu mittatarkkuuden rajoissa about 20%, loogista kun mittapisteen jälkeen tulee lisää momenttivartta niin momentti kasvaa mittapisteeseen asetettuun nähden. Yli 90° kulma jatkolle olisi vaatinut tukipisteen onnistuakseen ja tukipiste olisi toki sekoittanut yhtälön.
Ihmeellinen on tulos tuossa 45°-90° kulmilla, ilmeisestikin tulee kulmavoiman johdosta kummallisia tuloksia. Tilanne ei suinkaan ole se että momentti olisi toteutunut samalla 20% kasvulla tai että se olisi välittynyt asetettuna tms, vaan siitä tuli hyvin turha momenttityökalu koska naksahdus tapahtui asetetussa arvossa mutta välittynyt momentti vaelsi rankasti. 5kg asetetulla momentilla jäi juoruun mitä sattuu lukemia välillä 3-6kg, jota ei kyllä voi oikein pitää momenttiin kiristyksenä.
Ilmeisesti kasvava kulma aikaansaa sen, että iso osa väännöstä suuntautuu johonkin muualle kuin jatkokappaletta kiertävään voimaan vaan pyrkii repimään pulttia vääntökehän suuntaan tai painamaan riippuen kummalle puolen kulma on. Joka tapauksessa ainakin tarkkuus hukkuu täysin.
Kuitenkin siis väittämäni ettei kulma merkitse on luokkaa aivopieru, sujuvasti jättää huomioimatta suuntamuutokset. Kilogrammametri asteikolla 19cm jatko tuo lukuarvoihin noin 20% kasvun, hyvinkin loogista ja lenkkiavaimen välityksellä saa riittävän luotettavaa momenttia kunhan sen jatkoavaimen kulma ei ole yli 45° momenttiavaimen kulmasta.
Tämä niinkuin käytännön laboratoriotestattuna, joku voi tetenkin esittää miksi tuo alue missä jatkona toimiva lenkkiavain on yli 45° kulmassa antaa ihan mitä sattuu momentteja kohteeseen.
Kylläpä meni junkaamiseksi taas. Laskeskelin tässä nyt mitenkä se on, ja täten ilmoitan, että tuo mitä aiemmin kirjoitin, siinä ei ole järjen häivääkään. Se siitä tulee, kun yrittää laskematta mitään sanoa ;D Sen sijaan voin laskelmilla vahvistaa, että jos momenttiavaimen jatkona oleva jatkopala on 90 asteen kulmassa momenttiavaimeen, ja momenttiavaimeen kohdistuu vaan "tangentiaalinen voima" eli ei avaimen suuntaista voimaa ollenkaan, silloin kaavasta häviää savuna ilmaan sen jatkopalan pituus ja pulttiin kohdistuva momentti on presiis sama mitä ilman mitään jatkopalojakin. Mutta jos ei ole 90 astetta tuo kulma, niin silloin on eri asia. Yritän jossain vaiheessa piirtää kuvan asiasta.
En osaa tähän mitään kaavoja laittaa tms, mutta (maalais)järjellä ajateltuna jos jatkovarsi on 90 asteen kulmassa niin käytännössä mitenkään ei voi vääntökulma olla vaikuttamatta lopulliseen pultiin/mutteriin kohdistuvaan vääntömomenttiin.
upeaan paintilla tehtyyn (cad) kuvatukseen on vihreällä merkattu suoran varren vääntökulma ilman 90asteen vaikutusta, mutta jos mukaan lisätään tuo 90asteen kulma, niin vääntökulma onkin jotain aivan muuta. Vääntö tapahtukin "tukipisteen" kautta mikä tässä tapauksessa on jatkon ja momenttiavaimen 90asteen liitos.
Teoreettisesti laskiessa kulma voitaisiin varmaan saada hävitettyä, mutta käytännössä on mahdotonta saada väännettyä momenttiavainta siten, että kääntökulma seuraisi tarkasti vihreällä kuvattua kaarta, vaan pakostakin tulee myös painettua momenttiavainta pinkin nuolen suuntaan, jolloin momenttiavaimen momentilla ei ole enää mitään tekemistä kiristyksen kanssa, kun pultille/mutterille kohdistuu lisävääntöä suoraan jatkovarteen.
Siinä lienee syy miksi tulokset vaihtelee käytännön testeissä.
Miten vääntövoimat vaikuttavatkaan muutteriin jos momenttiavainta vedetään huonossa asennossa ja voima kohdistuu sinisen nuolen suuntaan, silloinhan mutteriin/pulttiin ei kohdistu vääntövoimaa juuri lainkaan vaan jatkovarren suuntaista vetoa?
Käytännön "tieteelliset" tarkkuuslaboratoriotestit :P osoittaa kuitenkin että jos se jatkokappale on about saman suuntainen momenttiavaimen kanssa, niin tarkkuus on riittävä ja todellisen momenti kasvu on kokoluokassa prosentteina jota jatkovarren pituus on sentteinä.
Aamukaffen jälkeen asia jopa kirkastuupi.
1) Tottakai momenttiavaimeen kohdistuva voima on vakio koska tietyllä voimalla karaan kohdentuu tietty momentti(svitun vaikeit perusasiat välillä).
2) Naksahtavassa putkivarrellisessa momenttiavaimessa ei otekohta vaikuta momentin toteutumiseen(ainakaan noissa mun kolmessa kokeilemassani).
3) Jatkettaessa momenttiavainta jollakin, niin kun vääntökulma on kohtuuden rajoissa jatkokappaleen kanssa saman suuntainen (~+/-45°), niin jatkokappaleen pituus kasvattaa momenttia yhtämonta prosenttia kuin sillä senteissä pituutta, sentrit helppo koska yksi käytetty asteikko on kg/m ja sentti on prosentti metristä.
4) kulman kasvaessa jokin osa väännöstä jonka momenttia momenttiavain mittaa, kohdentuu johonkin ihan muualle kuin kääntämään jatkokappaletta pultin kehällä eli pulttiin kohdentuva momentti on ihan mitä sattuu.
5) 90° kulma tarjoaa momenttisuunnan jo täysi ulos jatkopalan kehältä tai kohti kehän keskipistettä suunnasta riippuen, muttei kehän suuntaan.
6) yli 90° tarjoaa jo käännetyn suunnan kohdekappaleelle ilman ylimääräistä ukipistettä ja tukipiste poistaa momenttiavaimen käytöstä.
Tämä siis tilanne jos normaalia momenttiavainta jatkaa esmes lenkkiavaimella tai vastaavalla vääntimellä.
Makon pähkäilyihin sen verran. Mitäs jos se jatko on sata kymmenen senttiä? Eli muutos 110%.
Käännetäänkö sillon avainta toiseen suuntaan? ;D
Kokeilla ja funtsia voi vaikka kuinka, mutta tosiasia on, että toi mun laittama yhtälö pitää paikkansa.
Jos ei usko, suosittelen pitäytymään maapinnalla liikkuvassa kalustossa.
Kieltämättä vaikea ymmärtää, mutta kun laittaa jatkon "naksahduspäähän", asiaan vaikuttaa myös etäisyys josta avainta kädellä vetää.
Menee korkeelta mun ymmärryksen yli.
Asiaan vaikuttaa jotenkin naksahduspisteeseen vaikuttava vastavoima. Mutta hyvä aivopähkinä Makolle ja Lyytiselle. Kysymys ja vastaus on tiedossa. Pitää vaan keksiä miten ne yhdistää...
Itse kun tarkistin pyttyjen kiinnityksen lohkoihin ajossa olevassa pelissä, ei muttereihin enää
päässytkään käsiksi niinkuin motti olleessa työpöydällä.
Muutamalla mutkalla väännetyllä lenkkiavainjatkolla pääsi homman hoitamaan.
Momentit tarkastin teorioita tukeakseni ihan ruustukissa vääntämällä pelkällä momenttiavaimella muutaman testikiristyksen samankierteisellä pultilla ja mutterilla (tussilla merkki mutterin loppuasennosta)
Kun testit toistivat toisiaan lisäsin avaimeen tarvittavan mutkajatko-avaimen ja säädin momentin niin, että 1. testin merkinnät osui taas kohdilleen toistuvasti.
Syy tähän ylimääräiseen jumppaan oli alapään stressilevyllä poratut pytyt, jotka ajattelin vetää
lohkoihin samalla momentilla kuin aikanaan stressilevyihin.
Lainaus käyttäjältä: Hessu - 14 huhtikuu 11, 11:56:55
Kieltämättä vaikea ymmärtää, mutta kun laittaa jatkon "naksahduspäähän", asiaan vaikuttaa myös etäisyys josta avainta kädellä vetää.
Ei vaikuta. Ei ainakaan yhdelläkään mun momenttiavaimista. Samalla momentilla ne naksahtaa otekohdasta riippumatta. Taipuvavartisella wanhalla viisarimomentilla tottakai vaikuttaisi koska taipuvan varren pituus ja sitä myöten vääntöjäykkyys muuttisi, muttei noilla mekaanisilla putkivartisilla kyllä muutu mihinkään.
110cm jatkolla tietenkin lisäät momenttiarviin 110%, yksinkertaista.
Niin naksahtaa, mutta kiristettävä ruuvi menee eri momenttiin.
Mutta älä usko jos ei huvita.
Täällä meillä toi momenttiin ja oikeaan sellaiseen vetäminen on välillä lähes neuroottista.
Mutta tässä ketjun aiheessa, se on ihan sama. HD:n kansi ei välitä paskan vertaa onks sen pultit
oikeassa tai edes ihan samassa momentissa. Kunhan ne on riittävän kiinni. Siis ennen evoa.
Lainaus käyttäjältä: Hessu - 15 huhtikuu 11, 07:19:30
Niin naksahtaa, mutta kiristettävä ruuvi menee eri momenttiin.
Mutta älä usko jos ei huvita.
Ei se huvittamisesta ole kiinni, mutta jos väännän momernttijuorua sillä momenttiavaimella tai sillä + lenkillä niin juoru näyttää siihen kohdistuvan momentin. Jos jatko on about sen momenttiavaimen suuntainen niin mittatarkuuden rajoissa(juorussa 0-15kg asteikko) mennään ihan säännöllisille ja oikeille momenteille. Sitten jos kulma jatkolla on yli 45° tulee ihan mitä sattuu tuloksia. Mutta siis otekohta ei vaikuta niin kauan kun yhtälö muutenkin toimii. Kulmalla yli 45° vaikuttaa varmaan käsipyyhkeiden järjestys kulppärin naulakossakin, koska sit tulee ihan mitä sattuu hajontaa vaikka pyrkii kuinka samallakin otteella saman suuntaiseen vääntöön. Naksu 5kg/m asetuksella saattaa juoruun tulla vajaa kolme tai kuusi tai jotain niiden väliltä. Juoruna on Bahcon valmistama hylsysarjan jatkovartena toimiva ilman omaa vääntövartta oleva momenttiavain, joten kun sitä väännän "pulttina" niin se kyllä näyttää sinne kohdentuneen momentin.
Lainaus käyttäjältä: Hessu - 15 huhtikuu 11, 07:19:30
HD:n kansi ei välitä paskan vertaa onks sen pultit
oikeassa tai edes ihan samassa momentissa. Kunhan ne on riittävän kiinni. Siis ennen evoa.
Tästä ollaan kyllä samaa mieltä.
Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 14 huhtikuu 11, 10:55:57
3) Jatkettaessa momenttiavainta jollakin, niin kun vääntökulma on kohtuuden rajoissa jatkokappaleen kanssa saman suuntainen (~+/-45°), niin jatkokappaleen pituus kasvattaa momenttia yhtämonta prosenttia kuin sillä senteissä pituutta, sentrit helppo koska yksi käytetty asteikko on kg/m ja sentti on prosentti metristä. momenttiavainta jatkaa esmes lenkkiavaimella tai vastaavalla vääntimellä.
Tuota en purematta niele. (Vai enkö ole vaan ymmärtänyt..?) Vaikka unohdetaan nyt kulmat (jotka kyllä pitää ottaa huomioon) ja puhutaan vain suorasta jatkosta. Esimerkkinä käytän tuota omaa 45 sentin momenttiavainta ja siinä 16 sentin lenkkiä jatkona.
Laitan säädön 100 ft-lbs (tai Nm) ja kiristän pultin. Se menee 135,5 ft-lbs (tai Nm) kireyteen. Momentti on kasvanut enemmän kuin 16 prosenttia, vaikka jatko oli 16 cm. Kireys on yli tuplat.
(Eli jos haluan pultin 100 ft-lbs kireyteen, säätö on laitettava 65 ft-lbs)
Toinen esim. Sama avain, säätö 50 ja sama jatko, kireys pultissa 67,7. Momentti on kasvanut taas 35 prosenttia.
Hessun postaama kaava on hyvä, joskaan ei ainoa tapa.
Minustakin tuntuu uskomattomalta, että „naksu“ tietää onko momenttiavaimessa lisävartta tai mistä kohtaa vartta kiristys suoritetaan. Mutta maailmassa on paljon ihmeellisä asioita, joita ei pidä suoralta kädeltä tyrmätä. Mut eppäillä soppii.
Huudetaan täältä takarivistä vaikken asiasta mitään ymmärräkään. Minusta tuo momenttiavaimen momenttiin vaikuttaa tuon jatkona olevan avaimen ja momenttiavaimen pituuksien suhde. Eli yhdyn tuohon Hessun väitteeseen, että sillä momenttiavaimen otekohdalla on väliä. Kaavoja voi pohtia viisaammat.
Kyllä sillä on väliä, tuskin muuten noi isot ja vanhat momenttivalmistajat siitä kovaan ääneen huutelisi. On tietysti olemassa avaimia joissa otekohdalla ei ole merkitystä kuten Gedore (Rahsol) Dremotec mutta ne painii ihan eri (hinta)luokassa kuin tavalliset autotalliavaimet.
Pitäisköhän mun antaa itseni olla osallistumatta tähän keskusteluun... ;D
Momenttiyhtälö on muotoa M = F*r, eli momentti on yhtä kuin voima kertaa vipuvarsi.
Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 15 huhtikuu 11, 09:17:35
Lainaus käyttäjältä: Hessu - 15 huhtikuu 11, 07:19:30
HD:n kansi ei välitä paskan vertaa onks sen pultit
oikeassa tai edes ihan samassa momentissa. Kunhan ne on riittävän kiinni. Siis ennen evoa.
Tästä ollaan kyllä samaa mieltä.
Näin on! Kansipahvia voi vaan vähän vituttaa.
Otekohdalla ei kyllä tunnu olevan mainittavaa merkitystä kohtuuden rajoissa, jos ottaa ihan lyhyenä kiinni ni kiristyy yli momentin ennen naksahdusta, miksiköhän svitussa?
T-luu, sinällään momentin kaava ei ole hukassa vaan yhtälö kun meilla on avain joka mittaa sitä monenttia ihan yhtä sujuvasti jalkanauluina kuin kilogrammametreinä vaikkei momenttivarsi ole sen paremmin jalan kuin metrin mittainen.
Momenttiavainhan voi siis myös olla ilman omaa vartta, sitä mä tässä olen apuna käyttänyt, muistais viel ottaa siit kuvan ni "testilaboratorion" koostumus selkiintyisi.
Valitettavasti juoruavana kohteena käytetyn mittavälineen tarkkuus o mikä on, siis näytön tarkan luettavuuden kannalta. Käyttäjän tarkkuuskin näemmä ajoittain mitä sattuu, koska jatkeena käyttämäni lenkki on silmän keskeltä silmän keskelle vain 16,7cm 19cm o kokonaispituus.
Kuitenkin kun väännän naksahtavalla momenttiavaimella tuota Bahcoa niin 2, 3 ja 5kg/m asetuksilla ollaan hyvin liki arvoja, ehkä aavistus alle eli juoruviisari on pikemminkin merkkiviivan alla kuin päällä. Lisään yhtälöön lenkin ja jos se on about momenttiavaimen suuntainen, pieni kulma ei muuta mitään, niin 2kg/m asetuksella tulos on nafti 2½kg, 3kg asetuksella vajaa 4kg ja 5kg asetuksella hieman reilu 6kg muttei 6½. Jos lisään kulman lähelle 90° tai edes sinnepäin ni tulos on ihan mitä sattuu.
Toi on ainakin mitä tapahtuu.
Tieteellinen päätelmäni tästä asiasta on nämä kolme sivua luettuani että pannun kannenpultit seuraavan kerran kiristäessäni mun momenttiavain on sellanen kiintolenkki jolla saan kaikki pultit kireelle. Jos sotken mukaan jonkun jatkovarren ja momenttiavaimen niin alkaa vanne kiristää otsaa(en tiedä millä voimalla enkä osaa laskea sitä), kun jo näiden juttujen lukeminen on näin raastavaa.
Noh, oikeasti on hieno homma että on tyyppejä jotka pystyy tälläsiä juttuja laskemaan/kokeilemaan/päättelemään. Mulla ei riitä kapasiteetti, joten yritän ymmärtää lukemaani ja ottaa opiksi.Kiitos, jatkakaa.
Mäkin olen aina laittanut kannenpultit kiintoavaimella kiinni. Eikä kertaakaan ole lähteneet irti ;D. Itse asiassa kansipahvitkin ovat säilyneet ehjinä. No kaikki muu onkin hajonnut ympäriltä...
Moternien moottorimiestien hömpötyksiä....
-Spöke-
Jeps, piippuavaimella shovelin kannet kiikkiin. On momenttia kerrakseen kun tuolla norminysätyökalulla vetää olan takaa kiinni. Hyvin on pitänyt.
Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 15 huhtikuu 11, 17:17:14
Otekohdalla ei kyllä tunnu olevan mainittavaa merkitystä kohtuuden rajoissa, jos ottaa ihan lyhyenä kiinni ni kiristyy yli momentin ennen naksahdusta, miksiköhän svitussa?
Jos avaimen pituussuunnassa on eroa naksun ja karan välillä, niin vipuvarren lyhentyessä tämän eron merkitys kasvaa. Se naksu tuskin ihan karan keskipisteessä voi olla.
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 15 huhtikuu 11, 10:19:59
Pitäisköhän mun antaa itseni olla osallistumatta tähän keskusteluun... ;D
Momenttiyhtälö on muotoa M = F*r, eli momentti on yhtä kuin voima kertaa vipuvarsi.
Mikä voimassa voitetaan, se matkassa menetetään. Vanha viidakon sanonta.
Tavallisilla autotallimomentti avaimilla oon kiristelly. Ei se jousi tiedä siellä avaimen sisällä minkälaisella varrella sitä rasitetaan. Eli mitä pidempi varsi niin sitä vähemmän voimaa tarvitaan ja silti momentti on ruuvin päässä sama. Pitäis kaikille selvitä tosta yo kaavastakin.
Pannun kansiin oon käyttänyt sellasta sääntöä, että kun tavallisella lenkillä kiristää ja käteen alkaa ottaa kipeää, niin se on siinä. :)
Lainaus käyttäjältä: Roadrunner - 18 huhtikuu 11, 14:38:26
Ei se jousi tiedä siellä avaimen sisällä minkälaisella varrella sitä rasitetaan.
Eipä tiedäkään, mutta jos se varsi ei mittarin rakenteesta johtuen pääty juuri keskelle vääntiötä/karaa, pitää systeemi kalibroida tietylle varrenpituudelle.
Hey. Miksei kukaan kutsunut minua näihin vääntöihin mukaan? ;D
Lainaus käyttäjältä: maick - 23 huhtikuu 11, 15:27:25
Hey. Miksei kukaan kutsunut minua näihin vääntöihin mukaan? ;D
Viel kerkiit.... :)
Tänään kiristelin Rautiksen rokkerin kansia momenttiin ja kokeilin siinä sitten välillä pultin kiristää niin, että pidin avaimen varren päästä kiinni ja väliin taas sieltä jostain puolivälin alapuolelta.
Kun kerran naksahti niin ei se enää toisella otteella siitä mihinkään lisää kiristynyt. Naks, naks, eli avain oli tyytyväinen momenttiin otteestani piittaamatta.
Momentti ei ollut suuri, noin 18 ft-lbs ja avaimena mulla on 70-luvulla hankkimani Williams Autotorque, joka kyllä pitäs olla (ollut) laatuvehje. Pantettinumerot ja kaikki on tarralapussa.
Tommosta empiiristä kokeilua työn ohessa.
Muistattehan, että lepokitka ja liikekitka on eri asia. Samaisesta syystä momenttiavaimella se pitäisikin vetää yhdellä jatkuvalla vedolla momenttiinsa se pultti.
Joop, joskus amiksessa opetettiin että momentin tarkastuksessa pitäisi avata ensin hieman että liikkuu eikä väännetä paikallaan olevaa pulttis. Moniko käytännössä niin tekee, se taas toinen kyssäri.
Kokkosen vastausta lukiessani olin jo mielessäni sanomassa ihan samaa kuin Lyytinen. Jos esimerkiksi sillä väärällä otteella saavutettiin vain 15 lipsin momentti niin se avain kyllä naksahtaa vaikka sitä yrittää kiristää uudestaan oikeasta kohtaa 18 lbs asetuksella. Pultin kannan ja alustan välinen kitka on niin suuri että se ylittää kiristysmomentin eikä ruuvi pyörähdä enää enempää.
Joo. Just tän takia meillä täällä duunissa KAIKKIEN ruuvien ja muttereiden otsapinnat on hiottu.
Jotkut ruuvit hopeoidaan kitkan ja syöpymisen vähentämiseksi. Joidenkin muttereiden otsapintaan ja kierteeseen laitettavan rasvan määrä on ilmoitettu/määrätty unsseissa (on painoyksikkö).
Eli sillä on paljonkin merkitystä.
Sattuipa mainiosti, pääsin jatkamaan ansiotyössä empiirisiä mittauksiani. Nyt oli käytössä kaksi kalibroitua momenttiavainta (Orion ja Hazet), pultit 17 mm ja hienommalla nousulla kuin UNC, monentti 35 Nm.
Kyllä, sillä on vaikutusta mistä kohtaa momenttiavaimen varresta väännön suorittaa. Mitä lähempää karaa sen tiukemmalle näyttää menevän. Toistin kokeen useampaan kertaan, molemmilla avaimilla. Ensin päästä, sitten puolivälistä ja vielä niin läheltä karaa kuin pystyin. Mikä on momenttien ero, en pysty sanomaan, mutta etenkin tarkkuustyössä sillä on merkitystä.
M.O.T. Minulle tämä riittää.
Toki pitää huomata että momenttiavaimen käytössä on muita, tärkeämpiäkin seikkoja huomioitavana. Sen mitä olen itse havainnut, että avaimet jätetään "jännitykseen" kiristyksen jälkeen. Ne pitäsi aina palauttaa nollaan, mielellään jos mahdollista, vielä vähän sen allekin. Kuitenkin siten jousi on täysin lepotilassa.
Omissa empiirisissä testeissäni havaitsin saman että tarpeen lyhyellä kun vääntää ni menee tiukemmalle, tosin mun tarkkuuslaboratorion mittatarkkuuksilla ei kohtuullista otekohdan muutosta huomannut lainkaan...
Ajattelin tehdä tän tyyppisen adapterin, neliöreikäpalikka vanhasta hylsystä ja siihen tiggiliimalla lenkkiavaimen pätkä.
(http://www.drillspot.com/pimages/3143/314318_300.jpg)
Mikä mahtaisi olla sopiva mitta avaimelle jos sillä Shovelin kansia kiristelisi?
Kaksi tuumaa reikien keskeltä keskelle.
Se kandeis olla mutkalla toi varsi. Mahtuu helpommin joka pulttiin. Starttimoottoriavaimesta tulee hyvä. Mulla on 80mm reikien väli.
Lainaus käyttäjältä: Hessu - 19 syyskuu 12, 07:49:29
Se kandeis olla mutkalla toi varsi. Mahtuu helpommin joka pulttiin. Starttimoottoriavaimesta tulee hyvä. Mulla on 80mm reikien väli.
Saatat olla (tässäkin) oikeassa. Sain etukannen irti suoralla avaimella mutta takakansi on sitten hankalampi. Mutka-avain helpottaisi purkua ja varsinkin kasausta, ei tarvi viedä momentti-avainta niin lähelle ahtaita rakoja.
Jep mutka avain toimi mulla 14/17mm 14mm vähän napakka 9/16 kantaan..toisessa päässä kuusiokolohylsy 17mm 1/2 väännin.
Tämmöinen oli apuna, kuusiokolohylsy 5/8" ja kaarisilmukka 9/16"-5/8". Hyvin sopi joka pultille.
(http://imageshack.us/a/img820/3271/syyskuvia036.jpg)
Jatketaas hieman kun tuli tollanen mukava sivu vahinkossa vastaan.
https://www.motorcraftservice.com/renderers/torquewrench/wrench_formula_main_en.asp (https://www.motorcraftservice.com/renderers/torquewrench/wrench_formula_main_en.asp)
Ei toimi noi laskurit mun koneella ainakaan.
Ton mukaan suora avain 90 asteen kulmassa max 2" pitkänä on pop.
Jos luette tuon Kokkosen viimeisimmän viestin niin minusta se kertoo siitä, että näillä laskureilla ei saa kuin päänsä sekaisin.
Joo. Mutta kahvasta momenttiavainta mun käsittääkseni käännetään eikä puoleta välistä. Ja momentit nolliin kun sitä ei käytetä. Jollei sit oo joku stoolvillen avasin jota ei tarvi nollata, en kyllä tiedä onko sen valmistajan kaikki avaimet sellasia.
Ohan tää melkosta hifistelyä. ;)
Eikun minä yritän sanoa sitä, että minulla on epäilys, että noissa kaavoissa pitäisi ottaa myös huomioon momenttiavaimen sisäinen rakenne. Tyyliin niin kuin missä kohti se "älypää" siinä avaimessa on. Yritän myös sanoa sitä, että kokeilemalla sen kertoimen saa selvitettyä helposti, ei tarvitse arvailla antoiko laskuri oikean tuloksen. Varsinkin kun idea on saada kaikki yhtä kireälle, eikä just millintarkasti johonkin tiettyyn lukemaan.
...ja se lenkin rakenne. Ne puolikuu-avaimet mitä mulla on niin niillä kiristys meni niin että taipuu-taipuu-taipuu-naks momenttiin (vähän karrikoiden). Tästä syystä eppäilys viritysten tarkkuudesta, jopa siitä että saadaanko sillä edes viereiset pultit samaan tiukkuuteen, tavoitellusta kireydestä nyt puhumattakaan. Kaverin mopos on 7/16" kannenpulttien kannat ja se avain vasta notkui, ja myös taipuikin sitten loppujen lopuksi kun se lenkki oli jo rakenteeltaankin heikompi kun 9/16" avain.
Lyhyt adapteri ei taivu vaan momenttiavain naksahtaa kun siinä ei jatkoja olisikaan.
Hianoo seurata tämööstä keskustelua missä vedetään henk.kohtasella mututuntumalla kumoon fysiikan lait. ;D
Toi aikasemmin postattu ohje on siis Finnairin käyttämä, ja samaa käytetään me Wärtsilän hommissa. Jotenkin vaan tulis mieleen et se ohjeistus vois olla aikalailla kohdillaan jos sitä käytetään mm. lentokone remonteissa, ja muutaman kymmenen tuhannen hevosvoiman moottoreissa, vai????
Se et käytetään paskoja bilteman työkaluja ei mun mielestä pitäis kumota noita kaavoja, se on vaan omaa nuukuutta ja noloutta. (oliskohan toi pitänyt muotoilla mukammaksi herkempiä sieluja varten)
Ja yks mihin toi homma muuten perustuu on se että siitä momenttiavaimesta pidetään kiinni siitä kohtaa mistä kuuluu, siks niissä on, tai ainakin paremmissa avaimissa on kädensijassa oikeen sopevat nystyrät että handu on varmaan oikeessa kohdassa.
Toki nää jutut nyt on ehkä vähän liikaa hifistelyä shovelin kannen kiristelyyn, :D
mutta se ei kait nyt ollu se pointti tässä topikissa?
Älä Natking ainakaan minun takia säästele sanoja ;). Ihan oikeesti mulla vaan on semmonen asenne, että en usko Kiinan keisariakaan. Nuo lentokonemoottoritkaan ei ole semmonen auktoriteetti, että rupeaisin uskomaan asiaa ymmärtämättä. Mieluummin näytän tyhmälle kuin menen porukan mukana jees-meiningillä. Osaan kyllä jälkikäteen myöntää asian. Mutta ei pidä ymmärtää väärin, olisi todella hienoa jos noin yksinkertaisilla kaavoilla se menisi ja joku päivä yritänkin laskeskella itse ja saada saman tuloksen.
Tarkemmin kun miettii niin minun parempaa momenttiavainta ei voi pidellä kuin yhdestä kohti ja sillä se menisikin suurinpiirtein noitten kaavojen mukaisesti. Mutta sen muistan kun laskin laskurilla halvemmalle momenttiavaimelle tarvittavan jatkovarren pituuden niin se mittauksen mukaan meni aivan päin helvettiä. Voi olla laskuvirhekin tai jokin, mutta silti.