Venttiilit ja nokka for dummies

[Tuusulan T-Bone]

Kokkonen, Kokkonen, Kokkonen...

Elvistely on aina ruodussa.

Kovilla nostajilla tullaan seuraavaksi menemään, joten sieltä ei paljoa heittoa tuu. Tietääkö muuten kukaan, millaisia nostoja/ramppeja/kierroksia noi Velva-Touchit sietävät, jos vaikka miettis niitä sitten seuraavaksi? Orggishydrauleihin en sattuneesta syystä luota enää...

Pikaisella laskutoimituksella nykyisen nokan Andrews BH rampin nousu imun avautumispisteestä TDC:iin on keskimäärin 0,0033"/aste. Leineweberin L2S:n vastaava arvo on 0,0046"/aste. Eli jyrkempi on narunkutojan ramppi ainakin tuolla kohtaa. Täytyy piruuttaan laskeskella noita vähän lisää...

Laskukaava: TDC nosto - (0,053"*1,43) / imun avautumishetki asteina ennen TDC:ia (@ 0,053").

[Kokkonen]

Tuollaisenaan ne olis hurjat lukemat, mutta tuossa rampin nopeudessa ei huomioida vipusuhdetta, ainoastaan se rampin suora osuus, tai sen jyrkin osuus, jossa nousunopeus on suurimmillaan. Siis pelkkä nokan aiheuttama nosto. Siihen on varmaan olemassa H-D:llekin joku maksimi, mitä ei olisi hyvä ylittää.

Siinä pitäs tietää paljonko on nostoa ko matkalla ja montako astetta nokka pyörähtää kun nostaja kulkee sen matkan.

Tuo sun laskukaava tuottaa jonkun muun vertailuluvun.

Jäykissä nostajissa on myös välystä, joten ei sekään ihan yhtenä tankona avaa venttiiliä, mutta välys on siinä vakio jolloin esim jousien tai vipsusuhteen muutos ei vaikuta.

No joo, tais mennä pilkun nussimiseksi nää mun mietelmät...

Edit: ei muutettu mitään...

[Tuusulan T-Bone]

No niinpäs tuottaakin. Mutta jos jakaa nuo lopputulokset vippasuhteella 1,43, tulee sama asia nokan nostona. Laskukaavan voisi vastaavasti muuttaa muotoon:

(Lift @ TDC / 1,43) - 0,053 / Intake Open ° BTDC

Sinänsähän tuo kertoo vain rampin jyrkkyydestä ennen TCD:ia, mutta kaipa siitä jotain suuntaa saa.

Sitten vois vielä laskeskella tönärin ja sylinterin lämpölaajenemisen aikaansaamat vaikutukset nostoon...

[shoveltimppa]

Sitten vois vielä laskeskella tönärin ja sylinterin lämpölaajenemisen aikaansaamat vaikutukset nostoon...

Muista sit laskee alsa- ja terästönäreille erikseen 

[ma^ko]

Sitten vois vielä laskeskella tönärin ja sylinterin lämpölaajenemisen aikaansaamat vaikutukset nostoon...

Ei saa vaikuttaa nostoon, muuten loppuu puristukset... ku ruppee venttulat kantamahan.

[Lyytinen]

Siitä huolimatta jos on 20 senttiä pitkät teräs- ja alumiinikappaleet, niin 100 astetta jos molemmat lämpeää, alumiininen on about 0.25 mm pitempi.

[ma^ko]

Siksihän systeemissä pitää olla sopivat välyksen että käyntilämpimänä on välys minimissä, mut jos tönäri yhtäkkiä nostoa lisää niin venttula silloin kyllä kantaa.

[shoveltimppa]

Shovelissa ainakin tönärit säädetään kovien nostajien kanssa siten, että kylmänä välys on nolla = tönäri pyörii nihkeästi paikallaan. Lämmetessä paikat elää siihen mallii, että jo äänestä kuulee välystä olevan  Eli venttiilien kantamisesta ei ole pelkoa.

[ma^ko]

Niin, eli pytyt "kiipeää" enemmän kuin tönärit "venyy". Mut jos tönärin lämpölaajenema vaikuttais nostoon niin silloinhan kantaisi kyllä.

[Tuukka]

No vaikuttahan se nostoon, mutta vähentävästi...

[ma^ko]

Totta, lauseen oisi pitänyt olla muodossa että jos tönärioen venymä vaikuttaisi nostoon kasvattavasti niin se aikaansaisi kantamisen venttuloille... tai jotain sen suuntaista ni välimerkit ei olis houkuttanut haureuteeen.

[Kiiski]

Leineweber + 4 tarraa!!! Repikää siitä.

[Tuusulan T-Bone]

Jopas on... mihkä meinaat liimata noi kaikki?

[Hemuli]

Kiiski koittaa peittää tolla tarramäärällä sen tosiasian että tossa nokassahan on aika miehekäs nosto !

[Tuusulan T-Bone]

Kiiski koittaa peittää tolla tarramäärällä sen tosiasian että tossa nokassahan on aika miehekäs nosto !

Noinko sä odotit Kiisken hankkivan sellaisen miedon dresser-nokan?