E.A Wahlström , suomalainen jousivasara

[leafhill]

Johan tässä ollaan kapteenin kanssa uusia päivityksia odoteltukin, anna paukkua! 

[tsepatti]

Allsprait ,pitkä juttu taas, mutta menkööt  

Elikkäs täs about ½ aikana on tullut erästä projektia tehtyä mutta aika hitaasti.Pääosassa peltien muotoilussa on vasara ollut mutta kyllä Ewheeliäkin viellä käyttää.Ei aina jaksa muuttaa koneen säätöjä.Ainakaan pienen palan takia.Laitan lopussa muutaman kuvan tekeleestä.

Mutta merkittävin juttu tapahtui kesäloman aikana heinäkuussa.Eräs facebook tuttu kävi Lavialla olevassa V.Keto-Seppälän  linja-auto varikolla.Eli paikan nimi on ollut Lavian Autokori oy.
Keto-Seppälä oli suuri liikennöitsijä satakunnassa , mutta tytäryhtiö Lavian autokori korjasi linja-autoja ja rakensi myös uusia.Viimeiset puurunkoiset linja-autot tulivat lavialta.Toiminta loppui 1982.Nykyään paikka on Suomen ainoa linja-auto museo.Se on auki tiettyinä vkoloppuina kesä ja heinäkuussa.

No näin kuvat Lavialta jossa oli aivan samanlainen vasara kuin itsellä.Se oli laitettu korkeammalle kuin omani (Itellä pajan korkeus on se 250cm) ja se oli aivan samalla tavalla laitettu kuin tuolla Californian pajalla (edellisissä kuvissa).Vanttiruuvit tuli katosta (estää sitä kiertymistä ja tärinää)ja paksut puut oli tuettu lattiaa vasten.Toisinsanoen siellä oli tiedetty miten tämä laite kuuluu asentaa.Koko valtava pilari oli valettu sementistä ja etuosassa oli paksu puu joka oli lestiraudoilla kiinni betoni tolpassa.Vasara oli ruuvattu kiinni puuhun.

Kiinnostus heräsi heti.Päätin soittaa museolle ja selittää että olen samanlaisen rakentanut ja osaan käyttää sitä.Museon opas oli heti kiinnostunut ja myös tiesi näistä koneista jotain.Sovittiin päivä jolloin menen käymään ja katsomaan heidän konettaan.

Eka kuva on paikanpäältä, toinen netistä ja kolmas tutun laittama.

[tsepatti]

Paikanpäällä oli se suurin yllätys ja jonka jo mennessä olin nähnyt tutun kuvista.
Vasaran kyljessä on kyltti jossa lukee "E.A Wahlström mekanisk verkstad ,Helsinki Helsingfors"

Eli voi sanoa että kaikkeen mitä tällä laitteella tekee voi ylpeänä laittaa Suomen lipun merkin, kotimaista tuotetta.Eli ei tuo minunkaan ole aito amerikkalainen Pettingell, vaan suomalainen E.A Wahlström.

Eli kyseessä on suomalainen kopio , amerikkaisesta Pettingell power hammerista.Ja näiden tarina on seuraavanlainen.Ja nämä tiedot kerrottiin minulle Lavialla.

1920 -luvulla oli suomalaisia töissä Jenkeissä.Jenkeissä iski suuri lama , ja joukko suomalaisia kori miehiä päätti muuttaa takaisin Suomeen.He olivat päättäneet perustaa Suomeen koritehtaan.Oppi oli saatu Fordin tehtaalla , Detroitissa. Mies nimeltä Urho Hammar oli vasara mies jenkeissä, ja hän toi aidon Pettingell vasaran "matkatavaroissaan" .Miehet perustivat koritehtaan nimeltä Autokoriteollisuus .Firma meni nurin ja tuleva Kutterin tehtaan perustaja osti firman ja nimi muutettiin Uusi autokoriteollisuus.Hammar käytti tietysti Pettingeliään firmassa.

Urho Hammar taisi olla vähän taiteilija koska kuulemma ei aina ollut selvinpäin vasaralla  
Mutta kuitenkin ammattimies.Hänet houkuteltiin kilpailijan palvelukseen, ja kilpailijan bussit alkoivat muistuttaa vanhan työnantajan linja-autoja  

Elikkä nämä Wahlströmmit ovat kopioita Pettingelistä ja ne tehtiin Suomen koritehtaille pääasiassa linja-auto tehtaille.Niitä täällä tehtiin paljon.Museon vasara on vuodelta 1947.Vuoteen 1963 korin osat vasaroitiin.Sitten tilalle tuli lasikuitu.

Tässä kuva Urho Hammarista ,  Kutterin pajalta.Kuva on kuulemma lasinegatiivista kopioitu, eli vanha kuva on kyseessä.

Kattokaa osan kokoa   ja apumies on vieressä.Ja haalarit on öljys tai vaseliinis aikas hyvin.
Ja kun ei ole ollut kunnon tolppaa, niin kattokaas noita rautoja katosta jolla vasara on tuettu.Ei ihan hepposilta näytä..

Viimeinen kuva on K.Nummelan koritehtaalta , tämä oli Kaarinassa.Veikkaan et tuossa apumiehen hommassa on saanu kuulla kunniansa, ja arvaa kenen piikkiin susi kappale menee  

[tsepatti]

Kierrettiin museo ympäri ja on kyllä aika hieno paikka.Kaikki koneet on siinä kunnossa että vois melkein alkaa heti hommiin.

Kerroin vasaran käytöstä , eli ne osuma pisteiden tarkistus öljyllä, ja kappaleen voitelu ,että voi seurata lyöntejä pinnassa.Shimmi levyjen käyttö iskun lyhentämiseen jne.Oli hienoa pitää "esitelmä" ihmisille joita aihe todella kiinnosti.

Museon koneen alaosassa on romulaatikko, (jonka näin jo ennen menoa kuvissa)
Ja tietysti kiinnostaa nämä vasaroiden työkalut.Joten sain katsoa löytyykö mitään ja siellähän niitä oli pölyn peitossa.Ovat olleet vaivaiset 50 v laatikossa.Museon kone on ollut viimeksi käytössä 70 -luvulla.Museon opas Timo Lehtonen kysyi käykö nämä minun koneeseeni ja haluanko niitä testata..

Ei tarvinnut paljoa miettiä  

Kaikkia en ottanut kun osa oli sellaisia mitä jo minulla on.Näillä työkaluilla on tehty satoja paneeleja.Ja mielenkiintoista on , että netissä kaikilla on niin hienot CNC:llä tehdyt ja pyöristetyt palikat.Nämä on taas sellaisia mitä on siihen aikaan äkkiä tehty.Sellainen ero näissä on että mä tein omat palikkani 75 mm kokonaiskorkeuteen.Nämä on tuosta lohenpyrstön juuresta 75 mm korkeat, eli nämä on vähän isommat ja about nyrkin kokoset.Painaa kyl enemmän, kuin omat tekemäni vasteet.

[tsepatti]

No ei tä nyt viellä lopu  

Museon Timo lehtonen oli saanut soiton lakimieheltä joka hoiti Kutterin suvun viimeisen jälkeläisen kuolinpesää. Lakimies soitti ja sanoi että täällä Rabbe Kutterin autotallissa on joku ihme rauta kasa.Ja voitko tulla katsomaan mikä tämä on..

Kyseessä on Urho Hammarin tuoma aito Pettingell vasara.Joka on täysin entisöity.Eli kyllä sitä on arvostettu kun on säilytetty melkein 100 vuotta..Tämä on myös Lavian museolla.

Purin oman vasarani alkuvuodesta ja selvisi että Suomalaiset ovat tehneet parannuksia vasaraan vs Pettingell.Tällöin en tiennyt Wahlströmistä mitään.Muutokset on  kuulalaakeri kytkimen etusosassa ja rasva käytävä vasaran takaosassa , joka voitelee kytkimen sisällä olevaa messinki holkkia.Lisäksi kevyempi vauhtipyörä.

Seuraavaan juttuun laitan tuon osa minkä olen nyt tehnyt..

[tsepatti]

Eli nyt olen tehnyt tällaisia Höyrylaivan raakitorveja .Materiaali on 1,25 mm ja alkuperäsiä ei ole.Sain putkien halkaisijat , eli alku 250 mm ja loppu 400-450. Muutaman esimerkki kuvan näin, mutta tyyli on vapaa  

Ja tällaiseen muotoon päädyin..Päätyhalkaisija on 450mm

Eka on esimerkki kuva , toinen on vanerimuotti , ja kolmas on kahden raakitorven valmiit palat.Eli Yksi torvi tehdään 6 palasta ja hitsaan kaikki kaasulla kun ei ole tigiä.Tein ekaks ihan pahvista ja kuumaliimasta muotin , mut ei se mitään oikein kestä.Vaneri vei voiton kirkkaasti.
Viimeinen kuva on kun olen hitsannut palat yhteen ja oikonut saumat.Trimmaus ja sikki jäykiste puuttuu etu reunasta.

[tsepatti]

Nyt olen saanu ekan hitsattua ja viimeisteltyä.Eli suurin muoto on tällä vasaralla tehty, kutistamalla reunat (Ei levy ohene liikaa ,kuin jos vain venytettäisiin) ja venyttämällä vain keskiosa.Näin siis noissa suurissa kylkipaloissa , pienet alimmaiset sivupalat tein ihan englanninpyörällä.Ja nuo alkukäyrän puoliskot englannin pyörällä , kumisen yläpyörän avulla.Kun ei ole mankelia.

Eka kuva on sitä kutistusta, eli noin paljon saadaan muotoa pelkällä kutistamisella/supistamisella, pelkällä venyttämällä se vaatisi paljon venymistä keskustaan.Vipu kutistaja ei pysty tähän, Pullmax pystyy oikeilla työkaluilla.

Toinen on vaan esimerkki kuinka paljon muotoa tällasessa torvessa on.
Ja loput on valmis ensimmäinen putki .Toinen täytyy hitsata kasaan.

Tarttis kyl päivittää omankin pyörän ulkonäköä jossain vaiheessa.Noo ehkä ensi vuonna..

Sellattis se sit on aika menny  

[leafhill]

Erittäin mielenkiintoista. 
Hienoa, että viitsit kertoa näistä!

[eeko]

Tämä on sitä todellista kulttuurityötä ja hyvää jälkeä
näkyy tulevan myös. Nostan hattua!
-eeko

[013]

Kiitos kun kerroit, tämmöistä on mukava lukea.

[wartzenkekkeri]

Joo tosi mukavaa luettavaa kun joku jaksaa perehtyä perinpohjin asiaan. Vaikka ihte en mitään osaa koko koneella tehdäkään niin mielen kiinto riittää lukea juttua.

[tsepatti]

Mukava kuulla..Siks vähän kyselinkin et kiinnostaako ketään et ei ihan turhaan jaksa kirjotella.Ja kannattihan se näköjään  

Taidan muuten vaihtaa tuon otsikon " E.A Wahlström suomalainen jousivasara"

Sen tiedän että tuo Wahlström mekaniska verkstad lopetti toiminnan 1950, muuta ei löytynyt.

Jäi mainitsematta että koitettiin siellä Lavialla saada heidän vasara lyömään.Mutta lattahihna luisti liikaa.Hihna oli kyl paskanen seisomisen takia.Vasaraa kyl pystys pyörittää käsin, et ei ollut jumissa.Alasin (johon alimmainen työkalu tulee kiinni) oli kyllä aivan vinossa,Sinne oli laitettu erilaisia pelti rainoja sinne tänne,jotta olis saatu lyöntipinnat kohdakkain.Mutta nyt ne lyöntipinnat oli pois asetuksesta. Ja se remmi joka on tuon jousen välissä oli hyvässä kunnossa.Koitin katsoa olisko siellä ollu sen jousen puristamiseen joku työkalu, mut ei näkynyt.Vieläkin muistaa sen oman taistelun siinä hommassa.

Sanoin että jos joskus haluavat että vasara laitetaan "asetuksiin", ja kokeillaan sitä,niin autan kyllä mielellään siinä.

Eli nyt näitä koneita on tietääkseni neljä Suomessa. Lavian museolla on kaksi, itsellä yksi ja Lappeenrannan automuseossa yksi.Se on Pohjolan Liikenteen linja-auto varikolta.

Mutta mistäs tietää montako on jäljellä..Kyl vielläkin voi olla jossain vanhalla varikolla, mikäli rakennus on jäljellä.....

Laitan kuvan jossa näkee levyn toiselta puolelta hyvin nuo öljyiset lyöntikohdat.Ja K.Nummelan kirjasta on lyhyt kuvaus. Ja viimeinen kuva on tuo Lappeenrannan vasara.Ja sit pari kuvaa jenkeistä kun tehdään kattopeltiä rodiin.Olisko ollu A-fordi, mut on kyl palassa vähän ylimääräistä,kun lopullista kuvaa katselin.Viimeisessä kuvassa näkyy myös että on tehty jostain jarrusylinteristä hydraulinen poljin.Mitä olen lukenut juttuja osa tykkää hydraulisesta ja osa ei pidä-Kai se taajuusmuuntimella toimiva olis paras.No, nyt mennään vaijerilla ja puunpalalla..

Jossain vaiheessa aion koittaa saako 2:ta 1 mm peltiä pakotettua samaan aikaan, mut se sit joskus..

[tsepatti]

Sain nuo raakitorvet valmiiksi ja kaipa ne ja itse tekijän kehtaa näyttää kun facebookissa ne olen jo näyttänyt   

Yhdessä kuvassa näkyy miten palat on hitsattu, loput on kun ne on valmiit.

[PVonJerf]

Eipä tässä voi ku peukuttaa!!! Paljon on innostusta saanu itekki näistä sun topikeista.

[tsepatti]

Kiitti 

Se on hyvä jos tä innostaa kokeilemaan. Kyllähän se aina lisää motivaatiota kun saa homman onnistumaan ja kun tajuaa ymmärtävänsä edes vähän siitä mitä sille pellille pitää tehdä jotta saa sen menemään niinkuin on tarkoitus.Mut harjotukset jatkuu