Meikäläisen projekti on 3 kesän, ajan ollut tälläsen n. 100 vuotta vanhan amerikkalaisen konevasaran rakentaminen/toiminta kuntoon laitto..laite on sama kuin siinä Jesse James metal church osa 2, videossa, paitsi että Jessen on Pettingell # 1, ja tämä on # 2, eli tämä on kooltaan isompi..ja kapasiteetiltaa paljon vahvempi, eli pystyy paksumpaan peltiin...laite lyö täydellä nopeudella n.1000 iskua/min, ja iskunopeus säädetään portaattomasti kartiokytkimellä, luistattamalla lyö todella hitaasti..ja koko on kitasyvyys 1m, ja tuo pystytolppa on 400x400 neliöpalkki 12 mm seinämällä...ja viel joudun rautaa lisäämään.
Koska aihe ei varmasti kaikkia kiinnosta, eli nämä pellin muokkaus hommat, niin jos kiinnostusta löytyy..voin laitta rakentamisesta enemmän tietoa, ja laitteesta yleensäkin...sanotaan nyt näin että on aika harvinainen...
täs on video ekoista lyönneistä ---------> Power hammer / Konevasara (http://www.youtube.com/watch?v=fg9St629z0k#)
Ai jumaliste, kerrassaan hieno maanantaiaamun aloitus :). Tuo on miesten kone, täällä kaupunkialueella vois naapurit olla ihmeissään kun tuolla alkais työstämään.
Mitenkäs sitten varsinainen käyttö, saako käyttövivun lukittua jotenkin paikalleen kun peltiä pitää kuitenkin pidellä kaksin käsin?
Lainaus käyttäjältä: tsepatti - 25 elokuu 13, 23:14:16jos kiinnostusta löytyy..
Miten niin "jos", tietenkin kiinnostusta löytyy! ja lisätietoja odotetaan malttamattomana ;D
No juu, nyt tulin vihdoin koneelle....
Leafhill, arvaa kun alat jollekin selittää mikö toi laite on ja mitä se tekee...ni sua katotaan aika kieroon, no eipä siitä ulkonäön perusteella uskois mihinkään tarkkaan työhön...
Hemuli,
Joo, eli on kolmevaihtoehtoa, miten olen nähnyt sen hallinnan tehtyä..eli yksinkertasin on vaan vaijeri ton vivun päähän mistä kytkintä käytetään, ja sit rauta joka saranoidaan päästään tohon jalustaan, ja sit vaan puukapula sen raudan päähän.. ja se roikkuu kettingin pätkällä 45 asteen kulmassa.. ja kun puukapulaa painaa, niin se rauta liikkuu alaspäin ja vetää tota vipua...
Paras on laittaa taajuusmuuttaja ja lukita kytkin pohjaan, ja sit laittaa sellanen pedaali mikä tig koneissa on, virran säätöön, eli potikka, jolla säädetään portaattomasti moottorin kierroksia...
Ja viimenen o tehty hydraulinen pedaali , jostain auton työsylinterisä, jolla käytetään sitä kytkintä...
Mä teen ekaks ton simppelin puukapula virityksen...viel kesken se homma, kun just sain vast pyörimään koneen...
Joo , ite kun asuu lähiöalueella , ei tota mörköä voi tänne tuoda... ;D
Paja on maaseudulla , ni on paremmat mahdollisuudet käyttää...
Eli toi vasara käyttää 75mm kanttiinsa neliön muotosia vasteita , mitkä on tietyst eri säteillä loivasta jyrkkään kaareen..lisäksi on ylävaste jossa polyuretaani kiekko upotettuna, eli vastaa työtä kun venytettäis peltiä hiekkasäkiin päällä.Ja myös ne pullmaxxin kutistusterät toimii parhaiten tällä, ja ne kehitettiin näille koneille jo vuonna 1918...älä kysy miks mä tiedän vähän liikaa näistä ;D..
Eli kun kapasiteetti riittää, voidaan laittaa esim 2 peltiä päällekkäin, ja heftataan reunoista kiinni, ja venytetään samaan aikaan, ni kumpikin on samalaisia, ja sait just esim kummankin puolen ovet...Ja sanotaan heti, et manuaali ei tullut koneen mukana...eli mä en tällä viel mitään ovia tee tosta vaan ::)
Kone siis venyttää silottaa ja kutistaa, noilla kutistusvasteilla
Eli kun jenkit siirtys vuosisadan alussa hevosvankkureista autoihin, ni koritusta tehtiin näillä..Konevalmistajia oli 3 merkkiä, Pettingell, Yoder ja Quickwork, kaikki oma koneensa pienillä eroilla..Mutta kun keskiverto vasaramieheltä meni pari vuotta oppimiseen, ja prässi teknologia tuli n. 1930 luvun vaihteessa,mm. artz press metodi, nämä koneet alko jäädä vähän unholaan...kun prässiä osaa käyttää melkein heti, kuka vaan...Mutta kun toinen maailmansota alkoi, koneet alkoi massatuotantona tekemään lentokone osia..osa sijoitettiin lentotukialuksille..Parhaimmillaamn oli eräässä autotehtaassa 500 tälläistä vasaraa..mutta kun sota loppui ja tuli rauha, nämä koneet laskettiin sotakalustoksi, ni arvaa alkoi romutus...kyllä vaan..kaikkki ei tietenkään menny romuks, mutta jenkeissä ei paljoa näitä enää ole, ja jos on, ni hinta on myös uskomaton, ebayssä nä liikkuu jalustoineen päivineen ja työkalut mukana, 10000 dollarista eteenpäin, ja en puhu paskaa...mutta pitää muistaa et niil maksaa pullmax koneetkin n. 5000 dollaria, et aivan naurettavat hinnat...
laitan pari vanhaa kuvaa...mm California metal shaping, jenkkien kuuluisin paja, mikä nyt on vaan autio rakennus...ja toi yks kuva on vanha aito lehtileike suomesta 1920 luvulta...löysin huutonetistä,joku nainen teki vanhoista mainoksista jääkaappimagneetteja, selittää myös ehkä miks tämä löyty suomesta... ja huutonetistä löysin myös tuon oman koneeni... :o
Ja yhessä kuvassa tehään tuolla Cms pajassa Cobra Daytona coupe:a, huomaa puu muotti peltien alla...
Ja kiinnostaa nähä mitä osaavissa käsissä syntyy, ni facebookista search:iin, true metal shaping..
Mut nyt nä historia lässytykset seis...ja laitan seuraavaks vähän kuvia tosta omasta projektista...eli pedaali ohjaus on tekemättä, ja nuo työkalut...mut mul on niihin yks väliaikanen idea, et pääsis vaan äkkiä harjottelee tolla....Suomes on myös yks toinen samanlaine kone, Etelä karjalan automuseossa, tullut Viipurin liikenteen varikolta, ajalta kun bussit koritettiin itse...mut se on vaan seinäkoristeena...eli osat on pultattu seinään kiinni..
täs on ilmotus jonka perusteella menin kattomaan konetta:
Eli seppä oli käyttänyt tota takomiseen, sen voima riittää myös siihen...mut ei se alunperin ole siihen tehty...peltihommissa iskun pituus on max n.. 3/4 tuumaa kun koneen maximi on varmaan 3 tuumaa...eli jenkit kopiois sepän vasaran systeemiä ja teki vaan koneen peltikäyttöön...mut missään sepän vasarassa ole tollasta alasinta, joka ei olis maahan asti tuettu, kun tässähän se on tollanen C muotonen..mut kone oli laitetty isku täysille ja tietys hidastettu aivan hiljaselle iskunopeudelle...mut kunnia sepälle, koneen kaikki osat oli voideltu ja pultit öljytty...
Seppä oli saanut aivohalvauksen ja kone ja paja, jäi seisomaan liki 10 vuodeksi.Kysyin voisko herra tavata, mutta oli jo niin huonossa kunnossa, että ei juttelusta tulisi mitään. Vanha pariskunta oli ostanut sepän talon, ja nyt paja vei autotallin...ja tämä kone myös..Aina jääny mieleen se, kun mentiin sitä keskellä talvea purkaa (-15 C ), ni eka kysymys mummolla oli "koska me syödään, niin hän tietää laittaa ruuan..Mä olin ihan ihmeissäni, ja vaan änkytin "et en mä tiä"...Jos joku tietää Janakkalan ja Riihimäen tienoilla olleesta Sepon paja ja takomo firnasta, olis kiva tietää lisää sepästä...harmi et kaikki alasimet yms oli jo myyty kun tulin pelipaikalle...vasara tosin oli ollut aika kauan myynnissä jo huutonetissä...
Eli, mäen tienny alussa et onko tuo kuvan laite Pettingell, joten laitoin kuvan jenkkifoorumille, ja kysyin siitä.Eräs jenkki, joka on noitten kanssa pelannut n. 30 vuotta, sanoi että on, ja miten sen siitä erottaa kun osaa katsoa oikein, siis tuon rungon muodon..no sit purkamaan koko höskä, ja joutus piikkaa koko päivän, kun se seppä oli valanu koko ton alimmaisen valurauta osan juurestaan sementtiin.(ei saatu koko jalustaa, piikkaamalla irti lattiasta).
Myyjä , Papan naapuri veti sen lopulta kaivinkoneella lattiasta irti ( pappa sai autotallin käyttöön), ja mä roudasin romut saloon..kysyin mitää olen velkaa kaivinkonekuskille..NI "sanottiin että kyllähän se maksaa kun isot koneet tulee paikalle"..no mitä se sit maksaa....anna ny parikymppiä, ;D
Ohje jonka Jenkiltä sain, oli että eti vähintään 300mm halkaisijaltaan olevaa putkea tai neliöpalkkai...Jenkki oli tehny yhen kokeilun joskus 80 luvulla, ja se kone repi ittensä irti lattiasta..hän oli tehny kotiläksynsä..Ei ollu internetiä auttamassa, niinkuin nyt mulla on..
Salon romikselta löytys sopiva 2,5 m pätkä tota 400x400 neliöputkea..mistä tehtiin kaupat..
Sit vaan tutun maatilalle hitsailee..Sain valmiin suunnitelman jenkiltä, jonka perusteella olen tän jalustan tehnyt..ja forssasta joutu lähtee levyä metsästää, kun täältä Salosta ei tota lattia levyä löytyny millään...ja materiaalia noihin polvioihin...suositus lattia levyks oli 25mm 1,5 m kantiinsa, mut ei riitä nostovehkeet ja menis liian hankalaks mulle, ja en sellasta levyä, ihan heti itelle löytäny... ;D, mut 12mm löysin ja tein vähän päälle metrin kanttiinsa lattialevystä..nuo C malliset kotelot on 300mm neliöpalkista leikkasin pillillä kahtia, ja jäykkärilevyt väliin...mut tuo ison palkin ruostuminen teki hallaa hitsatessa, vaik kuinka hiosin ni välil aina kuohahti, paskaa valokaaressa..olis ehkä pitäny hiekkapuhaltaa se...näin jälkiviisaana..
Hieno masiina. Pelottava laite.
On kyllä hieno peli, perinteet kunniaan.
-eeko
Tollaset masiinat edustaa meikäläiselle niin HC-pornoa, että en itse pysty tuollaista hankkimaan. Jatkuva sto**is tallissa estäis tehokkaasti järkevän toiminnan. On hieno!
Huomaa noissa vanhoissa kuvissa kuulosuojainten puuuttuminen. Oliko maailma silloin jotenkin hiljaisempi, kun ei ollu värejäkään vielä keksittyja oli vain monoääni?
Joitain vuosia sitten kävin Saksassa tutustumassa Gedoren työkalutehtaaseen. Siellä taottiin viisi metriä korkeilla konevasaroilla isoja kiintoavaimia muotoonsa niin että koko alue hytkyi iskujen tahdissa. Ihmettelin kun vanhoilla ukoilla ei ollu mitään kuulonsuojausta, siihen firman edustaja vaan tyytyi toteamaan ettei ne enää tarvi mitään kun ovat umpikuuroja - aikoinaan kun ovat alalle tulleet ei työsuojelusta oltu kuultukaan...
samapa se on tuolla puuseppien keskuudessa, kuulolaite pois päältä kun aletaan hommiin ;D
Kiitosta vaan,mut on tä tällänen rälläköi ,polttoleikkaa ,hitsaa projekti, perus metallitöitä, perusvehkeillä...
Kyl tä homma on sellanen, et jos olisin jättäny sen koneen sinne sepän pajaan, en olis ikinä saanu sitä pois mielestä..ja eikä se nyt omaisuuksia maksanu, ni ei pääse naisväkikään sanomaan, et sinne meni nekin rahat..Onpahan muksuilla vanhempana ihmettelemistä kuin hullu isäukko on ollu, ;D
Ekaks kattelen kirjasta, et o jenkeillä hienot vehkeet, mut eipä niitä täällä ole...ja sit puolen vuoden päästä löydän täältä sellasen..Oli hyvä selittää appiukolle ja äidin avomiehelle, et olis pieni purkukeikka. Eipä ne kai yhtään sen hullumpana pitäny, mitä ennenkään. Totesivat vaan et kaikkea sitä tulee tehtyä.. ;D
Joo, samaa kaveri kerto yhen kiviporarin sanoneen, kun tarjottiin suojaimia, "En mä niitä enää tarvitte"..
Kyl tuol CMS:gissa on voinu olla aika jyske , kun kolme konetta vasaroi samaan aikaan...niinkuin myös siellä Saksassa..aikamoista varmaan, :D
Itte olen tehny metalliruiskutusta koht 10v, ja kun ruiskutetaan yliäänilaitteistolla, eli joka päivä, mun tapauksessa, aina oltava tuplasuojat, earit ja peltorit...120db tulee siitä, kun sulat metallipisarat ammutaan yli äänennopeudella kappaleeseen...
Laitan viel pari vanhaa kuvaa...
Ei o kavereilla suojaimia, ja huomaa ton putken halkasija, mihin vasara on kiinnitetty, vasaran kiinnitys korvien leveys on 25cm,...eli laitehan on omiaan myös hitsisauman venyttämisessä, eli kaasulla tai tigillä hitsaa,ni voima riittää sauman silottamiseen, ja venyttämiseen takas muotoonsa, vetelyn takia...
Syy miks noi vasarat on tehty noin korkealle, ja käyttäjä on tollasen korokkeen päällä on. Eli laitetaan loisteputki tuonne kidan taka osaan, tämä heijastaa pinnassa kaikki epätasaisuudet. Eli sama kun katot auton kylkeä , ja tietyssä valossa näet klommot ja painaumat...jos teet loivaa sädettä, eli se ovi yms, haluat pellin noin silmien tasolle, siksi vasara pitää olla korkealla...ja jos teet jyrkkää sädettä, tyylin lokari yms, ni haluat katsoa sitä päältäpäin...eli käytät koroketta, nostaaksesi itteäs....Näin mua on opastettu, no aika näyttää...
Viimenen kuva on noita quickwork vasaroita lähdössä tehtaalta, sotaan...
täs viel selvä video tosta toiminta periaatteesta, eli mitä kovemmin epäkesko pyörii, sitä kovemmin se vippaa tuon puntin kappaleeseen...
Power Hammer (http://www.youtube.com/watch?v=624qP0LNCTo#)
Voin huomen laittaa viel tosta omasta projektista kuvia...ni on päivitetty tähän päivään asti...
Heh, kaveri kraka kaulassa paukuttaa.
Oisko ollut myyntimies esittelyhommissa?
-eeko
Heh, kieltämättä toi on aika hupaisa kuva, mut oot varmaan Eeko oikeassa, tuskin se töitä noin teki, ;D
Mut joo, eli sen takia toi runko tolppa täytyy olla niin massiivinen, että kun toi lehtijousi, + (kahleet, missä remmi on kiinni) + puntti johon ylävaste tulee kiinni+ ylävaste, ni kaikki yhdessä painaa n. 15-20 kg, ja sit kun koko asetelma pyörii sen 900 r/min, ja kitasyvyys on metrin. Niin tuo lehtijousen sivuliike saa aikaan massiivisen heilahduksen sivusuunnassa, eli toisin sanoen 15 kg pyörii metrisen akselin päässä 900 r/min, ni vaatii aika paljon jäykkyyttä että se akseli pysyis suorana ja vakaana.Mut samalla toi ylävaste toimii tavallaan jotenkin vastapainona, eli jos se on liian kevyt, ni sit ei toi toimi niinkuin pitää...tai jotain
Eli siks mulla tulee tollaset teräslevyt tuon vasara sivuille, ja läpipultti rungosta läpi, ni se lukitsee sitä sivuliikettä, eli ton koko pystytolpa pitää sit kiertyä.. Ja tohon alas tuli myös 75mm putket tukemaan sitä, mut joudun luultaasti lisäämään yhet putket myös suoraan alasimen sivuille.Ne menee sit takatolppaan asti...koska viellä heiluu vähäsen tuo vasaran alasosa..
Sit romut kyytiin, ja samalla tuotiin tuo pullmax, tai gairuhan sen merkki on..ja koneet pajalle, ja sit lattia valun tekoon...
Eli sit tulikin talvi väliin, ja eisitä valua sit tietenkään sillon tehty..tuo Gairu tuli sit sillon laitettua toimintakuntoon..kun ei tota vasara projektia voinu jatkaa...
Eli tallissa oli valmiina jo kuoppa, (liian pitkä tarina,minkä takia)..Töistä sain sopivasti tollasta 25mm harjaterästä, jossa oli päässä M24 kierre, ja oli sopivasti 1metrin ja 40 cm pätkiä...Eli tein pohjalevystä vanerisabluunan, ja sitten laitoin pinnapultit pohjalevyyn kiinni muttereilla ( se tolppa makas siis koko talven lattialla tallissa), ja heftasin niistä tollasen ristikon jonka laitan valuun..näin varmistus että ne pinnapultit osuu pohjalevyn reikiin..
Koska montussa oli savipohja, aateltiin , että vituttaa jos se sementtilaatta mikä siihen tulee, alkaa ajan myötä kallistua tai vajota, kun ei tiedä miten kovin toi vehje rasittaa lattiaa. Niin lyötiin 50x50 neliöpalkkeja pystyyn tonne saveen...oli kyl tiukassa et sai ne lekalla hakattua sinne..
Sit vanerisabluunalla tarkistettiin et toi ristikko on suht suorassa..Kuopan syvyydeksi tuli lopulta n.50cm...2 1000kg säkkiä riitti just sopivasti, ei jääny vajaaks ja ei jääny liikaa jäljelle..
Sit alko kasaus, traktorilla etupiikki tolpan sisään, ja siitä lähettiin nostaa ylös..tallis on 2,5m katon korkeus, ja tolppa oli 40cm, ja sit toi kotelo on 15cm, niin mitattiin tehdessä et jää pari senttiä varaa käntää.Tolpan korkeudeks tuli 233cm ja ei kyl paljoa jääny pelivaraa. Sit vaan putket alle, ja rautakangilla väännettiin se tonne nurkkaan ja paikalleen pinnapultteihin..
Sit alko kasaus, eli kun toi on noin, korkea, ja ei o mitään nosturia, ni tehtiin pattingista sellanen A pukki, josta meni yks pattinki tuon tolpan ja katon väliin.Ja siitä sitten ketjutaljalla nostettiin nuo vasaran osat paikalleen, ainut vaan kun ei ollu sitä nostovaraa, ni piti räikkäliinalla taistella loppusentit..
Sit kun sain osat paikalleen, piti tehä tollasia kiiloja noiden kiinnityskorvien väliin, ne kun on valettuja , ni ei ne kaikki ole suoria...
Ja alimmainen vasara osa on myös alasimen kohdalta erilainen,kun ei nuo vasteet ollu lähelläkään keskilinjassa..ainut ratkasu, et joku on tehny tuon alasimen uudestaan ja tehny sen lohenpyrstöuran keskelle alasinta, jossa se ei ole varmaan ollu alunperin..Laitoin 10mm levystä, palat tuonne alimmaisen valuosan, kiinnityskorvien väliin...ongelma korjaantui sillä..
Nuo lohenpyrstöurat on 10 astetta, ja siks mul tulee aika metsästys et saan sellasen jyrsintapin, kun alan tehä noita työkaluja..kai se tarvis jossain terottajalla hiotuttaa siihen 10 asteeseen ::)
Sit kasasin laitteen, ja eikun kokeilemaan....No se ilo jäi lyhyeksi...kun kone lähti pyörimään ja laitoin täydet kierrokset...ni puntti vaan tärisee paikallaan, ja jousi pyörii ni perkeleesti, mut mitään iskua ei tapahtunu...No olin lukenut jenkkifoorumilta et jollain toisella oli ollut sama ongelma...se johtuu siitä että tuo remmi on liian löysä/venynyt, ja lehtijousen esijännitys ei ole tarpeeksi, ja jostain perkeleen taajuuksista...liian viisasta mulle...
No samalla kun otin vanhan remmin pois, päätin tarkastaa tuon kiertokangen ja sen laakeripesän..Alunperin täs on ollu kait valkometalliset laakeripuoliskot, mut sinne oli seppä vaihtanu messinki helan, ja akselissakaan ei ollu kulumaa..klappia oli 0.5 mm, ni laitoin 7,5 satkun shimmilevyt laakeripuoliskojen alle, ni tuli hyvä...vähän siel väljää täytyy ollakin, kun vasukalla sitä rasvataan, vai mitä... ::)
Uuden remmin hain Halikon Kumipalvelusta.Oli ihana selitä mihin se tulee ja kuinka paljon tulee kuormitusta remmille..mut ei ollu hinnaltaan paha, 10 euroa, eli toisella puolella on kumipinta ja toisella tollanen kun tossa vanhassakin, onk se jotain kangasta sitten..
Nyt päästään koko projektin kovimpaan taisteluun, >:(
Eli jotta se vehje toimis kunnolla, tuon remmin pitää olla niin kireällä kuin vai sen saa.Eli nuo kahleet otetaan jousesta irti, ja laitetaan niin, että ne koskee tota keskellä olevaa punttia, mihin se ylävaste tulee kiinni..ja kun ne on kiinni puntissa, laskostetaan tuo remmi, ja sit se pitää olla koko ajan kireällä, ettei tule yhtään löysää...Ja sit laitetaan C lukkopihdit puristamaan remmiä, ettei pääse pakenemaan, puristetaan jousi kasaan, kahleet kiinni jouseen, vapautus, ja jousi vetää itse tuon remmin niin kireälle kuin vain voi, sit porataan vaan puntissa olevasta reiästä alkureikä ja kierretään täkkipultti läpi...ja siinä se...Ei toi nyt pahalta kuulostanu...mut joo
Tein töissä äkkiä, työkalun jousen puristamiseen, kaks paksua raudan palaa, ja läpireiät kierretangoilla, ja jenkat rautapaloihin, et voi pultilla painaa jousta kasaan..
No en tullu ajatelleeks, et nuo kahleet ei mahdu paikalleen, jos sitä jousta puristaa tuolta alhaalta, missä on siihen paras paikka, ni arvaahan sen kuin jäykkä se on tuolta ylempää ja kun rupesin kiristää, ni mun työkalu vaan tuppaa nousee ylöspäin,vaik käänsin nuo pultit viistoo alaspäin...no sit lukko pihdit jouseen kiinni, et ne estää sitä työkalua nousemasta..työkaveri sanos kun lähin töistä , "et sä saat ton jousen naamalles", ja kyl siltä alko myös tuntumaan...hiki valus otsalta, kun sai pelätä koska paketti lävähtää..sit loppu työkalust voima kesken, ja loppu meni sit kahdella vinkalla vuorotellen kiristäen...ja lopult sain jousen 1 cm päähän kahleesta, ni sit ei riitä omat voimat vääntää sitä rengasraudalla paikalleen, aina vaan irtoaa, ja mä olen entist väsyneempi...no kyl se lopulta raivolla sitten pamahti paikalleen..no sit tajuan et en mä mahdu poraa sitä täkkipultin reikää...aaarghhh..no sit keksin et otan pitkän kiviporan, ja irrotan ton jousen vauhtipyörältä, ja poraan siitä välistä...ja sain sen täkkipultin paikkaan...
En tiä miten ne ukot ton aikoinaan teki, mut täs mä otin kyl turpan 6-0...
Nyt päästään viimeviikkoon, eli sain kokeiltua ekan kerran kunnolla...ja tässä välissä laitoin vanerin palat alasimen alle, pehmentämään, ja sit tein tollasia shimmilevyjä, jolla shimmasin alasimen , niin että vasteet osuu tasan tarkkaan suoraan toisiinsa nähden..eli ne on nyt tälä hetkellä suorat.
Sit ruikkaan jäteoljyä väliin, ja siihen mistä öljy häipyy, osuu vaste..näin tarkistetaan aina osumakohta..taas vanhaa konstia..
Koneen mukana tuli 1.5 kw moottori joka on käämitti 930 r/min..ni sitten tein siivapyörän lattahihnalle, joka on ton kytkimen ulkokuoren kanssa sama halkaisija, eli suhde on 1:1, ni pitäis pyöriä sen liki
900 r /min..
No tossa videossa näkyy pieni heilahdus, kun hidastan iskua, koko palkki alkaa vähän heilua, alhaalta ylöspäin.eli joudun lisää rautaa joko pohjalevyyn, tai tarkistaa pyörimisnopeuden, ettei se ole liikaa, ja pienentää iskua..
Mutta taakse tulee 75x75 neliöpalkista vinotuet, noiden poikittaispalkkien päihin...lattialevyä jos jouden vahvistaa, ni ajattelin leikata paksusta levystä isot kiekot joissa reikä keskellä, ja jotka tulee noiden pinnapulttien päälle, ja tietyst sit kiristetään ne, ni jäykistää levyä, ne sais kyl olla tonne tolpan juureen asti..
Mut kyl siin rupee vähän ajattelee kun se vääntää tota 400 palkkiakin, et ei se jenkki mulle paskaa todellakaan puhunu..mut lisää rautaa vaan, en mä muutakaan osaa...
täs kuva niistä vasteista, ja nyt viikolla teen sen vaijeriohjauksen valmiiksi...
Siinä on liki 3 kesän vuodatus...no jos sen vuoden loppuun mennes sais edes toimimaan, kyl niitä vasteita sit kerkii puuhata...Siistein homma on kuitenkin, että kun aloin rakentaa tätä, niin eräs jenkki otti yhteyttä, tarjos mulle mahdollisuutta mennä jenkkeihin viikoks, ja hän opettaa sen viikon käyttää tota vehjettä, 1000 dollarilla...Herkimer , New York , on paikka ja paja on sellanen, kuin Dutch Comstock metalshaping, äijä on kyllä aika old school mestari, Ukko on yli 70 v ja tehny koko ikänsä peltihommia yms...ja ei o mikään tosi tv paja, et ihan samanlainen paskanen paja kuin meilläkin täällä....totta kai se kiinnostaa, ja vaik en oppis mitään, ni aika kokemus varmaan..
Olisko ollu Toukokuuta, kun Vaasan automuseon pihamaalla hämmästelin vastaavan tyylistä konevasaraa.
Väittäisin, että se oli kauan sitten joku seppä tehnyt, mielestäni mikään osa ei ollut kaupallisesta koneesta.
Harmillisesti en näpännyt valokuvaa, mutta muistaakseni toiminta periaate oli samanlainen kuin tässä Pettingellissä.
Kyl se on täysin mahdollista, mä olen nähny nettikoneessa myytävänä, saman tyylisiä, mut ne on noita sepän taonta vasaroita, jousi on yleensä isompi, ja tuo remmi paljon pidempi ja löysempi..ja alasin on tossa vyötärön linjalla, ettei roiski kipinöitä silmiin..ja paljon painavampi tuo puntti josssa on ylävaste kiinni..
Olen myös lukenut, että kyllä nuo näiden peltivasaroiden suunnittelijat kopioi suoraan tuon seppävasaroiden toiminnan, lisäs kierroksia ja laitto rungon korkeammalle..koska en ymmärrä miks tota iskua täytyy olla noin paljon, kun se peltihommissa on max 3/4 tuumaa vauhtipyörästä..ja laitteen vanha alkuperänen esite kertoo että isku on max pituudella 50 lbs (22kg), mut eihän sitä voi pyörittää 900 kierrosta tolla voimalla.Mut ymmärrän miks seppä oli sitä takomiseen käyttäny..onneks ei hajottanut valuosia..
Mielenkiintonen aihe olis miten sais tehtyä tälläsen mini version...vaikka 100 vuoteen ei ole paljon parannuksia keksitty..muutama pienempi vasara on saatavilla usasta, mut mut maksaa nekin aika paljon..
Eka mikä pitäis saada muutettua, on tuo vauhtipyörän pyörintä suunta.Sen pitäis olla niin päin et se pyörittäis sen liikkeen niinku poispäin rungosta, ei sivusuuntaan, mikä nyt aiheuttaa tuon vääntöliikkeen...
Hienoa työtä! Jo se että joku pelastaa tälläisen hienon koneen ja vielä kunnostaa sen ihan käyttöpeliksi on pienimuotoinen kulttuuri-teko.
Tännehän vois vaikka perustaa vahat-koneet ketjun jossa näitä sitten ihmeteltäis. Varmasti muillakin näitä erilaisia laitteita käytössä/tallessa on.
Itseltä Löytyy pylväsporaa,sorvia yms..Kuka aloittaa?
Kiitokset, tai sit sitä kutsutaa vaan hulluudeks :D..Joo , mulla löytyy kans muutama muu vanha värkki..tän lisäks, ei ollenkaan hassumpi idea...
Pientä päivitystä..
Eli ongelma oli tuo heiluminen, kun hidasti täydestä vauhdista, ja kun luistatti niin, että kun kiihdytti pikku hiljaa, niin alko tietyss nopeudessa vähän heilua.
Lisäsin taakse tuollaiset vinotuet 75x75 neliöpalkista, estämään sitä pystytolpan kiertymistä.Autto vähän, mutta vielä heilui liikaa. Seuraavaks ei jäänyt enää muuta mahdollisuuttta kun tuo pohjalevyn liian pieni koko ja paksuus..Viikko meni miettien, et mitä täs nyt on menny mönkään. Huomasin lopulta että vasaran koneen alla oli keskellä levyä vähän rakoa. Kävin ostaa 10 mm kumimattoa ja tunkkasin vasaraa sen verran ylös, että sain kumimaton koneen alle..ja kokeilemaan..Tärinät loppu ja nyt tuntee vähän tallin lattiassa tärinää kun konetta käyttää. Mut ihan siedettävää. Eli kone oli ollu keskeltä pohja levyä vähän ilmassa, ja ei saanu tukea keskeltä. Liekkö vetänyt sen verran levyä, kun hitsasin..Muistelisin kuitenkin tarkastaneeni sen, mut pääasia et on kunnossa..
Sit tein tuon jalkaohjauksen sille. Ei mitään erikoista, eli tuon neliöpalkin sisältä tulee tuota akselia vielä noin 20 cm, jos joutuu oikeen isoa peltiä tekemään, ni saa sen pedaalin lähemmäs..
Viimenen kuva on tuollainen adapteri jonka tein, yhdestä mukana tulleesta sepän vasteesta. Eli tein aikanaan tuollaiset 75 mm halkaisijalla olevat vasteet eri säteillä jyrkästä loivaan, valinta kappaleen muodon mukaan tietysti. Ne lukitaan tuolta sivusta sokalla, joka menee vasteessa olevan tapin läpi.Saas nähä pysyvätkö paikoillaan..mut pääsenpä harjottelee ennen kun on ne neliömuotoset valmiina.
Tossa videossa tulee vähän tesmailtua..jännin homma on et tä ei tärisytä tota levyä yhtään, ja muutenkaan ei tunnu kädessä kuin ihan pieni sellanen tunto että nyt se osu tohon levyyn..
Nyt se toimii niinkuin pitääkin...ja täs vaan leikitään...
Power hammer (http://www.youtube.com/watch?v=9Dcryb2f_G4#)
Upee vekotin. Tuli tollanen video vastaan ja rupesin itekkin ymmärtämään mitä tolla tehdään, muutakin kuin silotellaan peltiä ;)
Power Hammer Demo by Ferrari Expert Mark Gerisch Part II (http://www.youtube.com/watch?v=g4nG5IPg6Yk#ws)
Nimenomaan, mul on nuo kutistus vasteet, pullmaxissa, ja sellasessa itte tekemässä vasarassa..mutta kyllä ne tässä toimii paremmin, siihen ne alunperin tehtiinkin.On vaan paljon vaikeampi tehä, kun ei ole mitään poikittaissäätöä
Tuo video on 4 osanen, siinä se tekee tuotalokasuojaa alusta aika pitkälle. Tuo on Baileigh´s power hammer, eli vähän niinku nykyaikaistettu versio tästä.Eli kun tässä on lehtijousi edessä, niin tuossa se jousipakka on pitkittäin koneen sisällä...on vähän pienempi ;D
Hinta on jotain yli 20000 dollaria..mut ei voi kieltää etteikö ole kätevän kokonen, ja yhden sokan laittamisella saadan se toimimaan jäykkänä, eli niinku pullmax, tai jousitettuna niinkuin nämä vanhat power hammerit..
Se paperi kaava kertoo mistä venytetään ja mistä kutistetaan. Eli kun se laitetaan magneeteilla tiukasti kappaleen pintaa vasten, niin jos joudut leikkaa siihen rimpsun, ni tarvii venyttää ja jos on ylimääräistä, ni taitetaan ryppy tasaseksi, siinä joudut kutistaa..mut nä o eri aihetta jo..
Mut kyllä tällä olis tarkotus tehä autojen ja pyörien osia..mut oppirahat täytyy maksaa....
Pari juttua tuli mieleen kun tätä lueskeli. Ensinnäkin on tosi hieno juttu että on nähty iso vaiva miehekkään koneen käyttöön laittamiseksi.
Jos tuollaisen tekisi pienemmän niin ne jouset voisi olla pitkittäin. Ei olisi noin mahdottomasti noita sivuttaisvoimia. Vielä jos kampi olisi alempana. Velipojalla on sellainen sepän konevasara jossa on tavallaan vastaavat jousisysteemit mutta pitkittäin. Se kone on tällä hetkellä osina mutta kyllä mä niistä voin kuvia ottaa. Olikohan Klaffeström? Se kone tulee joskus kasaan näyte-esineeksi, tuskin hommiin.
Venäläinen ilmakonevasara löytyy myös. sekin projekti on hieman kesken, sepänpajalla on lattiat, seinät ja sähkö, mutta esim konevasaran moottori ei ole paikallaan. 40kg iskuvoimaltaan laite. Sarjassaan ikuisuusprojektit.
Yksi konsti jolla voi ehdä nuo lattiapulttaukset olisi seuraava. Kun valetaan fanerilaatikkoon betonipuntti johon kone tulee kiinni niin laitetaan sinne valuun vaikka 35cm korkeat ja 10cm*5cm styroksinpalat pystyyn niin että pääty tulee pintaan, niille kohdille suurinpiirteen mihin kiinnityspultit tulee. Sitten kun valu on kova niin ronkitaan styroksit pois, laitetaan monttuihin pultit joissa joku tukevampi mutka. Siis sellaiset pultit jotka mahtuu kuoppiin pinnan tasalle tai alle. Sitten kone päälle ja vaikka 1cm korkeudelle lattiasta, nostetaan pultit koneeseen kiinni ja valetaan pultit kiinni betonipunttiin. Tässä on se etu että konetta ei tarvii jälkikäteen nostella valettuihin tai hitsattuihin pultteihin, eikä ole sovitusongelmaa.
Ei haittaa vaikka tuollaisen koneen alla olevan betonipuntin etureuna olis pari senttiä muuta lattiaa korkeammalla. Kyllä se vaan itsensä lyö syvemmälle.
Joo, jos sais tuon vauhtipyörän ja jousen käännettyä niin et se heittää tuota jousta poispäin eikä sivusuunnassa, ei varmasti tarttis noin isoa runkoa..Laita vaan kuvia koneesta..
Ainut ongelma on ehkä tuon lohenpyrstöuran jossa vaste liikkuu niin, koneen etupuolelle.
Ja yks tärkeä turvallisuus juttu, jos tuo remmi menee poikki, se ampuu tuon pronsikahleen suoraan naamaa kohti, ja se tulee kyl varmasti lujaa, niin pingotettu tuo jousi on...mut joku suoja siihen..
Tein aikanaan tälläsen jousivasaran , ihan toimiva peli 1.5 mm pelti venyy kun tarpeeksi iskua, on vaan sillon jo aikas pelottava ;D teollisuusompelukone moottori voimanlähteenä, kun on valmiina moottorissa kytkin ja jarru...jalkapolkimella toatkin käytetään...mut sit löysin tän Pettingelin .Rumahan tuo on mut täysin toimiva..
Sun tautiin on pirun raskaat lääkkeet ;D
;D ;D ;D. Mun kohdalla tauti taitaa olla jo krooninen,ilman parannuskeinoa... ;)
Jeps aika iso kulttuuriteko sanoisin, tässä nimittäin alkaa olla hurmoos kohillaan kun osataan kasata ja käyttää rakkinetta. Kaikkihan näitä talteen pistää jos vaan on kone millä kuljettaa ja lato missä säilyttää, mutta tässäkin suhteessa ajomies on eri mies. Viritys ja käyttö vaatiikin jo vähän enempi yritystä.
On rapsakka laitos kokonsa ja ääniensä puolesta. Onnee ja menestystä, älä jätä sormia väliin!
-E
Lupaamiani kuvia mä en pääse ottamaan ennen viikonloppua, joten tässä netistä samanlainen kuin veljellä.
http://www.smp.se/multimedia/dynamic/00260/UN_Smed_10_080402_j_260459b.jpg (http://www.smp.se/multimedia/dynamic/00260/UN_Smed_10_080402_j_260459b.jpg)
Googlaamalla löytyy kaikenlaista hieman alaan liittyvää kun laittaa hakusanaksi fjäderhammare.
koneiden pitää olla painavia ..Mun viimeisin heräteostos kuviosaha/viilakone painaa 500kg.
Kiitti Erppa!
Täytyy aika nöyränä alotella harjottelee..jos ei laita aikaa touhuun, ei voi onnistua..oppirahathan ne on joka touhussa maksettava..mut katotaan saanko joskus jotain aikaan
Joo, nuo seppien koneet on kans massiivisia, ei ne muuten sitä kestäis..ja lyöntikohta on tossa vyötäröllä.Yks romiksen pitäjä ukko kerto nähneensä kun joku oli takonu rautakangen ilmavasaralla, paukutti ja katteli ympärilleen ja käänteli aihiota..hän totes et sul toi käy aika näppärästi, ni äijä totes vaan et kun on parikytvuotta paukuttanu ni rupee sujumaan..ei se rautakankikaan ihan helppo ole.ainakaan mun mielest..joo kyl suojalasit saa kans laittaa päähän...
Mielikuva, Haa, mä veikkaan, et tiedänkin ton sun ostaman koneen, kuolasin sitä nettikoneessa, en o nähny tollasta viilauskonetta, paitsi miniversion netissä, sellanen kyl kiinnostais..Olikos kone Pohjois-suomessa?
Kyl tääl kaikennäkösiä koneita näkee myynnis...ja niinku Erppa sano, monel on varmaan jemmassa kaikennäköstä..täytyy vaan kattella ympärillens..
Tsepatti: Olet voinut nähdä koneen nettikoneessa lähiaikoina, mutta varsinaissuomessa. Kuvittelin että tällä vois tehdä sisäpuolisia kiilauria. No, varmaan sillä kiilauria voikin tehdä mutta ei kovin tarkkoja sellaisia. Mihin tää kone on hyvä niin tähän on sahanteriä vähän niinkuin vannesahassa mutta oikein ohuita noin 2-3mm. Tällä pystyy lähtemään leikkaamaan pienestä reiästä ja saa sahattua esim. 13mm reiän. Muilla koneilla ei oikein pysty samaan.
Okei, ;D Ja mä muistin et se mitä kuolasin niin siinä oli myös pystymallin vannesaha kylkiäisenä.Kätevältä työkalulta kuulostaa ...
Aika sattumaa nää jutut. Toi viilakone on merkiltään Thiel ja tallista löytyy ennestään pystymallin metallivannesaha, saman merkkinen. Vannesahassa on kilpi joka kertoo ekan omistajan ja vuosiluvun. Valtion lentokonetehdas 1940.
No on todellakin, nyt kun sanoit ton vannesahan merkin, ni olen ton ilmotuksen nähny, toi valtion lentokone tehdas jäi mieleen.. :D
No mä nyt kyttään aina tota nettikonetta..
No nyt tuli vähän kokeiltua laitetta..
Kävin ostaa tuon valon, jonka tarkoitus on siis peilata noita pinnan virheitä, ja auttaa tuossa lyöntien päällekkäin jäljittämisessa..aika paljon vaikuttaa kun näkee nuo vasteet koko ajan..
Eli öljyä vasteiden väliin, kone pyörimään, ja katsotaan missä ei ole öljyä. Shimmataan niin, että osumakohta on keskellä vasteita..
Sitten tuli tehtyä tuo adapteri, noille mun tekemille pyöreille alavasteille. Ne on kyl väliaikaset, mut saapahan jo harjoiteltua vasaran käyttöä..ja nuo kiilat täytyy olla just oikeat, muuten ei saa palikoita pois, tai sit ne ei pysy linjassa.
Eli otin palan 0.8 peltiä, kun sitä oli jääny palanen..Sitten alotin vasaroimaan, muutama ylitys koko peltiin, ja sen jälkeen ainoastaan keskelle, että saa siihen kaarevuutta.Vaste on aika loiva, eli tarkotus oli tehdä tällänen loiva säteinen pelti kumpaankin suuntaan..
Ruiskutin peltiin saippuaa, niin näkee mihin lyö ja liikkuu kevyesti..Tä muoto tulee kyllä niin äkkiä, et se on aika huimaa... ;D
Mut kyl toi seuraaminen on viel aika vaikeaa, se iskukohta on kuitenkin niin pieni halkaisijaltaan, mut kyl sen näkee tuossa saippuan pinnassa..
Pyyhkisin scotchbritellä , ni viivät hävis ja on aika nätti pinta, vaik ite sanonkin..viimenen kuva on suoraan vasarasta,sen jälkeen kun pyyhkisin sen tolla scotchbritellä.
Ei uskois et tällänen mörkökone saa aikaan tollasta..Nyt tekis mieli kokeilla tollasta 1m x1m peltiä...mut sit leikki muuttuukin totaalisesti, kun täkään niin helppoa ollu
Toi kuormalava on vähän liian korkea alusta mulle, joutuu olee kyyrys, et näkee mitä tapahtuu, mut ilman sitä on pelti liian korkealla, vaikea liikuttaa..
Joudun tekee shimmejä 1-4 mm, kun lyhentää iskua, täytyy laittaa vasteiden alle shimmilevy, tai muuten joutuu laittaa niitä alasimen alle, mitä ei mielellääm tee. Laita liian paksu shimmi, ni jousi ei pääse liikkuu tarpeeksi, ja koneessa ei ole täyttä voimaa..laita liian vähän, ni tuo ylävaste ei osu ollenkaan, kun remmi ei veny tarpeeksi..eli tuo rako vasteiden välissä on kaikist tärkein...no kokemus opettaa sit sitäkin puolta
Mahtava meininki.. Ei tarttis muuta kun softin kittiä ja ei saumoja.. Mie tehen niin vähän peltitöitä että saumat migillä ja paksusti tinaa saumaan niin kestää.
Kiitti Jensen,
Joo, tottahan, se on ettei kaikkia koneita ja välineitä tartte, tehdääkseen peltitöitä, mut sit ku niit on niitä, ni onhan se mukavampaa, kun tavallaan vaihtaa työstökonetta.Olen kyl kattellu noita koneita, mitä on tullu hankittua aika pitkään ja on ollu vähän ehkä tuuriakin, kun on sattunu saamaan sopivalla hinnalla.Mut sit ku halvalla ostat ni sit niitä saa tietyst kans korjailla/parannella..
Mä olen hitsaillu kaasulla (tulee ni pehmeä sauma), vähäsen peltejä, mut se on vaan noihin pintapelteihin..ja aika vähän on itekki tullu tehtyä, kun on menny täs tallin/koneiden rakentamisessa aikaa..mut jos se nyt alkais sit antaa vähän takaskin. Ni jos sitä sais täs talvel jotain aikaseks.Vaik omaan mopoon, jos ei muuta keksi/ilmaannu ;D
Kyllä musta kittikin on ok, kun sitä ei laiteta liikaa, vai mitä..mut mä olen kans tinauksen kannalla..sul on hyvä kun osaat maalata..mä en tiedä siitä mitään ;D
Jos tinaa sauman niin voi reilusti vetää pakuakin kun sauma on ikäänkuin stabiili ja ei turpoa kittejä tai haljota niintä. Saumat tahtoo routia.. Toisinaan olen tehnyt halpojakin korjauksia ja on ollut syytä ihmetellä??Jos jollekkin autojobbarille tehnyt maalauksen 10 vuotta sitten ja paljon kittiä ja ei mitään kun kattonut mutta taas kun tehnyt tarkkaa työtä niin halkonut helvettiin.
Olen nähnyt paksuja tinasaumoja joihin pitää vetää vähintään 3 milliä kittiä.. Huippu miehetkin tarvii vielä maalaria jotka vetää sofin päälle tai ruiskukittiä.. Boyd Cottingtonin paja teki yhden rodin missä oli vain bare metall ja vaikka parhaat miehet teki niin vaikea.. Taisi Boyd Coddington tehdä alumiinistä tuon korin josta manitsin..Ei ne kiillottaneet sitä vaan harjasivat.
Kyllä on varmaan kovasti opettelua oppia käyttämään tuo masiina. Jos panis koneen tienaamaan niin roddarit maksais hyvin chopattuaan auton suorasta taivutellusta kattopellistä.. Tahtovat olla tina ja kittikasoja poikineen.
1930 luvun auton valmistamista..Tuolla masiinalla vois vaikka tehdä koreja 30 luvun rodiin..
Juu, ei täs ihan helpolla pääse, kun tos on tota voimaa kuitenkin ni paljon, suurin virhe on laittaa liian suuri isku, ni se venyttää heti liikaa muotoa..Ja toi lyöntien seuraaminen, et sais ne aina päällekkäin on kyl haastavaa, ja sit jos liikuttaa peltiä jossain kohtaa hitaammin tai nopeammin, ni taas vaikuttaa vähäsen muotoon..
Rodaajat näit paljon jenkeissä just käyttää. Yks iso etu on se, et kun on voimaa, ni jos teet vaik katon, ni ylikokonen pelti, ja kaks peltiä päällekkäin, ja hepit reunoihin, ja venytät ne sit kerralla, koneen voima kyl riittää..ni heftit auki, sul on kaks täysin identtistä peltiä..olen nähny kuvasarjan, et se kyllä onnistuu ..ja täs ei tartte kaveria apuun, niinku Ewheelillä tehdessä..
Ja hitsisaumathan täl venyttää äkkiä takasin isoistakin pelleistä..
No katotaan millanen romukasa alkaa syntyä pajan nurkkaan..
Jos mä saan jollekin harrastajalle,tehtyä jonku osan , oman päivätyön ohella...niin olen tyytyväinen..kun harrastus tä kuitenkin vaan on..
Koitan parhaillaan tehä takalokaria kaverin pyörään...täs lyhyt pätkä sen vasaroimisesta...viel on kesken...jos lopputulos tulee olemaan siedettävä , ni voin laittaa kuvia...
Opin miks nä isot lokasuojat kandee aina tehä 2 palasta ja hitsisauma keskelle...tä on nyt yhestä isosta palasta tehty, ja metodina työläämpi...
lokari on 1,25 mm peltiä..
Nyt on käytössä nuo normi teräksesta tehdyt vasteet.Jälki paranee ehkä hieman kun saan nuo työkaluteräksestä tehdyt vasteet valmiiksi.Mut kyllä se nytkin, peilaa aika hyvin :)
Seuraavaks täytyy venyttää lisää sädettä keskelle, viimeistellä nuo reunat..ja sit miettiä miten tekee tuon reunan.
lokarin teko 2 (http://www.youtube.com/watch?v=liQuGnsbA1E#)
...osasin vast nyt linkittää sen suoraan tähän...en tiä mitä kämmäilin..
Sen verran tarkkaa puuhaa ettei kerkiä silmiä räpyttämään... :)
Ei vaan, vittuilu sikseen. Todella hyvän näköistä jälkea, tuleeko Ilen pyörään?
Sami
Ja taidan viel kattoo kieroonkin... ;D
Joo, Ilen pyörään on tarkotus tulla..mul on viel hyvät saumat pilata se..mut katotaan miten mun käypi
Taitaa olla aika päivittää tätä aihetta..kun on tuota aikaakin mennyt ::)
Eli, viimeksi sain koneen toimimaan ja oli tarkotus alkaa tekemään kunnon vasteita koneeseen.
Ennen kun voin käyttää näitä tähän tarkotettuja "kutistus" vasteita, vasaraan pitää tehdä yksi muutos.
Tuossa mustavalko kuvassa näkyy , vasaran etusosassa tollaset kierretangot, ja rautalevy joka on tiukennettu , vasaran iskupäätä vastaan. Eli idea on se, että kun levy vedetään , kutistettaessa ulos koneesta, kohdistuu tuohon lyöntipäähän vetoa ,ulospäin, eli käyttäjää kohti.Lohenpyrstöura on tehty valuraudasta, ja valettu/koneistettu vasaran runkoon.Ja kuulemma, näitä vasaroita hajosi, tosin pitkäaikasen käytön seurauksena, tuosta lohenpyrstöuran kohdalta, koska se valurauta lohkesi, ajan kuluessa vetorasituksen takia..Ja samalla se ottaa välyksen pois pituussuunnassa.
Ongelma oli vaan se, että noissa kuvien vasaroissa, tuo lyöntipään etuosa on täysin tasainen.Mulla se on tollasella kohoumalla, joka on tossa alaosassa.Eli se rauta törmäis aina siihen kohoumaan.
Joten tein alumiinista suoran levyn , johon tein upotukset ja lyöntipäähän tein vastaavat kierteet.Koska alumiini levy ei kauaa hankausta kestä, piti keksiä miten saada siihen kova pinta.Käytin työpaikkaa hyväksi ja metalliruiskutin alumiini levyn Wc -coboltilla , noin 0,10 mm kerros riittää hyvin.
Tämän jälkeen tein vasaraan kierretangot, ja tohon rauta levyn sisäpuolelle pulttasin messingin palan eli se messinki liukuu nyt tuota alumiinipalaa vasten..
Eli sitten niiden vasteiden tekoon...
Koneen alasimessa on 10 asteen lohenpyrstö ura, ja sellasta valmista tappia ei ole saatavilla, ton kulman takia..Ehkä jossain olis saanut teetettyä tollasen lohenpyrstöura jyrsintapin, jenkeistä ainakin , mut en sit viitsinyt.Tiedossa oli muutenkin aikamoinen jyrsintä urakka. Eli alunperin ne vasteet ovat neliö muotoisia , mä päätin tehdä ne pyöreästä matskusta, helpottaakseni muutamaa tulevaa ongelmaa. Ostin Teräsrengiltä työkaluterästä, eli 75 mm pyöröterästä.Ja sain myös kaverilta 80 mm:stä työkaluterästä. Sorvasin kaikki vasteet samaan halkaisijaan, ja pituuteen . Ja sitten oli aika keksiä oikotie tohon jyrsimiseen. Eli tein holkin , johon vasteet sopivat , melko tiukasti, ja pari stopruuvia kylkeen.Holkin hitsasin paksuun latikkaan 10 asteen kulmaan.. Sitten merkkasin tulevan lohenpyrstöuran leveyden, ja jätin tussiviivan verran työvaraa.Sitten holkki työkalun, kiinnitys työpaikan sahan pöytään ja sahasin uran joka nyt on siis sen 10 astetta.Ongelma on vaan se, et eihän toi sahan terä pääse ihan vaakatasoon, eli piti jättää sahaamatta tuo pieni loppupätkä, ettei mene sahaus liian pitkälle kappaleeseen.Lopun sahasin rautasahalla riittävään syvyyteen. Sitten vaan sivusta rällällä ja katkasulaikalla, niin että jäi pari milliä jyrsimiseen varaa. Näin sain ohitettua tuon jyrsimisen rouhinta vaiheen..ehkä ei paras keino, mut toimi ainakin minulla..
Sitten vaan oikaisin pinnat jysimessä, eli koneistin ton lohenpyrstön oikeaan leveyteen,töissä oli sellanen käännettävä ruuvipenkki, jossa sai asteen 10:neen, niin ei tarvinnut tuota jyrsimen päätä kääntää, kun tein tätä firabelina, aina sopivassa välissä.Oikasin nuo tasopinnat, mitä vasten tuo palikka makaa koneen alasimessa..nehän tuon suoruuden määrää. Normi tapilla ei vaan pääse tuonne nurkkaan asti, joten sain sen siistittyä tollasella kiekko jyrsimellä, ei se kyl oikein hyvin toiminut, mut sainpahan tehtyä..
Tämän jälkeen oli aika tehdä nuo säteet noihin vasteisiin. Eli ne on nyt tuumina ilmotettu, helpompi ajatella, kun ohjeet sain tuumamitoissa, eli loivin on, 46, ja siitä järjestyksessä 36,24,12,8,6,4,3 .
Eli syy miksen vaan sorvaa niitö säteitä sorvissa, on se , että kun tuo palikan aivan ydin keskustahan ei pyöri, ollenkaan, niin se terä ei leikkaa siinä kohtaa kunnolla, ja jättää pienen kuopan ..huomaat kun kiillotat jotain pyöreää paperilla, sorvissa, keskustaan jää sellanen jälki, jota joutuu enemmän hiomaan.
Ja en osaa tehdä niistä samankorkusia, mä saan kyllä nuo säteet tehtyä, mutta ainakin nuo jyrkemmät säteet tuppaa tulemaan paljon lyhyemmiksi, kun joutuu aina lähtemään sieltä keskustasta uudestaan, kun ei pysty kerralla leikkaa niin jyrkästi..Jotein teen niin kuin ne on aikoinaan tehty, hiomalla.Tämän jutun sain tietää jenkeistä, kaverilta joka oli tehnyt omaan vasaraansa vasteet tällä metodilla..Loivimman vasteen suora osuus on n. 38 mm ja tossa jyrkimmässä 3 tuuman se on n. 12mm.Eli loivassa pellissä on helpompi jäljittää osumakohtia koska sun pitää saada tuo 38 mm osumakohta osumaan aina toisen päälle, kun taas jyrkimmässä sun pitää saada 13 mm halkaisja osumaan seuraavan päälle ja jne..
Eli tein tälläsen pyörittimen, jossa on vaan holkki, on laakeroitu akselin päähän.Syy pyöreiden vasteiden valitsemiseen oli se, että sen palikan keskittäminen on nyt helpompaa.Eli ne mun palikat sopii tohon holkkiin naftisti, ja mittakellolla keskitin sen, ja stopruuveilla kiristin..
Sitten nauhahiomakone käyntiin, ja kädellä alkuvauhtia palikalle, ja sitten vaan hiomaan, työkalussa pitää olla jarru, koska kun se palikka alkaa pyöriö samaa vauhtia nauhahiomakoneen nauhan kanssa, ei se enää mitään syo..eli sitä pitää jarruttaa..Samalla palikka kiillottuu..Eli kääntelemällä työkalua sain tehtyä säteet, haastavaa oli et jos kääntää liian jyrkkään, keskustahan ei palikassa pyöri, niin se pysähtyy ja haukkaa keskeltä..Kyl sen tekniikan äkkiä oppi.Työkalu myös kuumeni niin paljon, et oli pakko pitää välillä taukoa..
Mulla on sellaset sädetulkit,joissa on noita säteitä leikattu alumiinipellin palaan niillä vertasin koska on oikea säde.suorien osien koot sain taas jenkeistä..
Sitten vaan piti testata palikat koneessa ennen karkasua, että lyöntipinnat on tosiaan suorat..ja oikean kokoset, eli öljyä taas väliin ja sitten kokeilemaan koneessa.Se oöly ei valehtele kyl yhtän, vaikka olevinaan mittasin tönärill' et nyt on suora osuus oikean kokonen, ei se taas pätenyt täysin vasaroidessa.Voi olla et hifistelin, mut miks tehdä sinnepäin ja korjata myöhemmin, karkasun jälkeen se on ainakin vaikeampaa..
Jahka sain pinnat tehtyä, kaverin kautta, palikat karkasimoon , Kaarinan karkasuun ja sitten kiillotus.Kovuus on 54 hrc..
Koko projektin haastavin osa, on ollut näiden kutistuspalikoiden tekeminen.Ja se on tän vasaran yks ominaisuus, minkö päätin jo alussa, et se täytyy saada toimimaan. Taas kerran sama kaveri, mikä on auttanut tässä koko hommassa, jo alusta asti, astus kuvioon mukaan.Eli hän teki mulle pakkeli muotit omista kutistus vasteistaan, ja lähetti postissa mulle..Palkkiotakin pyysi peräti 20 dollaria..
Koska ne hänen muotit on otettu palikan päältä, niin nehän on peilikuvat. Joten tein niin, että kanttasin pellistä 75mmx75mm, neliöt, ja laitoin pakkelimuotin sinne sisälle, peltiin jätin korvan, mihin saa lukkopihdit kiinni, että muotti pysyy kiinni. Sitten tein pellinpalan, johon tein reiki, mistä pakkeli pursuu ulos, että saa tiivistettyä sen muotin. Sit valelin alkuperäsen muotin , sellasella huulirasvalla, keltanen purkki ja joku apilankuva, oliko jotain klover vaselinea, tämä toimii muotin irrotusvahana.Sitten motonetista pakkeli purkki, ja koko kakku sinne pelti neliön sisään, ja painoin pellin palalla tiiviiksi. Vaikein homma on sen vahan annostelu, kun laitto liikaa,se jätti sellasia uurteita muottiin, ja liian vähän, ne meinas jämähtää yhteen.Parin kokeilun jälkeen onnistus.
Sitten jyrsin palikan siihen muotoon mitä jyrsimessä sain..loppu menee täysin käsityöksi..
Ainut konsti saada palikka tehtyä oli vanha kunnon viilaus ja vingulla hiominen..Istuin autotallissa parit illat, ja ..onneks siihen hommaan ei tarvittu kun viiloja ja ruuvipenkin..ja hermoja..
Vaikeus on siinä että palikka on edestä 4 tuuman säteellä ja sivusta 6 tuuman säteellä, ja vain yksi ainut kohta kuuluu osua vasteissa yhteen. Alimmaisessa on tämä patti joka tekee rypyn ja ylimmäinen palikka lyö sen tasaseksi. Alimmainen on kupera muoto ja ylimmäinen kovera, ja näiden täytyy osua yhteen oikeassa paikassa.. Ja väliin täytyy jäädä pellille välystä, se ei osu missän vaiheessa ton kolon pohjaan.
Kyl sen sai tehtyä kun tarpeeks viilaa ja koittaa välillä koneessa ja taas viilaa.. Sädetulkit ja muotokampa oli paras työkalu..
Sitten vihdoin sain ne toimimaan, ja sit tuli tehtyä telineet palikoille, puusta siksi et oli helppo tehä puuhun tuo lohenpyrstöura , että pysyvät paikoillaan, ja tärinä ei aiheuta meteliä..
Eka kuva on osuma kohdan säätämistä, eli ton kaaren pitäis mennä tuonne toiseen reunaan asti, vähän niinkun hymynaaman suu..Toinen kuva on valmiit kutistus palikat karkasun jälkeen.. ja yks kuva on kylttistä jonka löysin, osuu sopivasti aiheeseen..
Nyt se on ollu valmis noin. 1 ½ kk ..ja ollaan tässä päivässä..Ja aikas pitkä projekti on valmis :D
Loistavaa wanhan koneen ja työmenetelmän elvyttämistä.
Taidetta sanoisin ;D
Kiitos vaan,
Kyl täs varmaan omat kädentaidot myös kasvo vähän, projektin mukana.Ainakin hermot ;D
Se on vähän niin, et, en kyl ajatellu , sillon kun vasaran hain, et mitä kaikkea joutuu/tarvii tehdä, et saa koneen toimimaan niin kun pitää..Eikä ne kirjatkaan missä koneen ekan kerran näin, kertonu mitään tästä työmäärästä.Matkan varrella, kyl tätä tietoa tuli ihan tarpeeks, ;D
Mut jos miettii, et ilman nettiä, ei kyl tietäis mitään näistä.
Harvas on ukot ketkä tietää koneesta, jopa jenkeissä.Mut ne ketkä tietää, kyl auttaa heti, kun kysyy.
No..nyt jää nähtäväks. saanko tällä mitään aikaan..Uskon et jotain ehkä tullaan tulevaisuudessa näkemään ::)
Aattelin laittaa tähän loppuun, pienen videon pätkän, josta aukeaa paremmin vasaran toiminta, eli silotan tossa videossa yhden pellin palan, joka nyt on tekeillä, pelti on 1,25 mm:listä..aika hiljasella lyöntinopeudella viellä mennään, tai pitää olla tosi lyhyt isku, jos vasaroin täysillä kierroksilla..en pysy kunnolla osumakohtien perässä..harjotukset jatkuu...
www.youtube.com/watch?v=34JARZD6L0M (http://www.youtube.com/watch?v=34JARZD6L0M#ws)
Tää on hieno.
Kiitokset, kyllähän tämä tekee sen mihin se on suunniteltukin..itseä saa syyttää jos ei ala haluttua muotoa tulemaan ;D
Mut voin päivittää tätä , kun on tullut uutta tietoa näistä vasaroista Suomessa..Mikäli joku vielä jaksaa lukea ::) Ja mikäli ylläpitoa ei haittaa.Tämä kun ei suoraan liity mp:riin ..ja joku voi olla jo kypsä aiheeseen..?
Ei suinkaan, mielenkiintoista luettavaa ja katsottavaa....
Kyllähän nyt varmasti tälläiselle säikeelle paikkansa ja lukijansa löytyvät.
Juu on mielenkiintoista luettavaa ja osaamista on helppo kunnioittaa!
Johan tässä ollaan kapteenin kanssa uusia päivityksia odoteltukin, anna paukkua! :D
Allsprait ,pitkä juttu taas, mutta menkööt ;D
Elikkäs täs about ½ aikana on tullut erästä projektia tehtyä mutta aika hitaasti.Pääosassa peltien muotoilussa on vasara ollut mutta kyllä Ewheeliäkin viellä käyttää.Ei aina jaksa muuttaa koneen säätöjä.Ainakaan pienen palan takia.Laitan lopussa muutaman kuvan tekeleestä.
Mutta merkittävin juttu tapahtui kesäloman aikana heinäkuussa.Eräs facebook tuttu kävi Lavialla olevassa V.Keto-Seppälän linja-auto varikolla.Eli paikan nimi on ollut Lavian Autokori oy.
Keto-Seppälä oli suuri liikennöitsijä satakunnassa , mutta tytäryhtiö Lavian autokori korjasi linja-autoja ja rakensi myös uusia.Viimeiset puurunkoiset linja-autot tulivat lavialta.Toiminta loppui 1982.Nykyään paikka on Suomen ainoa linja-auto museo.Se on auki tiettyinä vkoloppuina kesä ja heinäkuussa.
No näin kuvat Lavialta jossa oli aivan samanlainen vasara kuin itsellä.Se oli laitettu korkeammalle kuin omani (Itellä pajan korkeus on se 250cm) ja se oli aivan samalla tavalla laitettu kuin tuolla Californian pajalla (edellisissä kuvissa).Vanttiruuvit tuli katosta (estää sitä kiertymistä ja tärinää)ja paksut puut oli tuettu lattiaa vasten.Toisinsanoen siellä oli tiedetty miten tämä laite kuuluu asentaa.Koko valtava pilari oli valettu sementistä ja etuosassa oli paksu puu joka oli lestiraudoilla kiinni betoni tolpassa.Vasara oli ruuvattu kiinni puuhun.
Kiinnostus heräsi heti.Päätin soittaa museolle ja selittää että olen samanlaisen rakentanut ja osaan käyttää sitä.Museon opas oli heti kiinnostunut ja myös tiesi näistä koneista jotain.Sovittiin päivä jolloin menen käymään ja katsomaan heidän konettaan.
Eka kuva on paikanpäältä, toinen netistä ja kolmas tutun laittama.
Paikanpäällä oli se suurin yllätys ja jonka jo mennessä olin nähnyt tutun kuvista.
Vasaran kyljessä on kyltti jossa lukee "E.A Wahlström mekanisk verkstad ,Helsinki Helsingfors"
Eli voi sanoa että kaikkeen mitä tällä laitteella tekee voi ylpeänä laittaa Suomen lipun merkin, kotimaista tuotetta.Eli ei tuo minunkaan ole aito amerikkalainen Pettingell, vaan suomalainen E.A Wahlström.
Eli kyseessä on suomalainen kopio , amerikkaisesta Pettingell power hammerista.Ja näiden tarina on seuraavanlainen.Ja nämä tiedot kerrottiin minulle Lavialla.
1920 -luvulla oli suomalaisia töissä Jenkeissä.Jenkeissä iski suuri lama , ja joukko suomalaisia kori miehiä päätti muuttaa takaisin Suomeen.He olivat päättäneet perustaa Suomeen koritehtaan.Oppi oli saatu Fordin tehtaalla , Detroitissa. Mies nimeltä Urho Hammar oli vasara mies jenkeissä, ja hän toi aidon Pettingell vasaran "matkatavaroissaan" .Miehet perustivat koritehtaan nimeltä Autokoriteollisuus .Firma meni nurin ja tuleva Kutterin tehtaan perustaja osti firman ja nimi muutettiin Uusi autokoriteollisuus.Hammar käytti tietysti Pettingeliään firmassa.
Urho Hammar taisi olla vähän taiteilija koska kuulemma ei aina ollut selvinpäin vasaralla ;D
Mutta kuitenkin ammattimies.Hänet houkuteltiin kilpailijan palvelukseen, ja kilpailijan bussit alkoivat muistuttaa vanhan työnantajan linja-autoja :D
Elikkä nämä Wahlströmmit ovat kopioita Pettingelistä ja ne tehtiin Suomen koritehtaille pääasiassa linja-auto tehtaille.Niitä täällä tehtiin paljon.Museon vasara on vuodelta 1947.Vuoteen 1963 korin osat vasaroitiin.Sitten tilalle tuli lasikuitu.
Tässä kuva Urho Hammarista , Kutterin pajalta.Kuva on kuulemma lasinegatiivista kopioitu, eli vanha kuva on kyseessä.
Kattokaa osan kokoa ;) ja apumies on vieressä.Ja haalarit on öljys tai vaseliinis aikas hyvin.
Ja kun ei ole ollut kunnon tolppaa, niin kattokaas noita rautoja katosta jolla vasara on tuettu.Ei ihan hepposilta näytä..
Viimeinen kuva on K.Nummelan koritehtaalta , tämä oli Kaarinassa.Veikkaan et tuossa apumiehen hommassa on saanu kuulla kunniansa, ja arvaa kenen piikkiin susi kappale menee ;D
Kierrettiin museo ympäri ja on kyllä aika hieno paikka.Kaikki koneet on siinä kunnossa että vois melkein alkaa heti hommiin.
Kerroin vasaran käytöstä , eli ne osuma pisteiden tarkistus öljyllä, ja kappaleen voitelu ,että voi seurata lyöntejä pinnassa.Shimmi levyjen käyttö iskun lyhentämiseen jne.Oli hienoa pitää "esitelmä" ihmisille joita aihe todella kiinnosti.
Museon koneen alaosassa on romulaatikko, (jonka näin jo ennen menoa kuvissa)
Ja tietysti kiinnostaa nämä vasaroiden työkalut.Joten sain katsoa löytyykö mitään ja siellähän niitä oli pölyn peitossa.Ovat olleet vaivaiset 50 v laatikossa.Museon kone on ollut viimeksi käytössä 70 -luvulla.Museon opas Timo Lehtonen kysyi käykö nämä minun koneeseeni ja haluanko niitä testata..
Ei tarvinnut paljoa miettiä ;D
Kaikkia en ottanut kun osa oli sellaisia mitä jo minulla on.Näillä työkaluilla on tehty satoja paneeleja.Ja mielenkiintoista on , että netissä kaikilla on niin hienot CNC:llä tehdyt ja pyöristetyt palikat.Nämä on taas sellaisia mitä on siihen aikaan äkkiä tehty.Sellainen ero näissä on että mä tein omat palikkani 75 mm kokonaiskorkeuteen.Nämä on tuosta lohenpyrstön juuresta 75 mm korkeat, eli nämä on vähän isommat ja about nyrkin kokoset.Painaa kyl enemmän, kuin omat tekemäni vasteet.
No ei tä nyt viellä lopu ;D
Museon Timo lehtonen oli saanut soiton lakimieheltä joka hoiti Kutterin suvun viimeisen jälkeläisen kuolinpesää. Lakimies soitti ja sanoi että täällä Rabbe Kutterin autotallissa on joku ihme rauta kasa.Ja voitko tulla katsomaan mikä tämä on..
Kyseessä on Urho Hammarin tuoma aito Pettingell vasara.Joka on täysin entisöity.Eli kyllä sitä on arvostettu kun on säilytetty melkein 100 vuotta..Tämä on myös Lavian museolla.
Purin oman vasarani alkuvuodesta ja selvisi että Suomalaiset ovat tehneet parannuksia vasaraan vs Pettingell.Tällöin en tiennyt Wahlströmistä mitään.Muutokset on kuulalaakeri kytkimen etusosassa ja rasva käytävä vasaran takaosassa , joka voitelee kytkimen sisällä olevaa messinki holkkia.Lisäksi kevyempi vauhtipyörä.
Seuraavaan juttuun laitan tuon osa minkä olen nyt tehnyt..
Eli nyt olen tehnyt tällaisia Höyrylaivan raakitorveja .Materiaali on 1,25 mm ja alkuperäsiä ei ole.Sain putkien halkaisijat , eli alku 250 mm ja loppu 400-450. Muutaman esimerkki kuvan näin, mutta tyyli on vapaa ;D
Ja tällaiseen muotoon päädyin..Päätyhalkaisija on 450mm
Eka on esimerkki kuva , toinen on vanerimuotti , ja kolmas on kahden raakitorven valmiit palat.Eli Yksi torvi tehdään 6 palasta ja hitsaan kaikki kaasulla kun ei ole tigiä.Tein ekaks ihan pahvista ja kuumaliimasta muotin , mut ei se mitään oikein kestä.Vaneri vei voiton kirkkaasti.
Viimeinen kuva on kun olen hitsannut palat yhteen ja oikonut saumat.Trimmaus ja sikki jäykiste puuttuu etu reunasta.
Nyt olen saanu ekan hitsattua ja viimeisteltyä.Eli suurin muoto on tällä vasaralla tehty, kutistamalla reunat (Ei levy ohene liikaa ,kuin jos vain venytettäisiin) ja venyttämällä vain keskiosa.Näin siis noissa suurissa kylkipaloissa , pienet alimmaiset sivupalat tein ihan englanninpyörällä.Ja nuo alkukäyrän puoliskot englannin pyörällä , kumisen yläpyörän avulla.Kun ei ole mankelia.
Eka kuva on sitä kutistusta, eli noin paljon saadaan muotoa pelkällä kutistamisella/supistamisella, pelkällä venyttämällä se vaatisi paljon venymistä keskustaan.Vipu kutistaja ei pysty tähän, Pullmax pystyy oikeilla työkaluilla.
Toinen on vaan esimerkki kuinka paljon muotoa tällasessa torvessa on.
Ja loput on valmis ensimmäinen putki .Toinen täytyy hitsata kasaan.
Tarttis kyl päivittää omankin pyörän ulkonäköä jossain vaiheessa.Noo ehkä ensi vuonna..
Sellattis se sit on aika menny ;D
Erittäin mielenkiintoista. :)
Hienoa, että viitsit kertoa näistä!
Tämä on sitä todellista kulttuurityötä ja hyvää jälkeä
näkyy tulevan myös. Nostan hattua!
-eeko
Kiitos kun kerroit, tämmöistä on mukava lukea.
Joo tosi mukavaa luettavaa kun joku jaksaa perehtyä perinpohjin asiaan. Vaikka ihte en mitään osaa koko koneella tehdäkään niin mielen kiinto riittää lukea juttua.
Mukava kuulla..Siks vähän kyselinkin et kiinnostaako ketään et ei ihan turhaan jaksa kirjotella.Ja kannattihan se näköjään :)
Taidan muuten vaihtaa tuon otsikon " E.A Wahlström suomalainen jousivasara"
Sen tiedän että tuo Wahlström mekaniska verkstad lopetti toiminnan 1950, muuta ei löytynyt.
Jäi mainitsematta että koitettiin siellä Lavialla saada heidän vasara lyömään.Mutta lattahihna luisti liikaa.Hihna oli kyl paskanen seisomisen takia.Vasaraa kyl pystys pyörittää käsin, et ei ollut jumissa.Alasin (johon alimmainen työkalu tulee kiinni) oli kyllä aivan vinossa,Sinne oli laitettu erilaisia pelti rainoja sinne tänne,jotta olis saatu lyöntipinnat kohdakkain.Mutta nyt ne lyöntipinnat oli pois asetuksesta. Ja se remmi joka on tuon jousen välissä oli hyvässä kunnossa.Koitin katsoa olisko siellä ollu sen jousen puristamiseen joku työkalu, mut ei näkynyt.Vieläkin muistaa sen oman taistelun siinä hommassa.
Sanoin että jos joskus haluavat että vasara laitetaan "asetuksiin", ja kokeillaan sitä,niin autan kyllä mielellään siinä.
Eli nyt näitä koneita on tietääkseni neljä Suomessa. Lavian museolla on kaksi, itsellä yksi ja Lappeenrannan automuseossa yksi.Se on Pohjolan Liikenteen linja-auto varikolta.
Mutta mistäs tietää montako on jäljellä..Kyl vielläkin voi olla jossain vanhalla varikolla, mikäli rakennus on jäljellä..... ::)
Laitan kuvan jossa näkee levyn toiselta puolelta hyvin nuo öljyiset lyöntikohdat.Ja K.Nummelan kirjasta on lyhyt kuvaus. Ja viimeinen kuva on tuo Lappeenrannan vasara.Ja sit pari kuvaa jenkeistä kun tehdään kattopeltiä rodiin.Olisko ollu A-fordi, mut on kyl palassa vähän ylimääräistä,kun lopullista kuvaa katselin.Viimeisessä kuvassa näkyy myös että on tehty jostain jarrusylinteristä hydraulinen poljin.Mitä olen lukenut juttuja osa tykkää hydraulisesta ja osa ei pidä-Kai se taajuusmuuntimella toimiva olis paras.No, nyt mennään vaijerilla ja puunpalalla..
Jossain vaiheessa aion koittaa saako 2:ta 1 mm peltiä pakotettua samaan aikaan, mut se sit joskus..
Sain nuo raakitorvet valmiiksi ja kaipa ne ja itse tekijän kehtaa näyttää kun facebookissa ne olen jo näyttänyt :) ;)
Yhdessä kuvassa näkyy miten palat on hitsattu, loput on kun ne on valmiit.
Eipä tässä voi ku peukuttaa!!! Paljon on innostusta saanu itekki näistä sun topikeista.
Kiitti :)
Se on hyvä jos tä innostaa kokeilemaan. Kyllähän se aina lisää motivaatiota kun saa homman onnistumaan ja kun tajuaa ymmärtävänsä edes vähän siitä mitä sille pellille pitää tehdä jotta saa sen menemään niinkuin on tarkoitus.Mut harjotukset jatkuu ;D
ARVOSTAN!!! Pitää kyl tulla joskus ihan livenä kattoo...
Joo, tulet joskus kattelemaan. Kyl me sellanen aika johonki väliin löydetään.
Todella mahtavaa työtä! Ja kiva seurata. Jatkat vaan kirjoittelua, tykkään lukea.
Mulla menee aika Fiiatin kanssa ja tarina sopii paremmin traktorifoorumeille...
Moro,
Mukava kuulla. Päivitän taas kun saan jotain aikaiseksi.
Ai juu, sullahan oli sellainen työn alla ku viimeksi nähtiin :)
Vähän aiheesen liittyen. Nyt ovat amerikan maalla aloittaneet uusien Pettingel vasaroiden tuotannon, 60 vuoden jälkeen.
http://www.pettingellmachineco.com (http://www.pettingellmachineco.com)