Rupesin tuossa jokunen aika sitten väkertämään pientä apuvälinettä kuperien ja koverien muotojen sorvaamiseen niin tuli mieleeni, että siitähän saisi jonkinlaisen jutun raapustettua. Toivon mukaan tämä pakina poikisi lisää tälle alueelle jorinaa, itsestäni tekeminen on melkeinpä mielenkiintoisempaa kuin lopputulos :)
Ideana tässä on tehdä vähän samanlainen värkki mitä avarruspää on ja pultata se sorvin poikittaiskelkkaan. Lähtökohtana tässä oli luokkaa 120 mm x 40 mm ja 130 x 16 mm kiekonpalaset sekä 16 mm lattaa. Aivan alusta en tullut ottaneeksi kuvia, mutta puuttuvat työvaiheet on ainoastaan tuon laakerointisysteemin tekeminen. Tärkeintä oli tehdä mahdollisimman ohut rakennelma, jotta voisi isojakin pallopintoja tehdä, tukevuutta kuitenkaan uhraamatta.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/01.jpeg)
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/02.jpeg)
Ylempi eli paksumpi kiekko pyörii siinä päittäiskuulalaakereitten varassa alemman kiekon varassa, joka taas pultataan sorviin.
Seuraavaksi pyörivä kappale laitetaan jyrsimeen kiinni ja keskipiste etsitään keskireiän suhteen. Sen jälkeen siihen ajetaan liukukappaleelle ura. Samalla ilman irrottamista kaiverretaan mitta-asteikon toinen puoli, +/- 15 mm millin tarkkuudella.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/03.jpeg)
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/04.jpeg)
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/05.jpeg)
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/06.jpeg)
Uraan siis tehdään lohenpyrstö, joka kiristetään sivusta pidätinruuveilla. Sen takia ensiksi pitää sahata lohenpyrstön toiselle puolen viilto. Samalla tehdään reiät pidätinruuveille ja niihin kierteet.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/07.jpeg)
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/08.jpeg)
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/09.jpeg)
Seuraavaksi kappale pitää asetella jyrsimeen niin, että tuo ura on todellakin X-akselin suuntainen. Muuten noihin asteikkomerkintöihin tulisi virhettä. Helpoiten se onnistuu pyöröpöydän avulla ja kellottamalla tuota uran seinää.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/10.jpeg)
Tällainen 28 mm lohenpyrstöjyrsin on aika hentoinen tähän hommaan, mutta maltilla onnistuu kyllä.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/11.jpeg)
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/12.jpeg)
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/13.jpeg)
Samalla tavalla ajetaan lohenpyrstö siloiteltuun latan palaseen. Tästä siis tulee liukukappale jossa terävarsi on kiinni.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/14.jpeg)
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/15.jpeg)
Seuraavaksi itse terävarren tekoa. Ensiksi sorvataan pyörötankoa tasan 20 mm paksuiseksi, päähän hieman ohennusta (tarkoitus selviää myöhemmin). Sitten se keskitetään pyöröpöydässä olevaan pakkaan ja jyrsimen akselille mahdollisimman tarkasti.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/16.jpeg)
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/17.jpeg)
Teräpalana käytän tässä TCMT-muotoista eli kolmion muotoista palaa. Koko on sellainen, että sen sisään mahtuu 3/8" kokoinen ympyrä eli 3 mm jyrsintapilla pöytää pitää liikuttaa noin 3.26 mm Y-akselin suhteen. Sitten vaan ajetaan ura, pyöritetään kappaletta 120 astetta, ajetaan toinen ja samalla tavalla kolmas. Lopuksi siloitellaan kolon pohja ja tehdään kiinnitysruuvilla reikä ja kierteet.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/18.jpeg)
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/19.jpeg)
Kuinka ollakaan, pieleenhän se hieman meni. Terävarresta tuli sorvattua vähän liian lyhyt, joten poterosta pystyin tekemään vain 2.5 mm syvän, ei 3.97 mm joka on teräpalan paksuus. Koska kyseessä on siis *C**-pala eli 7 asteen päästökulmalla oleva, nyt tuosta kolosta tuli sille hieman väljä, koska laskin sen yläreunan suhteen tuon edellä mainitun 3.26 mm arvon. Ratkaisin ongelma sullomalla palan ympärille kullekin tahkolle 0.1 mm kovaa muovia jostain pakkauksesta.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/20.jpeg)
Seuraavaksi liukukappaleeseen tehdä upotukset tuolle terävarrelle. Toinen on liu'un keskellä ja toinen tasan 50 mm päässä keskipisteestä. Samalla kertaa tehdään asteikkomerkinnät.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/21.jpeg)
Tässä vaiheessa porasin ylemmän kappaleen kylkeen 8 kpl reikiä ja niihin kierteet. Kyseiset reiät on tarkoitettu pyöritysvipua varten tai mahdollisesti stopparia varten. Alempaan kappaleeseen porasin 15 kpl reikiä stopparipinnejä varten. Herää kysymys, että mikä ihmeen stoppari? Ihan sitä varten, ettei tästä värkistä sojottavat ulokkeet, tuo vipu tai tuo liukukappale tökkäisi sorvin pakkaan. Tässä muuten meni taas vähän pieleen, kun mallailin tarkalleen tuo yläkappaleen pyöröpöytään kiinni ja rupesin poraamaan reikiä. Puoliunessa tuli tehtyä vähän huono setuppi ja niinpä nuo reiät on 4 astetta vinossa siitä mitä piti. Onneksi sentään vain kauneusvirhe.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/22.jpeg)
Terävarsi ankkuroidaan liukukappaleeseen M8 pidätinruuvilla. Sitä varten liukukappaleeseen pitää porata reiät ja tehdä kierteet.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/23.jpeg)
Vastaavasti terävarteen pitää tehdä pidätinruuville sopiva kolo. Tässä piti saada se kolo just 90 astetta teräpalan kärjestä sivuun, ei tullut aikaisemmin ajateltua asiaa. Ratkaisin asian asettelemalla lehtimitan ja teräpalan kantin avulla ruuvipenkkiin.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/24.jpeg)
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/25.jpeg)
Tarina jatkuu huomenna jahka saan kuva-aineiston käsiteltyä. On tällä tekeleellä kuitenkin jo ensimmäiset pallopinnat sorvattu :)
Eilen tein puolipalloja, tänään palloja tehdessä huomasin, että se vaatii hieman enemmän paneutumista. Lähtökohtana oli tällaista 25 mm rosteritangosta pätkityt palaset joihin vedetty hieman M10 kierrettä ja "karaksI" katkaistu 8.8 pultti.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/26.jpeg)
Näihin urassa oleviin muttereihin kiinnitetään kääntökelkka tai tämä pallonsorvausvärkki.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/27.jpeg)
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/28.jpeg)
Hieman monimutkaista tämä kasaaminen kun koko höskää kiinni pitelevä kuusiokolo on tuolla piilossa. Tässä näkyy 16 mm harjateräksestä improvisoitu kahva.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/29.jpeg)
Tuossa näkyy tuon M6 kuusioruuvin kanta, joka estää tuota liukua tökkäämästä pakkaan. Ylipäätään koko tämä pultin nokassa killuva viritys näyttää sille, että eihän tästä mitään tule.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/30.jpeg)
Eikä siitä sitten oikein tullutkaan, pitäisi korvata tuo M10 pultti jollain topakalla akselilla, että saisi tarpeeksi etäs pakasta koko virityksen. Nyt loppuu liikerata täyden pallon sorvaamisessa. Ohuen pultin takia koko systeemi tärisi niin, ettei sorvaamisesta oikein voinut puhua.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/31.jpeg)
Nyt kuitenkin on selvillä, että tuossa itse värkissä on tarpeeksi tukevuutta. Tällaiseen jämäpalaan eilen kokeilin puolipalloa päähän ja eipä juuri paremmin voisi toimia. Halkaisijana tällä palasella noin 30 mm.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/32.jpeg)
Tuon terän kun kääntää 180 astetta (eli laittaa pidätinruuvin liukukappaleen toisesta kyljestä läpi) ja laittaa sen keskipisteen toiselle puolelle, niin silloinhan tällä periaatteessa pystyisi tekemään koveria muotoja, esim. ring rollerin rissat.
Istuskelinpa hetken datamasiinan ääressä ja mietin minkälainen tuosta akselista pitäisi tehdä. Kuinka ollakaan, osoittautui, että eihän tällä systeemillä saakaan tehtyä 25 mm palloja joissa on 10 mm jengat.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/draft.png)
Pitänee tehdä varsi erimalliselle teräpalalle tai vaikka pikateräksen pätkälle. Puolustukseksi sanottakoon, että pähkäilin tämän värkin nimenomaan tuollaisia edellä olleita puolipalloja ja noita putkimankelin rissoja varten. Suurimmillaan säteenä voi olla 125 mm, silloin tosin pitää pyörittää sorvia takaperin ja se leikkaava terä on tavallaan takapuolella. 88 mm taitaa olla max. kappaleen halkaisija, eli sitten kun joskus joutaa niin voisi kokeilla englanninpyörän alarullia tehdä. Sellaiset isommalla säteellä (200 ja 300 milliset esim.) olevat pitänee tehdä muutamalla eri kääntökelkan kulmalla sorvaamalla ja hiomalla. Sikäli kun piirtelin yksi ilta cad-ohjelmalla, nuo isosäteiset on ihan tarpeeksi simppeleitä silläkin tavalla tehdä, hiomista tulee luokkaa 0.1 mm.
Melkoisen vaivan oot nähnyt, hieno masiina. Eikö terää kääntämällä onnistuisi paremmin pienet pallot? Huomattavasti kätevämpi kuin mun useampaan ärrään hiottu pikateräsjööti kuitenkin!
Ääh, no niinpä tietysti ;D. Onkin tässä taas vaihteeksi sellainen päättömän kanan oireyhtymä.
Kovan vaivan oot nähny! Meinaatko alkaa tekee vetokoukunnuppeja?
Olin aikanaan toistakymmentä vuotta duunissa mestassa, mikä oli kehittäny pallon valmistuksen ihan maailmanlaajuisesti tappiinsa. Tehtiin/tekevät palloventtiilejä teollisuudelle.
Vastaavia vehkeitä loju nurkissa ja lopuksi jätelavoilla. CNC ja kuulamutteri oli hävittäny noi seiskytluvulla käytöstä.
Täydet pisteet, että joku viittii!
Ois onnistunu muuten sama homma tolla jyrsinkoneella, jakopäällä ja avarruspäällä terä väärinpäin.
Mut jos sarjaduunia alat tekee, sorvi on nopeampi. ;D
Eikun on tuo viila ja hiomapaperi tullut sen verran tutuksi jo, että tuossa kun jalkakontrolleja rupesin tekemään niin pähkäilin, että en samperi kyllä ala. Aluksi just avarruspäätä pyörittelin käsissäni, mutta siitä olisi tullut niin korkea viritys, että lähinnä kaasuttimen neuloja olisi voinut pyöristellä. Ja vaaka-asentoon laittamalla olisi pitänyt lisätä korkeussäätö. Olen myös joskus funtsinut, että jyrsimellä saisi sorvattua niin isot kappaleet jotka ei mahdu sorviin pyörimään. Mutta sitä en tiedä, miksen minä tullut tuota ajatelleeksi ::) Itse asiassahan tuossahan avarruspääkin on ylenpalttista luksusta, jos pyöröpöytään laittaa erikseen kiristettävillä leuoilla olevan nelileukapakan. No eipä tuo harmita kun kuitenkin nyt tuo on sen verran yksinkertaista kun säteen mitta-asteikko on värkissä itsessään. Jos sitten joskus niitä isoimmilla säteillä olevia englanninpyörän rullia tekisi jyrsinkoneella.
CNC ja kaiken muun automatisoinnin varjopuolia on just tuo, että vanhat ihan hyvät menetelmät ja tekijät häviävät ajan myötä. Vaikkapa kartionsorvauslaitteet tai metallihöylät, ennen ihan yleisiä värkkejä, nyt harvempi on edes nähnyt. Vaikka ainakin harrastusluonteisissa hommissa ajaisivat asiansa mennen tullen.
LainaaCNC ja kaiken muun automatisoinnin varjopuolia on just tuo, että vanhat ihan hyvät menetelmät ja tekijät häviävät ajan myötä. Vaikkapa kartionsorvauslaitteet tai metallihöylät, ennen ihan yleisiä värkkejä, nyt harvempi on edes nähnyt. Vaikka ainakin harrastusluonteisissa hommissa ajaisivat asiansa mennen tullen.
Totta joka sana :(
Komia o peli ja vaivaa oot tosiaan nähny. Hienointa noissa jutuissa oivallus.
Tulin aatelleeksi et mitä jos jatkaisit aihiota sen verran että voisit laittaa pienen kärkikuopan ja kärjen. Vaikee sanoo näin kaukaa että tuleeko liian ahdasta? Lopuks sitten siivois vaan pään.
Kiitoksia vaan kaikille kehuista! Itse poltin hihani siinä vaiheessa kun nuo yhdet reiät sutkahti vahingossa 4 astetta pieleen. Joskus on aika hankalaa kun on neuroottisuuteen asti perfektionisti ;D Tuosta vaivan näkemisestä sen verran, että itse tuota turatessani ajattelin, että osaa olla etopa kalkkarassa paljon tekemistä. Ei kai siihen yhteenlaskettuna kahtakaankymmentä tuntia mennyt, mutta kun käytettävissä on tunti pari silloin tällöin niin venyyhän se.
Kyllähän tuo kärjellä tukeminen avittaa varmasti paljon, mutta toisaalta siinä torpedoituu tämän värkin idea. Tarkoitus olisi muutamalla pyyhkäisyllä saada valmista. Näppituntuma sanoo, että kunhan nyt jostain 20 mm tangosta tekee kiinnipitimen tuolle aihiolle niin sekin jo riittää. Ohuempaa kohtaa tarvitaan vain semmoiset 14 mm minkä verran teräpalalla on "korkeutta". Onneksi en nyt tähän hätään tarvitse noin pieniä palloja, noita rupesin vain kokeilemaan saadakseni jotain kuva-aineistoa.
Joo no sehän on selvä, että pinnanlaatu ei voi olla hyvä tolla aihion kiinnitystavalla. Mutta kyllä mua snadisti arveluttaa myös toi terävarsi. Tollanen pystyssä jököttävä halkaisijaltaan parikytmillinen akselinpätkä ei ole kovin tukeva. Varsinkin kun se ei taida olla mitään karkaistua työkaluterästä. Voisko siihen tehdä sellaisen pitimen, mihin sais pienen terävarren kiinni ja pidin vedettäis pultilla tohon kelkkaan? Ihan kun tollanen perusnelikulmapidin on sorvissa.
Saivartelua. Ei se pyöröpöydässä veivaamalla koneistaminen sorvaamista ole. Kyllä se on jyrsintää.
Tota höylän kaipuuta ihmettelen! Komeita ja kunnioitusta herättäviä laitteita, mutta kyllä ne on harrastehommiinkin jo melko turhia. Kyllä ihan perusjyrsinkone ajaa kaikki samat asiat.
Ainut mikä mulla tulee mieleen, missä höylä pesee jyrsimen mennentullen on sisäpuolisten kiilaurien teko. En ainakaan oo nähny höylän veroista pistopäätä. Oon myös höylännyt niin, että siitä on saanut palkkaa. Mutta siihenkin on jo paljon kätevämpi ja harrasteystävällisempi menetelmä. Avennin. Okei, ei käy pohjalliseen reikään, mutta koska on tarvis?
Komppaan kyllä mielipidettäs NC-tekniikasta, vaikka oonkin sitä työkseni aikoinaan tehnyt paljonkin.
Näyttäis noi NC-laitteet olevan samanlaisia kuin kaikki muutkin elektroniset vehkeet. Vanhenee nopeasti ja sen jälkeen ei oo mitään tehtävissä. Kakskytvuotta vanhoihin laitteisiin on jo vaikea saada piirikortteja. Kai? Mut mun -54 Tampella käydä puksuttaa. Ainut mitä kaipaisin siihen on taajuusmuuntaja. Mutta tuntuu olevan kovin kalliita noi tollaseen 5 kW sähkömoottoriin.
Minä olisin laittanu rahani likoon tuon laakerin suuntaan tässä värinä asiassa. Vai onko se laakeri vähän niinkuin tukemassa vai makaako koko laitos sen varassa?
Lainaus käyttäjältä: HessuMutta kyllä mua snadisti arveluttaa myös toi terävarsi. Tollanen pystyssä jököttävä halkaisijaltaan parikytmillinen akselinpätkä ei ole kovin tukeva. Varsinkin kun se ei taida olla mitään karkaistua työkaluterästä. Voisko siihen tehdä sellaisen pitimen, mihin sais pienen terävarren kiinni ja pidin vedettäis pultilla tohon kelkkaan? Ihan kun tollanen perusnelikulmapidin on sorvissa.
Voit uskoa, että kyllä oli kilin aatokset tuota tehdessä, että täyttä paskaako tässä tehdään. Mutta tuohon mustan raudan pätkään tehty koe osoitti, että toimii se sittenkin. Mietiskelin asiaa, niin periaatteessa syy siihen, että tuollainen mistä sattuu tehty rimpulaviritys toimii on siinä, että suurin osa leikkuuvoimasta kohdistuu alaspäin. Jos se varsi olisi vaaka-asennossa niin ei varmasti toimisi alkuunkaan. Nicnacin mainitsemassa laakeriasiassa meinasinkin mennä aluksi halpaan, meinasin laittaa neulalaakerit. Olisi kyllä tullut ohuempi, mutta eihän se olisi pitänyt yhtään kiinni kuin päittäissuunnassa. Sen takia kuulalaakerit piti laittaa. Jonkin verran numeroarvoja olen ravistanut hihasta, että tuon laakeroinnin pitäisi toimia.
Kyllähän tähän voisi laittaa ihan sorvin terävarrenkin kiinni, mutta siinä menetettäisiin just pienten koverien muotojen tekomahdollisuus. Joka siis oli yksi tavoite. Pitää nyt ensiksi miettiä, miten työstettävää kappaletta kannattaisi pitää kiinni ja sitten arvioida onko parantamisen tarvetta.
Lainaus käyttäjältä: HessuEi se pyöröpöydässä veivaamalla koneistaminen sorvaamista ole. Kyllä se on jyrsintää.
Puhutaanhan me samasta asiasta, eli kappaletta pyöritetään jyrsimellä ja terää pyöröpöydällä? Vastoin parempaa tietoa olen aina luullut, että sorvaamisen ja jyrsimisen erottaa se, että onko se kappale vaiko terä joka pyörii. Näinkö ei siis ole?
Lainaus käyttäjältä: HessuAinut mikä mulla tulee mieleen, missä höylä pesee jyrsimen mennentullen on sisäpuolisten kiilaurien teko. En ainakaan oo nähny höylän veroista pistopäätä. Oon myös höylännyt niin, että siitä on saanut palkkaa. Mutta siihenkin on jo paljon kätevämpi ja harrasteystävällisempi menetelmä. Avennin.
Täsmälleen tämän takia haikailen metallihöylää, en minkään muun takia. Olen katsellut kyllä niitäkin aventimia ja varmasti kiilaurien tekemiseen just hyviä. Tekisi vaan mieli tehdä sisäpuolisia hammastuksia ja niihin ei taida (?) valmiita aventimia löytyä ihan halvalla. Itse tehtäessä vähän monimutkaisempi kun pitäisi ensiksi hioa se hampaan muoto ja hieman kiilamaiseksi se aihio ja sen jälkeen hammastus koko matkalle. Kun taas höylän terässä riittäisi, että siinä olisi vaan se profiili. Näin olen ajatellut. Mutta eipä tuo maailma siihen kaadu, kun tarvitsen luokkaa pari senttiä maksimi-iskun. Pitää nikkaroida sorviin käsikäyttöinen höylä ettei kelkalla tarvitse nitkuttaa.
Lainaus käyttäjältä: HessuNäyttäis noi NC-laitteet olevan samanlaisia kuin kaikki muutkin elektroniset vehkeet. Vanhenee nopeasti ja sen jälkeen ei oo mitään tehtävissä.
No sekin riippuu vähän tekijästä.
Lainaus käyttäjältä: HessuAinut mitä kaipaisin siihen on taajuusmuuntaja. Mutta tuntuu olevan kovin kalliita noi tollaseen 5 kW sähkömoottoriin.
Huusin ebaysta tuossa joku aika sitten 22 kilowattisen taajuusmuuttajan postikuluineen alle satasella. Ikää sillä on 18 vuotta enkä ole vielä edes kokeillut toimiiko, mutta luonnistuu noitten korjaaminen melko pitkälle.
Joo ei puhuttu tossa jyrsimellä sorvaamisessa samasta asiasta. Enkä tiedä ymmärsitkö pallon valmistusta jyrsinkoneella. Siinä aihio pannaan jakopäähän (tai pyöröpöytää) ja vaikka yksleikkuisella avarruspäällä jyrsitään aihio pyöreäksi. Terä kiinnitetään niin että leikkuusärmä on "sisäpuolella". Samalla lailla hiotaan pallot kuppilaikalla-kun teet niitä englanninpyörän rissoja ja karkaisun jälkeen joudut hiomaan ne.
Erikoiseksi homman tekee se, että teränhalkaisijalla ei ole paljonkaan väliä. Oikea säde palloon saadaan poikeuttamalla terän pyörimiskeskiötä aihion keskiöstä. Vaikea selittää kun ei pysty esittämään vaikka kahdella holkilla.
Oon kokeillu kärkisorvilla tehdä kiilauraa reikään. Ei onnistunu. Joo, aina kuulee että helppohomma. Mutta tuskin monikaan on kokeillu ja onnistunut. Täytyy olla erittäin tukeva sorvi. Veikkaisin että suurimpien osien sorvien teräpitimien ja pikkukelkan jäykkyys ei riitä.
Sit mun mielestä pitää olla pikaliikemoottori pitkittäiskelkalle. Käsin veivaamalla ei saa tasaista syöttöä. Samoin ongelma on liike-akseleiden puute. Ei pysty levittää uraa...
Ennemmin mä yrittäisin tehdä sitä jyrsimellä vaikka ilman pistopäätä.
Kun sulla kumminkin näyttää toi jyrsin olevan käytössä.
Mitä ihmettä sä duunaat, että niin useasti olis käyttoä sisäpuolisille poorituksille, ettei pysty hyödyntää vaikka traktorikaupassa myytäviä holkkeja ja akseleita?
Mä oon ainoastaan joskus kironnu jotain motskarin vaihdevivustoa tehdessä. Sen oon ratkaissu irottamalla vanhasta vivusta holkin poorireiän ympäriltä.
ps. Mikä on taajuusmuuttaja varmaankin saksaksi. Vai mistä ebaysta sen huusit. Emmä kyllä tiedä mikä se on englanniksikaan. No kuukkeli varmaan jeesaa...
Maailman nopein tiheän vaihdepolkimen boorin valmistus: vanhasta kulahtaneesta polkimesta rälläkällä kiristysuraa vähän auki, sitten pillillä punaiseksi ja akselin päälle. Leka alle ja vasaralla päälle -> simsalabim, boori on valmis ;D
Lainaus käyttäjältä: Hessu - 16 maaliskuu 10, 12:09:58
Täytyy olla erittäin tukeva sorvi. Veikkaisin että suurimpien osien sorvien teräpitimien ja pikkukelkan jäykkyys ei riitä.
Kyllä! Kunnon sorvilla onnistuu kiilauratkin. Jos ei tiedä mikä se kunnon sorvi on niin merkki löytyy avattaresta ;D
Lainaus käyttäjältä: HessuJoo ei puhuttu tossa jyrsimellä sorvaamisessa samasta asiasta. Enkä tiedä ymmärsitkö pallon valmistusta jyrsinkoneella. Siinä aihio pannaan jakopäähän (tai pyöröpöytää) ja vaikka yksleikkuisella avarruspäällä jyrsitään aihio pyöreäksi. Terä kiinnitetään niin että leikkuusärmä on "sisäpuolella".
Joo kyllä minä todennäköisesti ymmärrän ja jyrsimistä tuo minustakin on. Mutta onko sinusta tuossa minun ideassa jotain pahasti pielessä? En nyt tässä mitään kinaamista yritä saada aikaan, ihan uteliaisuuttani kun en ole vielä kokeillut?
LainaaSamalla lailla hiotaan pallot kuppilaikalla-kun teet niitä englanninpyörän rissoja ja karkaisun jälkeen joudut hiomaan ne.
Tämähän luiruaa aiheesta ohi jo, mutta pakko kysyä kun on ollut mielessä. Etkös sinä jollain foorumilla joskus ihmetellyt tuon karkaisun tarpeellisuutta ja sitten Happosen Timo tuli ja sanoi, että kovuusmittarin mukaan kaupan rullat olisi jotain st52 teräksen luokkaa? Siitä innostuneena ajattelin joskus tehdä ihan karkaisematta jos en muuta tekemistä keksi.
LainaaOon kokeillu kärkisorvilla tehdä kiilauraa reikään. Ei onnistunu. Joo, aina kuulee että helppohomma. Mutta tuskin monikaan on kokeillu ja onnistunut.
Olen kyllä kokeillut eikä onnistunut, sen voin myöntää, mutta paremmin meni kuitenkin kuin osasin odottaa.
LainaaSit mun mielestä pitää olla pikaliikemoottori pitkittäiskelkalle. Käsin veivaamalla ei saa tasaista syöttöä.
Minullapa siinä olikin ideana, että otetaan se suhteellisesti heiveröinen kääntökelkka kokonaan pois ja siihen pultataan semmoinen teräslohko, jossa olevan ohjurin varassa vipusysteemin avulla terää liikutetaan. Tarpeeksi pitkän varren päästä luulisi saavan tasaisen liikkeen. Paino sanalla luulisi.
LainaaMitä ihmettä sä duunaat, että niin useasti olis käyttoä sisäpuolisille poorituksille, ettei pysty hyödyntää vaikka traktorikaupassa myytäviä holkkeja ja akseleita?
Minä nyt touhuan kaikkea enemmän ja vähemmän pelle peloton -hommia. Enemmän intoa kuin järkeä. Ei ole elanto niistä kiinni niin ei haittaa yhtään vaikka välillä epäonnistuisikin. Luonnetta vaan kasvattaa.
Lainaaps. Mikä on taajuusmuuttaja varmaankin saksaksi. Vai mistä ebaysta sen huusit. Emmä kyllä tiedä mikä se on englanniksikaan. No kuukkeli varmaan jeesaa...
Joo Saksan ebaysta, se on siellä "Frequenzumrichter". Englanniksi se on "variable frequency drive", voi olla, että enemmän löytyy kun pistää "vfd".
No niin tulipas taas nyherrettyä. Virittelin aihion nyt noin 20 millisen tangon pätkän päähän.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/33.jpeg)
Tässä kuvassa aihioon ei ole vielä tuolla pallonsorvauslaitteella koskettu. Aihion pinta piti suoristaa, sillä siinä olevat kierteet on käsin ruuvipenkissä vinoon vedetty ja sen takia se heilui kuin no tiedätte kyllä mikä. Sitä kun suoristin niin äänestä päätellen ei läheskään tukeva setuppi vieläkään. Sama materiaali samalla terällä paremmin tuettuna tulee näet peilikirkas jälki eikä ulinaa kuulu. Kuvasta näkyy, että jälki tosiaan mitä sattuu. Tosin nyt kyllä oli jo huomattava parannus siihen M10 pulttiin nähden.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/34.jpeg)
Tässä olen sipaissut lopuksi 400:lla hiomapaperilla yhteensä noin puoli minuuttia ja hieman autosolilla. Ennenkuin kaikki huutaa kuorossa "huijausta!" niin sanottakoon, että tokkopa tällä patentilla aivan peilikirkkaaseen ikinä pääseekään. Toiseksi tuota edellä esiintynyttä rosteriaihiota minun piti minuuttitolkulla viilan ja 80 karkeuksisen paperin kanssa nyhrätä, että sain pinnan sorvauksen jälkeen jokseenkin sileäksi. Eli kyllä tämä nyt on jo paljon parempi. Lopuksi kuva irtaallaan.
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/pallon_sorvaus/35.jpeg)
Muutama parannusidea tulikin tuolla mieleeni. Ensiksikin pitäisi käyttää pienempää nirkon sädettä. Nämä palat on ebay-diilien mukana tulleita ja nirkon säde on 1.2 mm. Oikeampi minun vehkeillä olisi 0.8 mm tai 0.4 mm. Mene ja tiedä, ehkä 0.2 mm olisi vielä parempi, tavan sorvauksessa vaan ei hyvä, kun hitain pitkittäissyöttö on 0.12 mm/kierros. Toiseksi pitänee viritellä vaikka jostain V***-muotoisesta palasta (lähes littanaksi kutistettu "salmiakki") terä niin tulee ulottuvuutta lisää. Kolmanneksi tukevuutta itse kappaleen kiinnityksessä ei voi ikinä olla liikaa. Vaan pitäisi kai tässä ruveta niitä pyörän osiakin tekemään ihan oikeesti ::) ;D
Se sun idea pallon sorvauksesta jyrsinkoneessa kuulostaa hankalalta ja työläältä. Voi se toimiakin.
Äkkiseltään kun hahmottaa, taitaa olla sama ongelma, kun tossa kuvissa olevassakin menetelmässä. Kaikki lastuaminen tehdään kaukana kiinnityskohdista. Niinkuin tiedät, huono homma.
Joo tollanen 1,2 nirkko on huono tollaseen hommaan. 0,4 paljon parempi!
Eiks olis iisi duunaa tohon sellanen terävarsi, että saisit pikaterässäästöpalan kiinni. Ei sen reiän tarvii olla neliö, kun sitä höylää nyt ei oo. Pyöreäkin käy. Sais vaan helposti terotettua käteviä teriä tohon hommaan. Toi kovametalli on tiukkaa kamaa hioa, että mun mielestä ei kandeis alkaa siitä tekee mitään salmiakkipaloja. Ja kun sen hiontaan pitäis olla timantti tai boorinitriittilaikka. Ne vihreät kyllä vähän syö kovametallia, mutta melkoista nysväämistä.
Niistä englanninpyöränrissoista. Joo kyllä kai niistä suurin osa ei oo kovia, mutta nyt kun oon asiaan vähän perehtynyt, oon edelleen sitä mieltä, että ne pitää olla kovia. Yks kökkäre välissä ja heti on kuoppa rullassa. Ja se kuoppa ei siitä kyllä enää mihinkään häviä. Mutta tästä ei kandee alottaa mitään vääntöä. Jokainen tavallaan.
Toi sun kiilauralaite kuulostaa hyvältä idealta, mutta pirun työläältä. Millon meinaat ehtiä prätkiä tekee? Ja vielä kerran. Jos sulla on toi jyrsin käytössä, niin sillähän se onnaa.
Makeen näköinen systeemi, itellä ei viitseliäisyyttä (taitoa ;D) riittäis, mutta vähän OT; Niistä lontoonpyörän rullista, omani oon sorvannu moc:ista, osa on karkastu, osa on ihan sellaisinaan. Kovuustarve riippuu käytöstä. Ite rullailen usein hitsaussaumoja tasaisiksi, siinä pitää olla karkaistut rullat. Kun taas puhtaaseen peltiin ja alsaan riittää mikä tahansa paskarauta. Ja joskus jopa muovirulla...
-M-
Ai saatana! Hieno meininki. Itsekin tehnyt(yrittänyt) aikoinaan loivia koveria muotoja tallin manuaalisorvin teränpidintä pyörittelemällä, eli ikäänkuin päinvastainen liike kuin tuossa.
Vaikka nykyään tuleekin hoidettua homma noilla Hessunkin mainitsemilla napin painalluksilla, niin hatunnosto tekijälle. Kenties tehtyjä kikkareitakin osaa arvostaa paremmin kuin CNC-palloja kun valmistuslaitekin on omatekemä. Ja kyllähän tuo turvallisuudessa hakkaa viilan ja vieressä pyörivän sorvin pakan...
Wartsilan papereissa taajuusmuuttajaa kutsutaan ''frequency converter'' nimella.
No niin. Tuli tarve saada pari palloa aikaiseksi haponkestävästä.
Jos se pallon jyrsintä jäi epäselväksi, jeesaisko kuvat mitään.
Jos tää mun kuvien laittaminen onnistuu...
Eka kuva vähän alkutilanteen jälkeen.
Ja tokassa kuvassa valmis pallo.
Idea ja menetelmän hienous on siinä, että ton terän ei tarvii olla säädetty pallon valmiille halkaisijalle, eikä sitä tarvii muuttaa. Riittää kun se on vähän isompi kuin valmis halkaisija.
Oikea säde saadaan aikaiseksi kun käännetään pystypään/terän kulmaa kuvaussuuntaan.
Ekan kappaleen tekoon meni 1,5 tuntia, tokan 15 min.
Lainaus käyttäjältä: Sami - 29 huhtikuu 10, 17:55:51
Ai saatana! Hieno meininki. Itsekin tehnyt(yrittänyt) aikoinaan loivia koveria muotoja tallin manuaalisorvin teränpidintä pyörittelemällä, eli ikäänkuin päinvastainen liike kuin tuossa.
tuollaiseen koveran muodon tekoon tein joskus työkalun, idea on ikivanha, mutta toimii jos ei ole kiire. työkalulla voi tehdä esim. taivutuslestejä tai loivia lokarinrullaus rullia...sellaseen itse sitä suunnittelin,mutta enpä ole kerinnyt asiaan keskittymään.
tulevaisuudessa, kun muistan ja saan inspiraation jostain, niin tarkoitus on kasata toisinpäin toimiva kalu, eli juurikin pallon sorvaamiseen tarkoitettu. tuo topikin alussa oleva laite on hipojuttuja, käytännössä ko.työkalun ei tarvitse olla noin tekninen.
Joo kyllä minä ihan ulalle jäin, tuli sitten kiire sen pyörän kanssa, työpaikkakin vaihtui ja hirveä kiire, jäi vähän tämä nettikirjoittelu. Katselin jo aamusella noita kuvia ja meinasin jo kirjoittaa, että en tajua mitään. Nyt hokasin. Todellakin oivallista. Fundeerasin, että onkos tuossa oleellista kuitenkin, että olisi tuommonen pyöröpöytä joka kääntyy toisenkin akselin suhteen. Tuollainen mitä minulla, eli vain joko pystyssä tai vaaterissa, niin sillä jäis tuonne pallon laelle raapaisematon kohta, eikös vaan?
Sitä sisäpuolisen kiilauran tekoa jyrsimellä en ole kyllä hokannut. Ainakin jos halutaan aivan poikkileikkaukseltaan neliskanttinen ura. Kyllähän se jyrsäisemällä kolon ja viilalla nurkat toki onnistuu.
Lainaus käyttäjältä: Lyytinen - 12 helmikuu 11, 00:35:17
Joo kyllä minä ihan ulalle jäin, tuli sitten kiire sen pyörän kanssa, työpaikkakin vaihtui ja hirveä kiire, jäi vähän tämä nettikirjoittelu. Katselin jo aamusella noita kuvia ja meinasin jo kirjoittaa, että en tajua mitään. Nyt hokasin. Todellakin oivallista. Fundeerasin, että onkos tuossa oleellista kuitenkin, että olisi tuommonen pyöröpöytä joka kääntyy toisenkin akselin suhteen. Tuollainen mitä minulla, eli vain joko pystyssä tai vaaterissa, niin sillä jäis tuonne pallon laelle raapaisematon kohta, eikös vaan?
Sitä sisäpuolisen kiilauran tekoa jyrsimellä en ole kyllä hokannut. Ainakin jos halutaan aivan poikkileikkaukseltaan neliskanttinen ura. Kyllähän se jyrsäisemällä kolon ja viilalla nurkat toki onnistuu.
(sisäpuolisen)kiilauran tekoon ei tarvita jyrsintä, vaan sen tekee oikealla/halutulla terällä+siihen tehdyllä holkilla ihan tavallisella korjaamoprässillä. eli todella yksinkertaisesti ja helposti ja jälki on hyvä, vähintään yhtä hyvä kuin esim. autonkoneiden hihnapyörissä ym.
Toi kuva pallon sorvaamisesta jyrsinkoneessa kertoo enemmän kuin tuhat sanaa!!! Joku päivä kun pallon tarvitsen niin tota pitää kokeilla. Kiitos ja kumarrus, hieno kuva ja idis.
Mäkin olen yhdessä kurssikeskuksessa tehnyt kiilauran prässintyylisellä härvelillä. samat terät olis varmaan toimineet korjaamoprässissäkin. Kun tietäis niiden terien nimiä edes suomeksi niin niitä olis helpompi lähteä hankkimaan.
Aventamisestahan siinä on kyse (broaching). Minua vaan jäi kaivelemaan, mitenkä jyrsimellä tehdään se ura.
Joo avennin on eri laite ja siitä jo mainitsinkin aikaisemmin tässä ketjussa.
Toi laite missä aihio on kiinni ei ole pyöröpöytä vaan jakopää. Niillä on vähän erilaiset ominaisuudet.
Jakopäässä mm. on yleensä aina sorvinpakka vakiona. Kun taas pyöröpöydässä t-urallinen levy.
Toki molemmista on variaatioita ja yhdistelmiä. Jakopäässä on aina kehän tarkkaan jakamiseen liittyvä
ominaisuus, mistä ei nyt sen enempää kuin, että se asteikko ja nooniusasteikko ei ole riittävän tarkka esim. hammaspyörien ym.hammastusten tekoon.
Se oikea tapa tehdä sisäpuolinen kiilaura jyrsimessä on pistopäällä. Se on pystypääntilalle kiinnitettävä laite. (pystypää on se neljällä pultilla rungossa kiinni oleva kulmavaihteellinen möykky mikä lähes aina on lähes kaikissa jyrsimissä kokoajan kiinni. Sen kun irrottaa, takaa paljastuu vaakakaran teränkiinnityskartio). Pistopäässä on kampiakseli ja kiertokanki mitkä muuttavat pyörivänliikkeen edestakaiseksi. Liike on yleensä maks 100mm. Tietysti siinä on myös johteet ja terän kiinnitys. Terät on kuin höylässäkin.
Mutta jos sitä pistopäätä ei oo, voi pystypäähän terän paikalle laittaa höyläävän terän.
Jyrsimessähän on erikseen karanpyöritysmoottori ja pöydän syöttömoottori. Eli pöytää pystyy ajamaan syötöllä ja pikaliikkeellä ilman että karapyörii.
Joko alkaa aueta?
Paremmuus sorviin on siinä, että kun jyrsin on aina kolme-akselinen, niin pistettävän uran leveys ja korkeus on huomattavasti helpommin säädettävissä. Ja kun sen aihion laittaa siihen pyöröpöytään keskelle, voi höylätä myös pooriholkkeja.
Paven etusivulla olevasta videosta saa hyvin osviittaa. Ikävä kyllä kone on jo nc-ohjattu. http://pahes.pp.fi/ (http://pahes.pp.fi/)
Ja sitä kirosanaa tässä ketjussa yritetään välttää.
Kun se aventaminen aina välillä pulpahtaa. Mulla tuli alasinprojektissa tarve saada aikaiseksi se neliöreikä. Noi aventimet on oma tekoisia. Neliskanttisesta pikateräspuikosta tehtyjä.
Kun ovat noin lyhyitä, on tarkoitus että kaikki kolme survotaan läpi Oikean puolimmaisesta alkaen. Joku ajattelematon nuija on joskus katkaissut tosta keskimmäisestä ohjauksen.
Reiät on vinossa kuin juostessa olis kussu, mutta sillä ei ole mitään väliä noissa alasin hommissa.
On siinä ollu viilaamista. Suo anteeksi maalaisuuteni, mutta mihin sitä alasimen neliöreikää tarvitaan? Monasti ihmetellyt kun jokaisessa sellainen on.
Siihen kiinnitetään lyöntivasteita. Tai oikeastaan ei edes kiinnitetä, vaan pudotetaan.
Tohon puolen tuuman reikään käy hyvin 12mmx12mm neliöteräs. Se reikä oikeastaan vaan pitää vasteet sen verran paikallaan, että ne ei lennä ympäriinsä kun niitä vasten mätkitään.
En tiedä onko sillä suomenkielistä nimeä, mutta lontooksi se on hardy hole.
http://www.anviltools.com/ (http://www.anviltools.com/)
Missä muuten on ollu viilaamista? Jyrsimällä mä ton alasimen tein. Sarven viimeistelin viilaamalla, mutta sitä ei noissa kuvissa näy.
Aventimia meinasin, eihän niitä toki viilalla ole tehty mutta kovasti hommaa kuitenkin.
Jaa, joo ei oo viilattu. Viila ei pysty pikateräkseen. Hiomakoneella. Onhan tollasissa hommaa, mutta ei oo paljon vaihtoehtoja jos neliöreikää tarvii. Tai sitä sisäpuolista kiilauraa.
Varsinkin siinä kiilauran teossa tollanen avennin on nopea. Samoin prätkien vipujen pooritettujen reikien teossa.
En tiedä kiinnostaako ketään muuta, kuin korkeintaan Lyytistä, mutta...
Taloyhtiön tatuoija tartti käsitukeen jokasuuntaan säädettävän nivelen.
Varrellinen pallo sillä jo oli valmiina ja sille piti saada vastakappaleet. Eli sisäpuolinen pallopinta.
Ilman pallonsorvauslaitetta hommasta ei tuu sorvissa mitään joten tein sen jyrsimällä.
Haluttu pallopinnan halkaisija oli 40mm. Tapin halkaisija ensin vähän alle 20mm, lopuksi 24. Sillä onnistu paremmin. Hommaa kun nykyään tekee todella harvoin, oli vähän hakusessa. Tapin halkaisja vaikuttaa kuinka leveän pallopinnan pystyy tekemään.
Elikä oikea säde pinnalle syntyy muuttamalla terän ja aihion kulmaa.
Ja kun säteestä on tullut oikea, sen asema määräytyy sen mukaan, kuinka sivussa terä on jakopään keskilinjasta. Eli pinnan r voi olla oikea, mutta säteen lähtöpiste ei ole kappaleen keskiössä. Sillälailla syntyy donitsimuotti.
Kuvat suunnilleen valmistumisjärjestyksessä. Ekaan puoliskoon meni toista tuntia, tokaan vartti.
Tämä on varsin kiinnostavaa näin maallikostakin, joskin kokemukseni puute koneistamisesta hankaloittaa koko työvaiheen ymmärtämistä. Prosessi on kuitenkin hyvin kerrottu ja jopa minä kuvittelen ymmärtäneeni homman juonen.
Minkälainen terä sulla on tuossa käytössä? Vakio vai nimenomaan tähän työstöön kustomoitu?
Toinen maalikko täällä! Kyllä kiinnostaa!
Eikö tossa ole ihan tavallinen suorapäinen tappi joka ajetaan kyljellään sivussa jyrsittävän kappaleen keskilinjasta. Mä en vaan ymmärrä millä laskit tuon ärrän?
Homman hienous on just siinä, että ei tarvii olla mitään erikoistyökaluja mitkä on sopivia ainoastaan yhteen kokoon. Ihan tavallinen tappijyrsin. Halkaisijallakaan ei oo niin väliä.
Kunhan on vähän siellä päin.
Terän halkaisijan määrittää kuinka leveä on tarvittava pallopinta.
Ei sitä ärrää lasketa, vaan kokeillaan. Tussilla tai sini-/ eli kaavausvärillä kokeillaan ja haetaan asetukset kohdalleen. Sen takia ekan tekeminen kestää vähän kauemmin.
Fiksut laittaa asetusten tiedot muistiin seuraavaa kertaa varten.
Yritän tarkentaa: Jos aihion keskiön linja on 90 astetta terän linjasta ja molemmat pyörii, otsapinnasta tulee suora taso. Jos terän keskilinja ja aihion keskilinja on yhdensuuntaisia ja molemmat pyörii, tulee taso. Mutta kun niiden kulma on poikkeava pintaan tulee joku pallopinta.
Periaatteessa niiden välissä on ääretön määrä eri säteellä olevia pallopintoja. Ja oikeasti noissa tasopinnoissakin on joku säde, kun laitteissa on vähän heittoa. Se säde on vaan niin iso. että sillä ei ole väliä.
Tossa kuvien jyrsinkoneessa esim on pystypään pystyasentoa varten asemointitappi.
Loivalla kartiolla oleva tappi, joka on tehty tehtaalla kartiokalvaimella. Sen tapin kun lyö paikalleen ja otsajyrsimellä plaanaa tasoa, jättöpuoli leikkaa n. 0,05 paksua lastua ja pinnassa näkyy vain jättöpuolen leikkuujälki. Se pinta on oikeasti vähän säteellä. Pinnassa pitäisi näkyä ristikkäinen jälki. Silloin terä on suorassa. Esim kun plaanaan kantta, otan tapin pois ja kellotan pystypään suoraan.
Näin niitä duunattiin ennen cnc:tä.
Se kyllä on tuttua, että pinnasta tulee kourumainen jos jyrsinpää ei ole pöydän suuntainen, mutta enpä ennen tuon jutun lukemista hokassut, että sitä voisi hyödyntääkin. Saati sitten, että kouru pyöräytettynä jonkin akselin ympäri on yhtä kuin pallon kalotti vai mikä se nyt olikaan nimeltään kun pallosta leikataan viipale. Itse asiassa tässä hiljattain olisikin ollut tarvetta tehdä pallomaisia syvennyksiä, mutta oikeastaan eräänlainen 8-muoto on mitä tarvitsen. Ja sen pitäisi sattua kerrasta ja kahteen kappaleeseen vielä just samalla tavalla. Varmaan moni arvaa mitä meinasin tehhä ;D. No anyway, tuli sitten muutama kuukausi sitten hommattua ebaysta rojuja, pitäisi vielä jaksaa köhelöidä näistä jotain:
(http://koti.kapsi.fi/~hlyytine/misc/steppers.jpeg)
Askel mootoreita ja ajureita virtalähteitä ;)
Näyttää aivan kuin ois luvassa cn / cnc masennus Onko tulossa mach 3 vaiko emc Ajamaan siiten tuota systemiä ?
Itsellähän on kanssa visio ett kampia pyörittäämään laittasin askel mootorit...
ostos listalla ois myös kuularuuvit jotta paikotus osuis edes sille metrille ;)
EMC, tai siis nykyisinhän se on LinuxCNC (http://www.linuxcnc.org). Sinänsä olen tyytyväinen nykyisiin johtoruuveihin ja kuularuuviinkinhan pitää jousikuormitteiset mutterit laitella, niin miksipä sitä ei voisi tavan trapetsiruuviin tähän tapaan (http://www.cnczone.com/forums/benchtop_machines/20538-anti_backlash_nuts_fit_rf-45_screws.html).
Joo... Kyllähän toki pitää olla esijännitetty mutteri ja mielellään myös ruuvikiin mutta trapetsin paikotus tarkuus tuolaisella mutteri virityksellä on mikä ? suhteessa kuularuuviin paljonko kannataa rueta sorvailemaan noita muttereita jos ebaystä ostaa noita kiinan kuularuuveja mutterineen ?
kun jos ajatellaan sorvia siinää on kaksi akselia jotka pitää muuttaa välyttömäksi jos ajatellaan cn käyttöä jotta paikotus pitäisi paikansa vaikka kiereityksessä
kitkahan on huomattavasti pienempi kuularuuvilla kuin trapetsilla mutta tuskin se on nytten tärkein juttu tässä tapauksessa :)
Nimittäin kiinan pikku sorvia olen kyllä ittekiin miettinyt että jos sen muutas cn käytöön mutta ei ole ollut viellä aikaa rueta tekemään tuota...
itte suunittelin jos kartio laakerilla tekis laakeroinin kuularuuvehin ja mutterilla kiris välyttömäksi ruuvit sitten käytön tekis hammas hiinalla
sitäkiin mietin että pitäskö karaa ajaa servolla jos tekis siten että käyttäs myös 3d muotoihin jyrsimenä että sitä vois ajaa siiten 3 akselina jos käyttös samass yhteydessä pyöriviä työkaluja
Eli paikotushan hoitus servosta jos sen encoderista ottaa paikotus tiedon ja sillä vois ajaaa pakkaa molempiin suuntiin joko pyörittää tai siiten vaan kääntää vaikka asteen kerrallaan esim hammas hiinan pyörän teko onnistus sorvilla siiten jos sen varustas pyörivillä työkalulla
revorveri vahtajan piirustuksetkiin ois ajattelin jos tuohon ymppäis 8 terän vaihtajan siiten samalla ois suhkot toimiva paketti noilla eväillä
Tai siiten vaan induktiivisellä anturilla tekis pakalle encoderin ett kieroksella tulis yks pulssi esim mach3 se riittäs sekiin tietämään paljonko on kieroksia esim kiereytyksessä jos ja kun pikku sorvilla sekiin pitää tehä usealla ajokerralla
Pitäisiköhän nämä siirtää omaksi aiheekseen vielä kun se on suht helppoa?
Nuo on siis itselläni tulossa jyrsimeen, jossa on diginäyttö. Joko siinä on presiis samat virheet mitä jyrsimen johtoruuveissa ja kokeilemissani laadukkaissakin heittokelloissa, tai sitten sen tarkkuus on vähintäänkin riittävä. Ainut ongelmahan on se klappi, jota ei välttämättä voi edes ohjelmallisesti sivuuttaa kaikissa tapauksissa. Eli ei voi ottaa taaksepäin ja sitten vasta siihen oikeaan suuntaan. Minulla on tuossa pieniä, mutta topakoita jousia, joitten jousivakio on lähemmäs 30 N/mm, eli niitten mitoilla saan esijännitystä tuohon tarvittaessa vaikka 1000 N. Idea noissa onkin, että ne säätää välyksen koko ajan nollaan ja jokaisella kappaleellahan se nollakohta pitää etsiä erikseen, yhdellä kappaleella eivät ennätä kulua niin paljon, että virhettä tulisi. Tarkoitus olisi, että minun käytölläni kestäväisivät ainakin 5 vuotta ilman vaihtamista.
Yksi metrin pituinen 25 millinen kuularuuvi jousikuormitetuilla muttereilla helposti maksaa kiinastakin satasen, tuo POM-pötkylä, pultit ja jouset ei ole vielä samaa maksaneet. Topakan alumiinilevyn palasen sain romulasta ilmaiseksi. Sittenhän sen näkee. Pitää vaan tehdä kaikkea muuta ensiksi, kun tuota varten pitää jyrsintä purkaa aika paljon ja sorvilla sitten jyrsiä tarvittavat sovitinkappaleet. Servoilla saa ehkä nopeutta pikkuisen enemmän ja niissä kun se enkooderi on välttämätön, myös varoituksen siitä jos systeemi on tippunut tahdista. Kaikkiin kolmeen akseliin tosin saa topakat askelmoottorit ajureineen ja virtalähteineen yhden servomoottorin hinnalla. Kuularuuveilla menisi laakerointi jonkin verran uusiksi ja ne pitäisi suojata hiton hyvin ja varsinkin Z-akselissa se kitkattomuus ei ole kovinkaan hyvä juttu kun jyrsinpää painaa sen 150 kg. Nyt sen sijaan vaan nuo POM-muovista tehdyt mutterit paikalleen ja kammet hiiteen ja askelmoottorit joustokytkimillä paikoilleen.
Servoilla muuten se takaisinkytkentälooppien virittäminen on oma taiteenlajinsa. Askelmoottoreilla periaatteessa pitäisi riittää kunhan pelaa varman päälle. Tietty niissä on se resonanssiongelmansa, mutta siihen on ratkaisuna tämmöinen damperi (http://bbs.homeshopmachinist.net/threads/24319-Stepper-harmonic-dampers).
Niin ja halpaa ja helppoa ratkaisua ei ole näissä hommissa
servon saataa saada halvalla mutta ohjaimen hommaaminen ja sen kykeminen ei välttämättä ole niin helppo homma ja halpa just kuin esim askel mootoreitten...
servojen kanssa en ole viellä ehtinnä peuhaamaan...
Mutta yhen kiinalaaserin (co240w) tuli tehtyä ohjaimet päivitetyä mach3 käyttöseksi... (viellä pitäs tehä käry imuri ja leikuupäähän paine ilma jne pientä hienosäätöä
trapeitseillä on kanss yks pieni jyrsin projekti koko hökötys taitaa painaa joku ? 100 kg
Tosin himoittas tehä plasma thc:sellä joku 1000 x 2000 pöydällä aina tarvii pientä osaaa vois siiten suorittaa koti oloissa niin sanotusti joitain perus kikkareita
5x akselinen routteri ois aika kova sana ;) esim lohkon jyrsintään ;)