Finnbikers

Sillä aikaa kun tuo 1200 Shovel odottaa vuoroaan, laitan vähän juttua -80 1340 Shovelin koneremontista.

Tarina alkaa jo ajokaudelta 2007, jolloin Shovelin voimalähteestä alkoi kuulua ajoittain outoja ääniä. Ne olivat helähdyksen kaltaisia ja ilmenivät alkuun vain ajoittain,  pintakaasulla ajettaessa tai vaihtamisen yhteydessä. Äänen alkuperää oli vaikea paikallistaa, koska sitä ei saanut kuulumaan pyörän ollessa paikallaan. Ensimmäinen epäillys oli ensiöveto ja siellä eturattaan jousipaketti. Talven aikana levitin koko ensiön, ei sieltä silmin havaittavaan vikaa löytynyt, jousipakettikin oli jämäkkä. Uusi ketju tuli laitettua ja toiveikkaana kaikki nippuun.

2008 kevään ensi ajot kertoivat, ettei ääni ollut mihinkään hävinnyt. Stetoskoopilla kuuntelemalla etusylinteristä kuului hieman voimakkaampi "nakutus" kuin takimmaisesta, joten seuraava epäillyksen kohde oli kiertokangen yläpusla.

Sylinteri pois ja todellakin, pusla oli hieman väljä. Vaihdoin sen (työkalusta kuva alla, joskin kanki on Rautapään) ja JIMsin reamerilla pusla oikeaan kokoon. Kiertokankeakin tuli koiteltua, josko alapäässä tuntuisi väljää, en havainnut mitään poikkeavaa. Kone kokoon ja koeajolle. Helinä oli edelleen siellä  >:(

(...jatkuu..)
Edit typot

Seuraavana oli vuorossa hydraulien jäykistäminen. Ei auttanut. Kone alkoi nakuttamaan voimakkaamin, kuuli ilman stetoskooppiakin, alkuperäiset helinät olivat myös useammin kuultavissa. Auki se on otettava...

Nakutuksen syy selvisi etupytyn poiston myötä.... männäntapin lukkorengas oli hajonnut ja männäntappi pääsi hakkamaan sylinteriin.  >:(
Sama pytty josta olin vaihtanut kiertokangen yläpuslan. Miksikö sokka petti? Syy selvisi jälkeenpäin, kiertokanki oli hieman kiero, väljän puslan kanssa sokka oli kestänyt, mutta kun välys poistui, sokkaan kohdistui isku joka kierroksella ja se antoi lopulta periksi. Olis pitäny tarkastaa silloin kun oli auki... :-[
Yksi kappale oli mennyt tapin kautta männän toiselle puolelle ja muokkasi tapin reikää uuteen uskoon, kuten kuvasta näkyy. Toisessa kuvassa näkyy sokan kappaleiden  mäntään jättämät jäljet.
Kolmannessa vauroitunut sylinteri, männätapin tekemät urat olivat senverran syvät, että sylinteristä tuli hylkytavaraa.

 
Sokan palaset olivat jossain koneen sisällä...mutta etsivä löytää...
Tötterön sisään, nokka-akselitilaan ne olivat ehtineet.
Osaset olivat kulkeneet koneen ja breatherin läpi, mutta ei vielä öljypumpun. Ensimmäiset odottivat kyllä jo tilaisuuttaan.
Kuvat: sokan kappaleet ja yksi paperi niitti ??? Omaa huolimattomuutta vai edellisen saksalaisen omistajan sinne jemmaama....?

Jatketaas etiäppäin. Sylinteri tilaukseen ja kansien kimppuun. Keinuvipuakseleiden puslien vaihto onnistui ihan itsekkin omassa autotallissa. Puslat olivat piukassa, eivät lähteneet liukulekallakaan ennekin katkaisin ne rautasahan terällä. Alla kuvasarjaa (Vielä tiedoksi, kuvat näkyvät vain jos on kirjautunut sisälle foorumiin).
Kun toinen pusla oli poissa, toisen sai pois lyömällä ja varsin sopiva aputyökalu oli tähän Rautapääsportin kannenpultti, kuten kuvasta näkyy.

Uusien puslien asennus olikin sitten helpompaa. Työkalu on helppo tehdä kotikonstein jenkatangosta tai pitkästä pultista. Rautiksen kannenpultilla pusla inan keinuvivun pään tasoa syvemmälle. Öljyreiät tietty kohdalleen. Poraamalla tuli vielä varmistettua öljylle vapaa kulku. JIMs reamerilla sitten puslat oikeaan kokoon. Homma käy kyläsepältäkin kun on sopivat työkalut.  :D
Ja kuvasarjaa alla.... asennus (ja työkalu), poraus ja puslien brotsaus.

Keinuvipuakseleiden nokat olivat hieman iskettyneet, kuten kuvasta näkyy. Hivasin kolot pois dremelillä ja kiillottelin pinnat asianmukaisella kumihiomarullalla. Kosketuspinnan suoruus on tiety ongelma, kun noin vapaalla kädellä hioskelee. Jos se nyt lohduttaa, niin ei ne olleet kovin suorat ennenkään. Keinuvivun päittäisvälyksen mittaus vielä ennen lopullista kasausta, ohjekirjan mukaan välys 0.004 - 0.025 tuumaa. Kannattaa suosia tuota pienempää rakosta. Jotkut laittavat vielä ahtaammalle, niinkuin minäkin Rautapäässä. Toimi ja on äänettömämpi. Lopuksi O-renkaat paikalleen ja vipukoneistot kokoon. Shovelissa meni nuo mainitut o-renkaat ongelmitta paikalleen. Rautapäässä niiden kanssa tuli kiroskeltua, kun pakkaavat leikkautumaan hieman yläpinnoistaan akselia paikalleen kiristettäessä. Akselin mutterin kiristystiukkuus 8 - 12 ft lbs.

Vikaa oli löytynyt, olin jo kutakuinkin tyytyväinen, eiköhän helinät ole menneen talven lumia. Kannet koneistanut kaveri kuitenkin sai puhuttua minut ympäri tuomaan myös alakerran tarkastukseen, kun kone nyt muutenkin oli levällään. Olin kyllä itse kokeillut kiertokankien alalaakereita, en niissä välystä pysytynyt havaitsemaan. Päitäisvälyksetkin mittasin, hieman ne olivat rajoilla, (0.03 tuumaa max, n. 0,75 mm) koneessani  0,7 mm.
Kone irti ja korjaamolle. Siellä masinisti kokeili veivejä ja sanoi, "kaputt". Jippo olikin siinä, että veivit piti olla noin 45 asetta alakuolokohdan ohi...ja todellakin siinä kohtaa tuntui selvä klappi alalaakereissa.
Veivien alasilmät pystyy teoriassa hiomaan ylikokoon ja käyttämään ylikokorullia, mutta sakukoneistaja oli sitä mieltä ettei kannata, hänellä ei ole vehkeitä niin tarkkaan työhön ja uudet veivipaketit eivät juuri enempää tule maksamaan kuin vanhojen työstökään.
Kiertokankikitti ja molempien puolien raamilaakerit laitettiin tilaukseen. Sekä alapäähän kuuluvat pronssiprikat tietty. Nokka-akselin neulalaakeri vaihdettiin ja tötterön pusla samaan konkurssipesään kun kone oli otollisessa tilassa.

Kun alakerta oli avattu, helinän syy oli selvästi näkyvillä (ks kuva). Yksireikäinen alatappi ei ole kuulemma hyvä, kuin ei kolmireikäinenkään. Kaksireikäisten pitäisi kestää parhaiten. Tuossakin näkee että tapin pinta on lähtenyt katoamaan juuri öljyreiän kohdalta. Laakerihäkkien sivut ja pronssiprikat olivat myös kuluneet pahasti. Kun kuluma on vain osassa kohtaa, rakotulkilla saattaa saada hyviä tuloksia, vaikka totuus olisi toinen.
Miksikö tälläistä jälkeä häkeissä ja prikoissa...? Eiköhän se kiero kiertokanki ole tähänkin ainakin osasyyllinen. :-\

Parhaat neuvothan tulee aina jälkijunassa, joten... ;)

Noita kiertokangen välyksiä kun setvii niin hyvä konsti on roikottaa kampiakselia kiertokangen yläpää nyrkin sisällä ja lyödä toinen nyrkki siihen päälle. Jos on välystä kiertokanki liikahtaa alaspäin kun kampiakselin vielä "leijuu" ilmassa ja kuuluu ihan selvä kilahdus, vähän niinkuin vanhoista kassakoneista ;D Tuota on tosin hankala soveltaa mihinkään muuhun kuin yläkuolokohtaan.

Aika karun näköinen tappi kyllä sulla..

Lainaus käyttäjältä: Smokie - 19 maaliskuu 09, 08:50:49
Aika karun näköinen tappi kyllä sulla..

Oli se aika heikossa hapessa. Ja ajattele, meinasin vielä jatkaa samalla muutaman tonnin  :D
Siis kone piti vain pienen aikaa helähdystä (1-2 sek), kun kiihdytti varovasti. Paikallaan ollessa ääntä ei edes saanut kuuluviin. Vaurio on suuri sen aiheuttamiin ääniin verrattuna. Mutta ei tolla enää montaa Lapin rallia olis käyty (täältä käsin)  ;D
Pitää kokeilla tota sun tippiä tuohon 1200 myllyyn. Mahtaakohan se toimia noin painavilla limpuilla ja jos lohkotkin on paikallaan? Tietty se on myös siitä kiinni paljonko kaurapuuroa testaaja on syönyt. Mut kokeillaan, teoria kuulostaa toimivalta.

Nojjoo, eihän se haittaa vaikka alakerta olisi koottu ja rungossakin kiinni, oikeastaan paree vain, saa kokeiltua muitakin kohtia kuin yläkuolokohdan. Ideahan on siinä että jos on välystä niin kuuluu ääni kun välykset liikahtaa eri puolelle.

Toi kuullostaa kyllä arveluttavalta mutta kokeilin sitä varmaan kymmeneen irralliseen kampiakseliin ja heti kun kiertokangen yläpää heiluu edes epäilyksiä herättävän paljon niin kilahtaa.

On ollu totaalinen räjähdys kohtuullisen lähellä. Noi romut kun vaihtaa maisemaa, niin koko jakopää on yleensä sohlo. Ja parhaassa tapauksessa oikean puoleinen lohko. Kun breatherin pesässä on syvät urat.

Kampiakseli on nyt sitten kootuna ja paikallaan. Kiitos kommenteista. Ainaskin mulle tuli uutta tietoa...

Koska alunperinkin vääntynyt kiertokanki oli ainakin osasyynä tähän konevaurioon, piti niiden suoruus koittaa tarkastaa ennen mäntien ja sylinterien asennusta. Käytin tässä kuvan mukaisia paperiliuskoja, joilla muistaakseni myös S&S homman esittää. Kiertokangen yläsilmässä oleva tappi on koottu kahdesta mänäntapista, jotka ovat pitkällä pultilla kiristetty päittäin yhteen. Kun konetta pyöritetään varovasti, tapin tulisi kohdata molemmat paperiliuskat samanaikaisesti. Jos toista liuskaa pystyy liikuttamaan, toisen ollessa tiukasti tapin painamana lohkoa vastaan, kiertokanki on taipunut.

Tässä tapauksessa homma oli ok. Mittasin vanhat kanget ennen remppaa samalla metodilla, ero oli huomattava.

Kertakaikkiaan mainio foorumi tämä FB.
Tällainen aloittelia arvostaa etenkin näitä havainnollisia kuvia.
Kampuran rihtauskuvia katselisin mielelläni, voi olla joskus sama edessä.


IK

Mukava kuulla, että foorumilta löytyy tarvittavaa tietoa. Yhdessähän me kaikki tätä rakennetaan.

Kampiakselin rihtauskuvia minulla ei ole, kun en ole sitä koskaan tehnytkään. Jollakulla voisi olla, tai jos ei, niin seuraavalla kerralla kamera lekan lisäksi mukaan.

Remppaan. Mäntien asennus kiertokankiin oli seuraava operaatio. Tässä taas vähän pohdintaa, koska männäntapin sokka oli edellisessä kokoonpanossa pettänyt, joten vaihtoehtoja piti tarkastella. Männät tulivat W&W:lä, 8:1 tavalliset valusellaiset. Sokat olivat (onneksi) vieterimallia, jotka taitavat olla parhaimpia pysymään paikoillaan. Evon sokat olivat myös hyllyssä, mutta jäivät kuitenkin hopealle, pronssille tavalliset sokat.
Vieterisokan asennus ei yhtäkkiseltään ollut helppoa eikä selvää, mutta kun sen tosiaan venyttää tuuman mittaiseksi ja sitten survoo paikalleen vaikka pikku ruuvimeisseliä apuna käyttäen, niin jo homma luonistaa. Huom. näiden valumäntien mukana ei tullut mitään sokkien asennusohjetta, piti luntata KB:n sivuilta. Meinas siinä ensin mennä sormi suuhun...
Teflon tulppia käytetään ilmeisen yleisesti varmentamaan sokkaa. Minä en sellaisia asentanut.

Kuvissa:
1. Sokkavalikoimaa, tavallinen, evo ja "vieteri" jollaisena se on paketissa
2. Vieterisokka venytettyvä
3. Sen asennus.

Enpä ole varmentamisesta kuullut, sokan korvaamisessa kyllä tulppia on käytetty. Ei ne oikein käyttöpyörään minusta kuulukaan kun siihen tefloniin junttautuu kuitenkin kaikki moska ja sitten se toimii eräänlaisena hiomakivenä.

Noita keskimmäisen tyylisiä sokkia laitettaessa kannattaa sitten olla tarkkana ettei ole väärään aparaattiin tarkotetut sokat. Liian ohkaset ei pidättele mittään tappeja. Nimimerkillä 40 km ja varikolle takasin.

Pitääpä yrittää olla osumatta lekalla kameraan  :P

Tästä projektista on siirretty kampiakselin kokoamista ja rihtausta koskeva hyvä keskustelu omaksi aiheekseen. (Moottori, yleistä).  Kannattaa tutustua!  8)


http://finnbikers.fi/foorumi/index.php?topic=289.0

EDIT: Kopio kommentista, joka liittyy vielä tähän projektiin jääneeseen osaan:

Lainaus käyttäjältä: HessuLyytiselle teflon nupeista. Oon käyttänyt niitä knucklessa vuosikausia. Kyllä niissä näkee, että on paskaa tarttunut ja pytyn seinämässä on jälki tapin kohdalla. Mutta mittaamalla ei näy kulumaa pytynseinämässä. Filsu ja riittävän tiheä öljyn vaihto varmaan jeesaa.

Sylinterin kanssa kävi niin kuin tuolla Moottorit/Shovelhead kirjoitin (http://finnbikers.fi/foorumi/index.php?topic=96.0). Paska, mikä paska. Vielä yksi kuva sen yhteensopivuudesta kannen kanssa.  >:(  Saattais olla hentoset puristukset, mutta tuuletus toimis.
Toinen uusi sylinteri tilaukseen, piti porata suoraan 0.020 ylikokoon ja se sopi paikalleen.

Odotellessa oli aikaa avata öljypumppu ja tarkastaa, oliko mitään vierasta metallisesinettä mahdollisesti kulkeutunut läpi. Eihän sitä tiedä mitä muuta siellä oli noiden sokankappaleiden ja paperiliittimen lisäksi ollut kierrossa. Jälkiä ei löytynyt. Uudet tiivisteteet ja jouset. Laitoin Cranen relief-jousen, jonka pitäs antaa 2-3 psi enemmän painetta. Tais olla turhaa, kun paineella ei niin hirveesti kuulemma vanhoissa H-D koneissa pelata, vaan virtaus on se joka pitää paikat liukkaina. No siellä se on... Kuulaa painamaan uusi JIMs jousi. Kuulan pesä oli hyvä, eikä tämä Sohvi ole paljoakaan öljyä seisontakaudella kampikammioon päästänyt. Tuo "Dowel" tappi on 81-E82 erikoisuus, oliskohan sillä rajoitettu (tai koitettu rajoittaa) liian öljyn kertymistä venttiilikoneistoon?

Tuosta pumpun kuulasta vielä. Niitä ei tunnu varaosana saavan. Luetteloissa on mutta ei hyllyissä. Löytyykö sitten laakeriliikkeistä?

Sohvissa oli ollut orginaali muovinen breather, ehkä se osaltaan ehkäisi itse lohkon pahemman naarmuuntumisen, ks kuva 1. Kuitenkin päätin jahkailun jälkeen asentaa teräksisen muovisen tilalle, vaikka sellainenkin tuli jo hankittua. Itsellä ei ole mitään muovista vastaan, mutta sen huohotusominaisuuksista on kuullut niin paljon negatiivista, että vaihto tuli eteen. Hommasin JIMs:in breatherin joka on tismalleen samanlainen kuin originaali. S&S:llä on parempi, siinä on tiuhempi sihti, josta mahdolliset metallinpalat eivät pääse eteenpäin tekemään tuhojaan, breatherin pesään eikä jakopäähän, öljypumpusta puhumattakaan.
Kuvassa 2 teräksinen JIMS vasemmalla, genuine oikealla.
Breatherin päittäisvälys mitataan kuvan 3 osoittamalla tavalla, tötterön uusi tiiviste tulee olla paikallaan. Oikea välys 0,001 - 0,016 tuumaa. Kuten kuvasta näkyy, pikkasen oli väljää. Muovishimmejä saa eri kokoisia ja lienee teräksisiäkin saatavilla. Mulla kävi niin, että liian tiukaksi meni. Piti vähän hivasta muovishimmin pinnasta pois. Päittäisvälystä pääsee kokeilemaan vielä nostajanpesän aukosta kun tötterö on paikallaan. Välys pitää tuntua, mittaamaan sitä kautta ei ylety.

Öö, tota, siis laitatko teräksisen breatherin ja muovisia shimmejä? Jostain syystä niin ei suositeltais käytettäväksi. En kyllä tiedä miksi, enkä ole asiaa enempää funtsinukaan. Enkä kokeillu. Kun kaikkea ei ehdi kokeilee ja sit rikkoo...

Kyllä näin tein. En tuota suositusta ollut aiemmin kuullut, joten tälläinen ratkaisu on tehty.
Mikähän lienee suosituksen perusteena?
Pitänee ajella tämä kausi ja kurkata sitten miten shimmi on jaksanut, tai ainaskin kokeilla onko välykset miten muuttuneet.
Joka päivä jotain uutta... :)

EDIT: Tuli vaan mieleen, saako tuohon JIMSn breatheriin teräksisiä shimmejä?  S&S:n löytyy kyllä. Vai onko niin että varhaisemman mallin originaalimetallibreatherissa on myös metalliset shimmit? Ja ne kävisivät myös tähän uudempaan malliin?

Ei kai ne Jimsin shimmit eroa S&S:n vastaavista jos kerran alkuperäinen muovishimmikin sopii. Kuinka paksu sen prikan pitää olla? Mulla on pussillinen noita sössön shimmejä kun jokaisen breatherin mukana tulee aina kattava valikoima niitä ja luonnollisesti vain yksi käytetään. Äkkiäkös posti sen sakuihin toimittaa.

Täytyypäs panna kattoen onko mitat tallella, kone on meinaan kasassa. Pitäs löytyä...jollain mitalla se muovinenkin tuli tilattua. Etukäteen jo Danke, niinkuin saksalaiset sanoo. Ei pidetä kiirutta, kerkiän sen kesäkuussa ottaa taskuunikin, kun siellä poikkean.
Kait toi muovinen kauden kestää? Toiveet on ainaskin korkealla  8)

Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 01 huhtikuu 09, 08:51:45
Mulla on pussillinen noita sössön shimmejä kun jokaisen breatherin mukana tulee aina kattava valikoima niitä ja luonnollisesti vain yksi käytetään.

Jaa tulee vai? Just kuukausi sitten ostin Hotbikestä S&S:n breatherin, eikä ollu mukana shimmejä ainuttakaan. Paketti oli aukaisematon.
Joo en kanssa ymmärrä, miks ei vois käyttää muovi shimmejä. Näin oon vaan lukenut. Mutta en kokeillut, niin kuin jo totesin.

Nokka-akseliksi laitoin Andrewsin J:n, Cranen H288-2B oli tilauksessa mutta ei sitten ollut hyllyssä.
J:stä on hyvät kokemukset aiemmin Panshovelista, joten toiveet niiltäkin osin korkealla.
Uudet hydraulit, rullat eivät olleetkaan vanhat, joten niillä jatketaan.
Sylinterit ja kannet paikalleen, sytkä vaihtui kärjiksi ja puolana Accelin joku hyper-super-puola jonka hyöty lienee kyseenalainen, koska tavallinekin puola hoitelee hommansa. Elektronisen sytkän jäljiltä joutui myöskin tulpan johdot uusimaan, nyt voi käyttää pieniohmisia, nekin Accelin 8,8 racejotain. Tuli aikanaan ostettua V8:n tarkoitettu tulpanjohtosetti-rakennusarja, siitä on riittänyt, eikä loppunu vieläkään. Öljynpainemittari tötterön kylkeen.
Kone lähti suht koht vaivattomasti tulille (78 polkaisua, parikymmentä perkelettä), joten tämä kansainvälinen projekti näyttää saavan positiivisen lopputuloksen. Kansainvälinen sikäli, että osat ovat kiina-taiwan-usa, työt saksa-suomi akselia. Oluet paikallisesta panimosta, vahvemmat viinat kylän kotipolttimosta. Remonttiin meni tällä kertaa enemmän rahaa kuin juomiin. Kummankaan määrä ei ollut vähäinen.
Laitetaas nyt kuva, kun mylly on taas (ja vielä) kasassa. 8)

Koeajoja on ajeltu. Käy kylmänä nätisti. Käyntiin lähtee kun vaan antaa tarpeeksi bensaa kiihdytyspumpulla. Tärinät ovat tallella, ei oleellisesti vähentyneet, eikä lisääntyneet. Öljyäkään ei vuoda mistään.
Kuumana käyntiinlaitto ei ole kevyen ominaispainoni vuoksi kovin helppoa. Pitäis olla parinkymmenen kilon reppu selässä. Ei joka potkulla kampi hievahdakkaan. Tappamisen meininki pitää olla, jotta homma onnistuu. Sitten kyllä lähtee ekalla. Männät siis vaan 8:1, onneks ei tullu mitään virittämisen puuskaa. Uudesta Andrews J nokasta ei osaa sitten vielä muuta sanoa. Ei ainaskaan huonompi kuin originaali H oli, mut paremmuudestakaan ei osaa sanoa, kun tuota vääntöä on muuteski ollut nähinkin nummiin tarpeeksi.
Ongelmaa tulee kun kone lämpenee. Ilmeisesti nostajat, elikkä venttiilit alkavat naputtaa, takapako varsin äänekkäästikin. Sisäänajoöljyinä 20W-50, paineita mittari näyttää 20psi tyhjäkäynnilläkin lämpimänä. Eli hiukan on ylhäällä. Mittarin kalibroinnista ei sit tiedä, ei tuo ollut kovin kallis.  (Mittari tötterön päällä, screening sihdin tulpassa). Öljytankin paistilämpömittari näyttää 70 astetta, mutta kädellä kokeiltuna ei sitä ole, ei edes 50 selsiusta. Hydrotkin on ihan uudet. Joten tutkimista riittää, pitää kahtella tönärien säädöt, nostajat ja sen sellasta.

Joo, yksi uusi hydrauli on paska. Vaihdoin toíseen nostajaan ja nakutus siirtyi mukana. Halvalla ei saanut hyvää. Maksoin noista jotain 28 USD kappale. Pitänee varautua siihen, että ajokaudella saattaa levitä toisiakin. Täytyy etsiä vanhoista "paras" ja kokeilla. Eihän tuo ongelma mikään vakava ole, voihan tuon hydraulin säätää jäykäksi pikku vaivalla tien päälläkin. Ja taitaa olla hyllyssä parikin sarjaa konversoita hydraulista jäykkään. Pitää syksyllä kattoa mikä oli kauden saldo ja edetä sitten sen mukaan.
Tuo viallinen hydro on hieman erikoinen sikäli, että kylmänä toimii moitteetta ja äänettä, mutta kun kone lämpenee niin saattaa pettää, eikä palaudu ennen kunnon jäähtymistä. Ja pettäminekin tapahtuu sitten väliin vasta kovemmassa rasituksessa, viimeistään kun nousen tänne nykyiseen majapaikkaani, matkalla on 200 metriä 12% nousua, suoraa asfalttitietä ja siinä kun "pikkasen" vedättää...sitä hillclimbinkiä ei tuo hydro ole kertaakaan sietänyt. :)

J-nokka tuntuu aina vaan paremmalta. Pelaa hyvin tässä Shovelin kombinaatiossa, kärjet ja S&S Super E. 8)

Hydrauliyksikön vikakin löytyi, hydron pohjassa oleva kuulaventtiilin kansi oli irronntut, joten paineet pääsivät karkuun. Romukoppa on taas hieman täydempi.

Laitan vielä kuvaa hydroista. Näkyy irrallinen kansi ja kuula, irtihän ne eivät saisi olla. Vasemmalla on yksi vanha panshovelin nostaja, mallina vain hydraulunostajasta, joka on muutettu jäykäksi. Tuo irrallinen konversiopalikka käy tähän shoveliin. Eroja on työntötangon kupeissa.
Ylhäällä normaalli koottu hydro.

Tuosta pumpun kuulasta vielä. Niitä ei tunnu varaosana saavan. Luetteloissa on mutta ei hyllyissä. Löytyykö sitten laakeriliikkeistä?

Toi kuula on 3/8 tuumaa ja löytyy kyllä irtotavarana hyvin varustetuista laakeriliikkeistä.

Ja sitte tosiaan muoviset shimmit muoviseen breatheriin ja teräksiset teräs breatheriin.
Ei saa sekoittaa. Noin tosiaan manuaalis sanotaan.

Ja multakin löytyy noita shimmejä kuten myös noita kuulia. ;)

Kiitos Springveli vinkeistä. Pitää hommata muutama kuula ja laittaa vaikka syssymmällä tuo breatherin shimmi sitten vaihtoon.

Taas on ajeltu hieman ja todettu, että molemmat etupytyn venttiilit nakuttavat yhä kuumana hieman. Pitää vielä jatkaa hydraulien tarkastastelua.
Tuli mitattua puristuspaineetkin, eihän kilometrejä ole vielä paljon takana, reilu sata. Pitää mitata uudestaan, kun on kunnolla sisäänajot takana.
Mutta, etupytty 85 PSI, taka 115 PSI. (Ja vielä kerran, nokka Andews J, 8:1 männät)
Ero on suuri ja sen huomaa kiksillä. Tuo takapytty laittaa näin huonosti syöneen jo väliin tosissaan yrittämään. Mittarina 10 Euron Equus, joten varmaan toleranssiakin on.
Kun laskee esim RB-Racingin laskurilla, niin se sanoo että paineet olisi 140 PSI  :o

Lainaus käyttäjältä: RB Racing CalculatorYour chamber volume is 96.71 cc's. With this camshaft your dynamic, or effective stroke is 3.86 inches. Your dynamic compression ratio is 7.26 :1 corrected for cam timing, altitude, and rod length. Your dynamic cranking pressure, corrected for cam timing, rod length and altitude is 140.07 PSI. Your dynamic boost compression ratio, reflecting static c.r., cam timing, altitude, and 0 PSI is 7.26 :1.

Knowledge is power.

Knowledge is power, joo,  mutta olisiko tässä myös näyttöä teorian ja käytännön "pikku" eroista. Ja kumpi ratkaisee? Se tietty kummalla ajetaan. Simulaattorilla vai oikealla mopetilla.

Lainaus käyttäjältä: Hessu - 01 huhtikuu 09, 07:24:51
Öö, tota, siis laitatko teräksisen breatherin ja muovisia shimmejä? Jostain syystä niin ei suositeltais käytettäväksi. En kyllä tiedä miksi, enkä ole asiaa enempää funtsinukaan. Enkä kokeillu. Kun kaikkea ei ehdi kokeilee ja sit rikkoo...

Hieman myöhäinen kommentti...Mutta samaa mieltä Hessun kanssa, olen itse jostain lukenut että noita shimmejä ei saisi sekoitella teräksinen muovibreatheriin ja päinvastoin. Itsellä ei myöskään tietoa miksi näin, mutta olisiko ollut jostain tarvikekataloogin sivulta luettu aiheesta. Ja jotta Kokkonen varmasti menettää yöunensa niin muistaakseni asiaa vielä painotettiin että älä vaan ikinä... No minähän en vieläkään osaa moottoria kasata edes internetissä joten tuo vain muistikuva aiheesta, en tiedä onko faktaa.

Lainaus käyttäjältä: flhx - 06 toukokuu 09, 14:23:11
Ja jotta Kokkonen varmasti menettää yöunensa niin muistaakseni asiaa vielä painotettiin että älä vaan ikinä... .

Ei ainaskaan vielä yöunet menny tuon asian takia  :). Joten laitetan kokeillen tämäkin asia, kun kerran kellään ei ole tietoa, miksi ei muoviprikka saisi olla teräksisen breatherin kaverina. Ehkä se tässä kauden kuluessa selviää  ;D. Jos pääsee syksyyn ilman koneen avaamista, niin pitää sitten viimeistään tarkastaa, onko päittäisvälyksessä tapahtunut muutoksia.
Viitaten noihin puristuspaineiden eroihin, eipä tullut mitattua, oliko tarvikseylinteri prikulleen saman korkuinen kuin originaali takapytty? Isoja eroja ei tarvita kun jo näkyy paineissa. Osien lämmetessä varmaan myös materiaalierot tuovat oman mausteensa tuohonkin mittaukseen  :-\

No mulla meni yöunet joten selailin mm.paria vanhempaa tarvikekatalogia. Ja totta oli se että noiden shimmien kohdalla ilmoitettiin että älä sekota muovibreatheriin teräshimmejä ja päinvastoin. Sen sijaan mitään selitystä tuolle ei annettu. Internaattoriakin tuli kuukletettua mutta ei sattunut silmään mitään selitystä miksi noita ei saa sekoitella keskenään. Ehkä sitten keksit syksyllä miksi tuota sekoittelua ei olisi saanut tehdä....

Ihan itse asiaa mietittyäni en keksi muuta syytä kuin että moottorin pyöriessä pyörii myös tuo shimmilevy hiukan breatherin mukana. Mutta koska pyöriminen tuskin on jatkuvaa saatikka samalla nopeudella kuin breatheri niin eriparia olevat osat saattavat syödä toisiaan - ts. muovishimmi kuluu teräsbreatheria vasten ja terässhimmi syö itsensä muovibreatheriin.

Tämä oli sitten ihan stetsonista heitetty ajatus - eiköhän Juha sen sitten syksyllä kerro miten kävi ;) ...

Breather asiaa seurataan.
Kun mittaamaan aloin niin mittasin puristuspaineet myös kylmänä, etu 70 taka 93 psi. Ero tuntuu kiksillä edelleen hyvin. Tosin nuo "absoluuttiarvot" ovat minun halpismittarin ilmoittamia (joka lopuksi tipahti lattialle ja jäi näyttämään 100 psi  :)). Erojen suuruus kiinnostaa edelleen, tai oikeastaan syy miksi noin on. Entistä enemmän hamittaa, kun ei tullut pyttyjen korkeutta mitattua. Tosin tuollainen paine-ero vaatii jo millin ja ylikin ja se lienee epätodennäköistä???
Mitäs tuo...kovaa ajoa, niin eiköhän se siitä laukea. Takapytyn voimalla jyrkimmät mäet ylös... ;D

Lainaus käyttäjältä: Kokkonen - 08 toukokuu 09, 20:39:24
Entistä enemmän hamittaa, kun ei tullut pyttyjen korkeutta mitattua. Tosin tuollainen paine-ero vaatii jo millin ja ylikin ja se lienee epätodennäköistä???

Huomasitko imusarjaa kiinnittäessa mitään korkeuseroja? Luulis siinä vaiheessa aika helposti korkeuserot sattuvan silmään.

Imusarja kuin koneen yläkiinnike menivät ongelmitta paikoilleen, ei mittään todistetta silläkään suunnalla korkeuseroista. Kävin lauantaina eräässä pajassa (Uhl Customs), jotka pelaavat paljon näiden vanhempien kalustojen kanssa ja käyttävät samoja Storehousen toimittamia sylintereitä. Kysyin, onko ollut huomioita eroista, niin vastaus oli kyllä selvä, että ei. Vakiokorkeus 5,33 tuumaa (niinhän se taisi olla?) ja sitä ovat olleet. Pitänee vaan ajaa hieman ja hyväksyä tosiasia, että ehkä pytty on porattu hieman liian suureksi tai soikeaksi... :-\. Millaisilla toleransseilla se sitten tuossa määrin näkyy, joku ehkä tietää. Onhan siitä se etu, että kuumana etsii etupytyn puristukset, niin saa masiinan tulille ilman että tarvii tasajalkaa pomppia kammen päällä... :)
Kone on kuitenkin luoteeltaan juuri sellainen kuin pitääkin, vääntää alhaalta ja käy nätistsi. Tuota puristuseroa ei ajaessa huomaa. Venttiilien nakutus rauhoittui, kun säädin nostajat vain puolitoistakierrosta ylös ala-asennostaan. Nyt ei pidä juurikaan kummempaa nakutusta kuin TC.

Puristuspaineiden uusintamittausta en vielä ole suorittanut. Kaudella tuli kilometerejä vain 5000, lisää tarvitaan. Perstuntumalla paineet ei ole lähellekään samat vieläkään.

Ongelmia oli uuden kärkisytkän kanssa. Vinkuintialainen kondensaattori kesti noin 500 km, sitten alko kone pätkimään „yläkierroksilla“, noin 2500 â€" 3000 rpm.  Vaihdoin Accelin kamat sisälle,( uudet jouset, kärjet, konkan) pohjalevy säilyi alkuperäisestä halpispaketista, senhän olin viilannut jo sopivaksi.

Sisäänajon jälkeen paikallisilla vuoristoteillä totesin että masiina ei oikeen vedä enää tuolla yli 3000 kierroksilla. En ollut stekannut sytkää aiemmin strobolla, mutta nyt sen tehtyäni  löytyi noin 10 asteen virhe,  :-[  oli senverran myöhäsellä. Käynnistyskin helpottui, tyhjäkäynti parani, kulutus väheni, aika pienestä on kiinni… eli ei niin kovin kranttua ton sytkän kanssa, kun jo liikkeelle pääsee.

Breatherin muovishimmi on edelleen paikallaan. En näin vähäisten kilsojen jälkeen vielä tarkista, onko jotain epänormaalia kulumaa havaittavissa. Jos sitten vuoden päästä.

Edelleenkin kone on pysynyt kuosissaan ja kausi meni ongelmitta. Tosin ei tullu ajokaudella kilometrejä tällä masiinalla varmaan 5000 enempää, joten jää tuo breatherin muovishimmin kunnon tarkastus edelleenkin hamaan tulevaisuuteen.
Liekö tuo takapytyn korkeammat puristuksen Anteron J-nokan ansiota?
1200 Sohviin tulee sama nenä, jolloin viimeistään saa jaloin kosketeltavaa vertailupohjaa  :)