Uutiset:

Onko tiedossa hyviä bileitä? Linkitä ne kalenteriimme!

Main Menu

Venttiilit ja nokka for dummies

Aloittaja Tuusulan T-Bone, 27 tammikuu 11, 20:54:21

« edellinen - seuraava »

Kiiski

Lainaus käyttäjältä: Miikka - 26 helmikuu 11, 18:22:27
Mulla on mottiin tulossa tollaset S&S:än 1.5 rullavipat ja Andrewsin A2 nokka yhdistelmä. Ne rullavipat on aika "hienot" ;D Mitäs kaavaa arvon raati suosittelee et motti saadaan toimimaan... :D :D
Miten ne rullat on kiinni niissä sun vipoissa? Tappi minkä ympärillä rulla ja iso välys? Vai jeti rulla eikä välystä?

Miikka

Lukitaan vaihto-ehto A, näin muistelisin. Voin huomenna vielä tarkistaa.

Kiiski

Joo tarkasta. Mulla just sellaset lervat ja meinas leuka venähtää, kun sain ekan kerran käteen, et ihan paskana jo uutena. Olis kiva kuulla et kohtalo tovereita muitakin ja et tod.näk. tarkotuksella juuri sellaset.

Tuukka

Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 26 helmikuu 11, 16:37:17
Luitkohan itse lainkaan tuota postaamaasi, jos luit niin lue uudelleen ja ajatuksella, ekan sivun loppupuolelta tokan alkupuolelle... huomaat että valitsemasikin lähde yhdentää noston ja venttulan koon... oho, kuins nyt noin...

Nyt on kyllä pakko kommentoida. Tossa jutussa ei kyllä missään mainita, että olisi olemassa joku maksimi nosto tietylle venttiilin koolle ja että sen jälkeen kaikki on turhaa, päin vastoin.

Täällä rupee nämä kommentoinnit joidenkin osalta menemään ihan käsittämättömyyksiin.
Jokaiseen kysymykseen voi kyllä jokainen lukutaidon omaava tekaista jonkun todella viisaalta kuulostavan vastauksen, mutta mitä hyötyä siitä on kenellekkään???
C.O.G.

Hemuli

Onhan taas mennyt korkealentoiseksi tämäkin juttu, koskahan ollaan sivulla 20?

Muistan lukeneeni artikkelin jossa tutkittiin kanavien virtausta penkissä. Yllättävä tulos oli se, että kun venttiili otettiin kokonaan pois, virtaus oli huonompi kuin mitä se oli venttiilin kanssa maksiminostolla. Tämän valossa Makon ovivertaus ontuu pahasti, virtaukseen todellakin vaikuttaa paljon muutakin kuin venttiilin koko.

Tänään juttelin T-Bonen kanssa puhelimessa asiasta ja lopputulema alkuperäiseen kysymykseen oli jokseenkin sen, että jos tavoitellaan moottoria joka toimii sekä ala- että yläkierroksilla paras vaihtoehto olisi vippasuhteen kasvattaminen. Sama asiahan voidaan toteuttaa myös nokan muodolla mutta silloin nostajat joutuvat todella koville koska nopeat rampit yhdistettynä kovaan nostoon käytännössä painavat nostajaa sivusuunnassa ja rulla ei meinaa päästä mukaan nokan profiilille. Jos vippasuhdetta muutetaan, voidaan käyttää huomattavasti miedompaa nokkaa jolloin nostajille kohdistuva sivusuuntainen rasitus pysyy inhimillisenä. Pystysuuntainen rasitus ei ole läheskään niin paha jos kaikki koneiston osat on kuosissa.

Mako tuossa jossain vaiheessa viittasi vipan ja venttiilin kosketuskulmaan. Selkokielellä tämä tarkoittaa sitä että vipan liikerata pitäisi olla mahdollisimman symmetrinen venttiilin päähän nähden, vippahan liikkuu ylös-alassuunnan lisäksi sivusuunnassa venttiilin päällä ja aina kun mennään venttiilin keskipisteestä sivuun tulee sivusuuntaista kuormitusta venttiilin ja ohjurin välille. Optimaalisessa tilanteessa liikerata lähtee hiukan sivusta päätyen yhtä kauas keskipisteestä toisessa ääripäässä. Tässä H-D:n moottori on vähän huono koska vipan korkeutta ei pysty muuttamaan. Niinpä käytännössä ainoa konsti jolla tuo kulma saadaan oikeaksi on katkaista vippa ja hitsata se takaisin oikeaan kulmaan.

Rullavippa on osittainen ratkaisu tähän pulmaan koska se ei kuormita venttiiliä sivusuunnassa niin paljon kuin pelkkä liukukitka.
Sportsters rule - blowing away big twins since 1957

ma^ko

Vertaus oveen ei ole minun vertaus vaan sitä on käytetty asiaa käsittelevissä teoksissa, jyrkästi yksinkertaistettuna persaatteena se o täysin oikea vaikka tosi elämässä tavaraa saattaakin mennä jopa vähemmän kun ovi on naapurihuoneessa. Maksimi hyötynostohan riippuu venttulan koosta ja palotilan muodosta, eli jos venttiili sijaitsee siten ettei koko avautuma ole vapaata esimerkiksi palopoteron reunan takia niin saatetaan hyödyntää enemmän nostoa. Jos tehdään uniikkia nokka-akselia moottorille, ensin slvitetään avauma jolla virtaus on täysimääräinen ja siinä on maksimi hyödyllinen avautuma, enemmästä ei ole hyötyä. Tuohon avautumaan tulisi toki täytöksen kannalta päästä mahdollisimman nopeasti ja siinä pysyä mahdollisiman pitkään. Tässä on syy miksi joudutaan käyttämään jonkin verran ylimääräistä nostoa, että saadaan nokkaprofiili sellaiseksi joka kuitenkin vielä pyörii, täysin kulmikas nokka olisi avauksen kannalta optimi mutta se kun ei pyöri edes rullanostimilla.

Jos tehdään viritysnokkaa koneelle kun sitä lähdetää piirtämään, niin ensimmäiseksi tarvittava lähtökohta on konetyypin hyödyntämä efektiivinen nousu, siis paljonko venttiiliä on hyödyllistä avata. Tämä on suoraan suhteessa venttulan kokoon jollei palotilan muoto aiheuta lisähuomioitavaa. Seuraava huomioitava on maksiminosto mikä mahtuu toteutumaan(riittääko venttiilin liikerata, toimiiko venttiilijouset ja mahdolliset viipat mihin asti, miten korkea nenäinen nokka mahtuu pyörimään). Nämä kun on tiedossa voidaan arvioida millaisella ajoituksella koneelle saataisiin haluttu toiminta-alue ja sitten voikin lähteä poiirtämään nokkaraudalle profiilia jonka tulisi pyöriä. Rullanostajilla saadaan työntötankokoneessa optimaalisempi profiili nokalle kuin laahaavilla koska nenä voi olla lähempänä kulmikasta, hyödyllinen aukioloaika saadaan pidemmäksi.

Efektiivisen nousun ylittävästä noususta ei ole mitään hyötyä, virtaama ei parane vaikka se lautanen on entistä kauempana seetistä. Haluttaessa maksimoida efektiivinen aukioloaika joudutaan useimmiten nokkaan lisäämään aika huomattavastikin "turhaa" nousua jotta saadaan aikaiseksi profiili joka vielä pyörii. Tämä on juuri ilmiö johon viittasin tuolla jossain kun madalsin marinekoneen nostoa, lyhentämättä aukioloaikaa niin koneistaja epäili että menin jo niin kulmikkaaksi ettei pyörisi laahaavana nokkana, no se vielä pyöri, rullanostajilla taas olisi voinut olla jyrkkäkulmaisempikin.

Taavetissa, ainakin vanhoissa, tulee mielenkiintoisia lisäpuuhia het ku on vähän isommat nousut, pannaria ku nuorna viritteli niin ohjureit sai lyhentää et sai venttulalle liiketilaa ja jakopääst sai ajaa  rattaalta hammaspintaa kapeammaks et mahtui nenä pyörimään jne. Se oliko mokomnassa virissä mitään järkeä on taas ihan toinen juttu, onko viritetyssä pannu-stroukkerissa ylipäätään järkeä.

Katukoneessa ei kuitenkaan yleensä tavoitellut ajoitukset ole niin pitkät, että kannattaisi hirveästi turhaa nousua hankkia profiilin tehokkuuden nimissä rasittamaan koko venttiilikoneistoaan. Tehoa, virtausta, vääntöä tai täytöstä se yli hyödynnettävän efektiivisen nousun oleva nousu ei koskaan tuo.
Lähes kaiken mitä insinööri on ryssinyt, voi ihminen korjata.

Miikka

Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 26 helmikuu 11, 18:59:37
Joo tarkasta. Mulla just sellaset lervat ja meinas leuka venähtää, kun sain ekan kerran käteen, et ihan paskana jo uutena. Olis kiva kuulla et kohtalo tovereita muitakin ja et tod.näk. tarkotuksella juuri sellaset.
Just kävin rullia hipelöimässä. Sanotaanko näin että "näppituntuma" välys tuntui.

nicnac

Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 26 helmikuu 11, 23:24:27
että jos tavoitellaan moottoria joka toimii sekä ala- että yläkierroksilla paras vaihtoehto olisi vippasuhteen kasvattaminen

Ihan mielenkiinnosta...miten vippasuhteen kasvattaminen vaikuttaa siihen miten se toimii ylä ja alakierroksilla. Vai haetaanko tässä jotain nopea venttiilin aukeamista? Onko tästä olemassa näyttöä niinkuin oikeasta elämästä?

Kiiski

Lainaus käyttäjältä: Miikka - 27 helmikuu 11, 10:20:27
Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 26 helmikuu 11, 18:59:37
Joo tarkasta. Mulla just sellaset lervat ja meinas leuka venähtää, kun sain ekan kerran käteen, et ihan paskana jo uutena. Olis kiva kuulla et kohtalo tovereita muitakin ja et tod.näk. tarkotuksella juuri sellaset.
Just kävin rullia hipelöimässä. Sanotaanko näin että "näppituntuma" välys tuntui.
Paljon toi "näppituntuma" vois olla 0,1mm vai 2mm?

Miikka

Jos tarkasti hypistelee niin hyvin pieni välys tuntuu ::) Täytynee tutkia tarkemmin.

Hemuli

Lainaus käyttäjältä: nicnac - 27 helmikuu 11, 11:15:03...Onko tästä olemassa näyttöä niinkuin oikeasta elämästä?

En mä oikeasta elämästä mitään tiedä, kunhan maalaisjärjellä näitä asioita pähkin. Pointtina mulla on se, että vippasuhdetta kasvattamalla voidaan imuventtiilin sulkeutumisajankohta pitää maltillisena mutta samalla kasvattaa virtauksen määrää isommalla nostolla. Kaikkihan tietävät että mitä pidempään imunokka on auki männän lähdettyä puristustahdille, sitä huonompi dynaaminen puristussuhde joka vuorostaan heikentää suoraan alakierrosvääntöä. Jos halutaan kuitenkin yläkierroksille potkua niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää noston lisääminen. Se voidaan tehdä joko nokan profiilia muokkaamalla tai vippasuhdetta kasvattamalla. Itse kallistuisin vippojen vaihtoon koska se rasittaa nostajia vähemmän kuin radikaalin muotoinen nokka.
Sportsters rule - blowing away big twins since 1957

Tuukka

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 26 helmikuu 11, 10:35:00

Kun noita shovelin rullavippoja näyttää saavan 1,5 tai 1,625 vippasuhteella alkuperäisten ollessa 1,42. 1,625 lisää nostoa venalla öpaut 0,08 tuumaa.


Kai t-bone vanhana shovel miehenä tietää, että noi evon keinuvivut saa melko pienellä koneistuksella käymään shoveliin? Jos vipusuhdetta haluaa ja selvää säästöä. Tuolla amerikan shovel foorumilla on konversiosta paljon juttua.

esim tässä:

http://shovelhead.us/forum/showthread.php?t=56837&highlight=evo+conversion
C.O.G.

Tuusulan T-Bone

Lainaus käyttäjältä: Tuukka - 27 helmikuu 11, 13:47:15
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 26 helmikuu 11, 10:35:00

Kun noita shovelin rullavippoja näyttää saavan 1,5 tai 1,625 vippasuhteella alkuperäisten ollessa 1,42. 1,625 lisää nostoa venalla öpaut 0,08 tuumaa.


Kai t-bone vanhana shovel miehenä tietää, että noi evon keinuvivut saa melko pienellä koneistuksella käymään shoveliin? Jos vipusuhdetta haluaa ja selvää säästöä. Tuolla amerikan shovel foorumilla on konversiosta paljon juttua.

esim tässä:

http://shovelhead.us/forum/showthread.php?t=56837&highlight=evo+conversion


Tietää, ovat supermiehet värkänneet itte koko evon venttiilikoneistonkin shoveliin. Mutkun mun pitää saada rullavipat, eikä evossa sellaisia vakiona oo.

Evon venakulmilla rullavippoja ei mun mielestä edes tarvii: mun X00 000 kilsaa ajetussa evossa esimerkiksi alkuperäiset ohjurit ovat vielä täysin toleransseissaan, kun taas shovelissa oltiin ihan finaalissa. Kummassakaan ei oo rullavippoja, mut shoveliin sellaiset täytyy nyt laittaa.

Päädyin johtopäätökseen, jossa laitan 1,625 vippasuhteen juurikin tuosta syystä, jonka Hemuli mainitsi. Haluamani nosto ja aukeamiskulma saadaan aikaan "vähemmällä nokalla", jolloin nostajan rullat pääsevät vähemmällä. Rulla keinuvivun päässä taas on shovelin venakulmilla hyvä juttu joka tapauksessa riippumatta vippasuhteesta.

Kiitokset kaikille, taas kerran! :)
Long John Stroker

Tuusulan T-Bone

Ehehe, tulipas mieleen seuraava jatkokysymys: mistä tiedän, mikä olisi sopiva jousipaine/jousivakio? :)
Long John Stroker

ma^ko

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 27 helmikuu 11, 20:21:40
Ehehe, tulipas mieleen seuraava jatkokysymys: mistä tiedän, mikä olisi sopiva jousipaine/jousivakio? :)

Mä en yritäkään väittää tietäväni tähän vastausta, mutta varmista joka tapauksessa että jousille jää riittävästi varaa ennen pohjausta vielä maksimaalisella toteutuvalla venttiilipään nostolla ja että jousilautasen ja ohjurin väliin jää riittävä toleranssi.
Lähes kaiken mitä insinööri on ryssinyt, voi ihminen korjata.